Nurmon Jymy on viime kausina onnistunut säilyttämään sarjapaikkansa runkosarjan jälkeen. Sitä voi pitää itsessään voittona, mutta aikainen kesäloma ei voi olla ikuinen määränpää.

Aki Karjalainen ei ole koolla pilattu maalivahti, mutta urheilullinen sometähti on saanut ulosmitattua hyvästä liikkuvuudestaan ja kimmoisuudestaan paljon irti. Ilmeisiä heikkouksiakin on edelleen, mutta Karjalainen on kehittynyt liigavuosinaan. Jymyn maalilla pääsee torjumaan paljon, joten maalivahdilla on merkitystä. Fyysisesti täysin eri puusta veistetty Martin Hanousek hoiti viime kaudella varavahdin tehtävää pääosin mallikkaasti.

Puolustuksesta Jymy menetti erityisesti Kalle Vaaralan, joka oli viime kaudella joukkueen parhaimmistoa pakkiosastolla. Tulijapuolella ei ole ainakaan suoraa paikkaajaa Happeeseen siirtyneelle Vaaralalle. Monikäyttöinen Karri Vaarala on pallollisesti ja fyysisesti vahva pakki, jos vain pelaa puolustajana. Jymy olisi kaivannut vahvistusta puolustusosastolleen.

Vaikka Jymy on pelannut liigassa hyvin simppeliä ja tiivistä puolustuspeliä, ei se viime kaudella onnistunut tilkitsemään maaliaan erityisen hyvin, vaikka paransikin edeltävältä kaudelta. Ryynäämistä ja kaksinkamppailuvoimaa riittää, mutta esimerkiksi prässipelaaminen ei ole kehittynyt erityisen paljon viime kausien aikana. Pallon kanssa pelin rakentamista häiritsee osiltaan jo rajallinen materiaali.

Jymy koki menetyksiä hyökkäysosastolla, kun konkarit Tommi Hakala ja Jari Hankkio lopettivat. Molemmat olivat tärkeitä pelaajia, mutta Matias Mäenpään menetys Happeeseen kirpaisee eritoten, sillä nuoren miehen mukana meni yhteensä 35 liigamaalia kahdelta viime kaudelta. Kiinnostavin hankinta hyökkäykseen on Saksassa pelannut isokokoinen Saku Liikka, jonka hartioille voi sälyttää maalintekovastuuta. Myös Oskari Tenho KrP:sta on hyvä hankinta. Hyökkäyksen kirkkain tähti on taitava Eemil Äijälä, jolla on veljensä Niklaksen kanssa iso rooli joukkueen hyökkäyspelissä tulevalla kaudella.

Jymyn hyökkäyspelin peruselementteinä ovat säilyneet suora hyökkääminen ja nopeat vastaiskut. Mitään erityisiä hienouksia tai varsinkaan pitkiä palloralleja se ei ole tarjoillut tai tule tarjoamaan. Hyökkäyspelin tehot ovat tulevallakin kaudella eritoten vahvojen yksilöiden varassa. Tehoja lähti, mutta Nurmosta on löytynyt viime kausina hyviä ”yllätyspaikkaajia”.

Jarmo Eteläaho on liigan ylivoimaisesti pisimpään joukkueensa ykkösvalmentajana toiminut henkilö. Eteläahon johdolla Jymyssä on keskitytty perusasioiden parantamiseen ja siinä on onnistuttu kohtuullisen hyvin. Jymy ei ole pyrkinytkään monipuolistamaan peliään erityisen paljon, ja toisaalta se on tuonut tarvittavan tuloksen. Toisaalta se ei ole johtanut myöskään isompiin kehitysaskeliin.

Tässä asiassa Jymy on ihan sarjan top5-joukkueita. Varsinkin syyskaudella joukkue on tullut vahvasti kauteen, ja aloittanut sen verran hyvin, että pistepotti on riittänyt sarjapaikan säilyttämiseen. Negatiivisena puolena on ollut keskikauteen ajoittunut pitkä kaamoskausi, joita on nähty kahdella viime kaudella. Jos Jymyä kuitenkin vertaa kovimpiin kilpailijoihinsa, niin se on ollut tässä asiassa edellä. Venymiskykyä löytyy tärkeissä paikoissa.

Miten pärjää?

Jymy on kova pähkinä purtavaksi edelliskausien jälkeen. Ei kamppaile sarjapaikastaan, vaan pelaa sijoista 8-10.

Kaikki liigajoukkueet on arvioitu viidessä kategoriassa arvosanoin 0-99. Joukkue-ennakoiden jälkeen julkaistaan artikkeli, jossa joukkueille on annettu kokonaisarvosana ja joukkueet on rankattu sen perusteella 1-12. Joukkue-ennakot julkaistaan aikavälillä 3.-8.9. ja ranking maanantaina 9.9.

Samaan aikaan julkaistaan aihetta syventävä KalloCast-podcast, jossa avataan vielä tarkemmin perusteluita arvosanoille sekä sitä mitä asioita arvosanojen kohdalla on painotettu.

—

Rekrytoimme uusia tekijöitä! Jos kiinnostuit niin lisätietoja löytyy täältä: Rekry: Haluatko mukaan Pääkallon toimitukseen