Naisten F-liigakausi alkaa perjantaina viime kauden finaalin uusinnalla, kun TPS ja Classic kohtaavat Turussa. Kunnolla sarja polkaistaan käyntiin lauantaina, kun loput 10 joukkuetta päästetään vauhtiin.

12 viime kaudelta tuttua joukkuetta aloittavat 22 ottelua pitkän runkosarjan, jonka kahdeksan parasta etenee pudotuspeleihin. Runkosarjan neljä parasta pääsevät valitsemaan puolivälierävastustajansa sijoille 5-8 sijoittuneista joukkueista paremmuusjärjestyksessä. Välieriin joukkueet sijoitetaan runkosarjan sijoitusten mukaan. Runkosarjan paras välieriin jatkava joukkue kohtaa runkosarjassa heikoiten menestyneen, kahden muun joukkueen kohdatessa toisessa välieräparissa.

F-Liigan sijoille 11 ja 12 sijoittuneet joukkueet joutuvat F-Liigakarsintaan naisten Divarin kuuden parhaan joukkueen kanssa. Kaksivaiheisen karsinnan voittavat joukkueet pelaavat F-Liigassa kaudella 2025-26.

Asiantuntijat Lasse Kurronen, Toni Lötjönen ja Inka Lampinen antavat näkemyksensä tulevalle kauden marssijärjestykselle ja mielenkiintoisille puheenaiheille.

—

Lasse Kurronen, Suomen naisten maajoukkueen entinen päävalmentaja

Ranking

1. TPS

– Vaikka lähtijöitä on, niin silti laadukkain kokonaisuus valmennuksesta lähtien. Maalivahtipeli pieni kysymysmerkki, mutta hoitunee sekin. Voittamisen kulttuuria ja vaatimustasoa.

2. Classic

– Jälleen paras haastaja ja lähestynyt TPS:aa. Syksyn Champions Cup ei vielä vakuuttanut.

3. EräViikingit

– Vähän jokerikortti. Pallottomassa pelissä ollut eniten hurlumheitä, mutta Kouvalaisen värväys valmennukseen oli oiva täsmähankinta.

4. SaiPa

– Edelleen muutaman pelaajan varassa. Kärki on todella terävä. Mitali vaatii kärkipelaajien terveenä pysymistä ja kehittymisen jatkumista.

5. FBC Loisto

– Pienihäkkisen lähtö iso muutos, mutta kuitenkin tuttu valmennus. Itse olisin tehnyt isomman muutoksen ja rakentanut identiteettiä uudelleen aikuisjoukkueeksi. Tuttu ryhmä pelaa hyvin yhdessä ja saanee siitä etua.

6. SSRA

– Varsin kokenut ja tasainen suorittaja. Parhaimmillaan mitalipeleissä, jos kärkipelaajat onnistuvat hyvin.

7. ÅIF

– Siirtomarkkinoiden iso voittaja. Menee pudotuspeleihin, mutta taso tuskin riittää siitä eteenpäin. Toivottavasti valmennus saa vaatimustasoa hilattua ylöspäin. Viime vuodet olleet vähän liikaa kompromisseja.

8. Koovee

– Seuraavat sijat todellä lähekkäin. Viime kaudella orastavaa kasvojenpesua, mutta silti materiaali on aika ohut liigatasolle.

9. SB-Pro

– Melko paljon muutoksia. Itselle vähän mysteeri mitä haetaan. Menestysvuosiin on vielä pitkä matka.

10. O2-Jyväskylä

– Häntäpäässä on tasaista ja varmasti pelataan ristiin. O2 pystyy raapimaan tarvittavat pisteet bottom5-joukkueista, että sarjapaikka säilyy.

11. PSS

– Levisi kuin Jokisen eväät. Uudelleenrakennus alkaa ja vie kyllä aina paljon aikaa.

12. Welhot (Kurrosen musta hevonen)

– Käsittääkseni aika hyvin pysyy kasassa, mutta silti materiaali on kapea. Uudessa valmennuksessa mahdollisuuksia, silti realiteetit saattaa edelleen tulla vastaan. Vaikka veikkaan Welhoja viimeiseksi, niin potentiaalia uuden valmennuksen kanssa on yllättää ja edetä pleijareihin.

Seuraa heitä

Läpimurtopelaaja?

Noora Isomäki, FBC Loisto
– Ei säihkyvin pelaaja, mutta varma puolustaja. Maajoukkueeseen noussut urheilullinen puolustaja on Loistolle erityisen tärkeä pelaaja.

Joukkueelleen tärkein pelaaja?

Miisa Turunen, SaiPa
– Ilman Miisaa tehot vähintään puolittuu.

Paras hyökkääjä?

Miisa Turunen, SaiPa

Paras puolustaja?

Alma Laitila, Classic
– Odotan isoa läpimurtoa ja entistä enemmän tuottoa hyökkäyspäähän.

Paras maalivahti?

Miia Maaranen, SaiPa
– Toinen korvaamaton pelaaja SaiPalle. Kehittynyt Juho Meurosen opissa ja tulee olemaan maajoukkueen ykkösmaalivahti seuraavat vuodet.

Paras hankinta?

Milla Granlund, TPS
– Kolkuttelee maajoukkueen portteja. Ensi kisoista voi olla vaikea sanoa, mutta seuraavissa kotikisoissa Suomen kantavia voimia.

Kauden puheenaihe?

F-Liigan taso
– Toivottavasti käydään kriittistä keskustelua liigan vaatimustasosta, niin urheilijoiden kuin valmentajienkin. Olemme jääneet Ruotsista valovuoden jälkeen ja valitettavasti tällä hetkellä maajoukkuepelaajan on lähdettävä ”rapakon taakse” vaatimustasoa hakemaan, paria meidän kärkijoukkuetta lukuunottamatta.

—

Toni Lötjönen, Ruudun ja Pääkallon asiantuntija

Ranking

1. Classic

– Tänä vuonna sarjassa on todella makea tilanne. Jopa neljällä joukkueella on mahdollisuus voittaa. Classic on ollut TPS:n kovin kilpailija jo useamman vuoden. Maalivahtipeli on kunnossa, ja se on naisten puolella paljon merkityksellisempää. Valmennusvastuu vaihtuu, mutta tulee edelleen vanhasta valmennustiimistä. Pelaajat ovat alkaneet ottaa homman tosissaan.

2. EräViikingit (Lötjösen musta hevonen)

– Moni varmasti yllättyy, että nostan heidät näinkin korkealle. Olen itse pitkän aikaa nähnyt joukkueessa potentiaalia paljon enempäänkin. Anni Räisäsen ja Maura Paajasen tulo luo heille laajuutta ja jämäkkyyttä. He saavat kolme erittäin hyvää kenttää kasaan, ja heilläkin on hyvä maalivahtikaksikko. Viime vuonna he muuttivat puolustuspelitapaansa radikaalisti, kun kautta oli pelattu jo aika paljon. Nyt Jukka Kouvalainen tuo jo valmiiksi ihan hyvään puolustuspeliin vielä lisää juttuja, joka tekee EräViikingeistä erittäin vaikean joukkueen voittaa.

3. TPS

– Silloin kun joukkue menettää Milla Nordlundin ja Noora Vuorelan, ottavat he lähtökohtaisesti askeleen taaksepäin. Heidän merkityksensä TPS:lle on ollut aliarvostettua. Laatua ja kokemusta voittamisesta heiltä löytyy edelleen. Valmennus on myös laadukasta. Nyt aletaan punnitsemaan Meri-Helmi Höynälää, onko hän sanojensa mittainen nainen ja pystyykö hän ottamaan loisteliaan kevään tähän kauteen ja olla johtava pelaaja TPS:lle.

4. FBC Loisto

– Vähän välikauden makua, kuin odoteltaisiin ruotsalaisvalmentajaa Frederik Olssonia. Siksi en näe, että he yltävät finaaliin asti.

5. SSRA

– Hyvin minimaaliset muutokset. Harri Naumanen on tehnyt aiemmissa pesteissään hyvää työtä ja hänellä on kokemusta naisten puolelta. Automaatiota homman toimiminen ei ole, vaikka hyvä valmentaja hän onkin. Jos hän pystyy juurruttamaan pelitapansa joukkueeseen, he tulevat pärjäämään. Aiemmin pelaajilla on ollut enemmän vapautta, mutta he eivät osanneet ottaa sitä vastaan. Erittäin ärsyttävä vastustaja.

6. SaiPa

– Kahden pelaajan joukkue. Jos ne kaksi pelaajaa pelaavat yhtä hyvin kuin viime vuonna, he tulevat olemaan näillä sijoilla. Jos Miisa Turusen loukkaantuminen on yhtään pahempi kuin mitä ulos on annettu, tai hän ei kestä kauden rasitusta yhtä hyvin kuin viime kaudella, on SaiPa ongelmissa. Joskus se rasitus kumuloituu ja ongelmat tulevat vasta myöhemmin. Joukkue on hyvin stabiili, mutta vaatii kahta kärkipelaajaansa.

7. ÅIF

– Valmennus on tehnyt hyvää työtä. Hyvin työteliäs joukkue. Pystyy tekemään hyvin monen vastustajan illasta vaikean. Vahvistuksia on tullut paljon varsinkin PSS:tä. Ei mitään superlaatua, mutta tuohon ryhmään tuo hyvin laajuutta. Heittämällä pudotuspeleissä.

8. SB-Pro

– Hyvin pieniä muutoksia. Vähän paikallaan seisova organisaatio. Pelitapa on mitä on ja sen rajallisuus tulee ennen pitkää vastaan. Osaavat oman juttunsa hyvin, mutta se ei riitä koko kauden mitassa. Yksittäisissä otteluissa hyvin vaikea vastustaja, voi olla cupissa hyvinkin pitkällä. Vähän nähty heidän hommansa, jotain uutta pitäisi tuoda sisään.

9. O2-Jyväskylä

– Seuraava kolmikko hyvin lähekkäin. O2 on vähän sellainen seisova vesi, päävalmentaja vaihtuu mutta en usko suurta muutosta.

10. Koovee

– Samassa tilanteessa O2 kanssa. Heillä myös päävalmentaja vaihtuu, mutta suurempia muutoksia ei ole tulossa. Ei parempi, mutta ei myöskään huonompi kuin viime vuonna.

11. PSS

– Yksi 2000-luvun kovimpia pajatson tyhjennyksiä. Seura oli muutama vuosi sitten finaaleissa TPS:aa vastaan ja Porvoossa oli mahtava meininki. Nyt kahdessa kaudessa taustoilta on hävinnyt tekijät ja pelaajat ovat lähteneet muualle. Aika huolestuttava tilanne. Mielenkiintoista nähdä pelitavallinen muutos, jonka he luultavasti tekevät. Vaikea arvioida, koska on ihan kuin sarjaan olisi tullut uusi joukkue.

12. Welhot

– Minun papereissani selkeästi viimeinen. En näe mitään signaalia, miksi he olisivat yhtään parempia kuin viime kaudella. Eivät ole kehittyneet, eikä lähimmät kilpailijat O2 ja Koovee ole huonontuneet.

Seuraa heitä

Läpimurtopelaaja?

Janella Järvinen, O2-Jyväskylä
– On jo hyvä liigapelaaja ja on näyttänyt kyntensä. Sarjasta lähti paljon kärkeä ulkomaille, ja nyt olisi huippusauma murtautua sarjan kärkipelaajiin. Uskon hänen kehityksen johtavan sinne.

Joukkueelleen tärkein pelaaja?

Miisa Turunen, SaiPa
– Ei kahta sanaa. Sarjassa ei ole toista joukkueelleen yhtä tärkeää pelaajaa. Kunnossa ollessaan voi tehdä 100 pistettä kauteen.

Paras hyökkääjä?

Meri-Helmi Höynälä, TPS
– Viime kevään paras pelaaja. Nyt on aika ottaa se viimeinen askel ja olla dominoiva pelaaja tässä sarjassa. Hän on jo kokenut ja voittanut kultaa. Ei ole enää Nordlundin ja Rantasten kakkosviulu vaan pelillinen johtaja. Hänellä on kaikki ominaisuudet dominoida tätä sarjaa. Tässä on myös pieni haaste hänelle tehdä se, Höynälän tarvitsee ottaa haaste vastaan ja osoittaa se kentällä.

Paras puolustaja?

Alma Laitila, Classic
– On kaikilta osin sarjan paras puolustaja. Pelaa hyvin samankaltaisesti veljensä kanssa. Kun naisten sarjaan lyödään noin pallotaitava ja jalalla hyvä puolustaja, ei toista samanlaista ole. Viime kaudella oli suoraviivaisempi ja alkoi myös laukomaan.

Paras maalivahti?

Miia Maaranen, SaiPa
– Turusen rinnalla sarjan tärkeimpiä pelaajia. Juulia Kataja olisi ollut myös hyvä valinta, mutta Maarasen merkitys joukkueelleen nostaa hänet kärkeen. Jos katsoo maaliodottamia, piti SaiPan kakkos- ja kolmoskenttiä pystyssä. Ilman häntä SaiPa ei etene pudotuspeleihin.

Paras hankinta?

Emma Parta, EräViikingit
– Hirveän monella joukkueella ei ollut suurta tulopuolta. Parta pelasi huikean kauden viime vuonna. Rightin pelaaja, joka löysi itsensä. Todella ulottuva. Ennen viime kautta oli vähän Bambi ajovaloissa, mutta oli paljon parempi viime kaudella ja pystyy olemaan vieläkin parempi.

Kauden puheenaihe?

PSS
– Heidän rahatilanne varmasti puhuttaa. Viime kaudella Mikael Lax oli miesten ja naisten päävalmentaja, toiminnanjohtaja, junioripäälikkö ja mitä kaikkea muuta. Hän teki tätä jonkun aikaa puolipäiväisenä. Ihan älytön työnsarka yhdelle henkilölle. He ovat menettäneet paljon kumppanuuksia. Taustoja myöten ihan älytön tilanne. Vielä kun ÅIF on nyt nostanut päätään, voi PSS:llä olla todella pitkä matka palata kärkikahinoihin. Vähän samanlainen tilanne oli Classicilla, kun vanha kaarti lopetti. Siellä oli kuitenkin organisaatio niin hyvässä kunnossa, että muutamassa vuodessa Classic oli takaisin mitalikahinoissa. PSS:n organisaatio ei ole ollut sillä tasolla, ja heti kun tuli pieni notkahdus, ollaan tässä tilanteessa ja pelataan putoamista vastaan.

—

Inka Lampinen, Ruudun asiantuntija

1. TPS

– Vaikka joukkue menetti paljon kokemusta (esim. Noora Vuorela, Rantasen siskokset), perusrunkoa jäi tarpeeksi paljon ja nuorempi osasto on ottanut askeleita eteenpäin, kuten esimerkiksi Henrika Maikola, Eerika Koski, Pietilän siskokset, Veera Kuosmanen ja Melisa Aydemir. Heillä on todella hyvä valmennus Aki Vilanderin johdolla, joka jatkaa joukkueen peräsimessä. Mielestäni tulevallakin kaudella sarjan paras valmennus. Näkisin, että kokemus ja voittamisen kulttuuri on edelleen tarpeeksi vahva, jotta he voittavat sarjan.

– Uhkakuvana näkisin joukkueen syvyyden. Joukkue on hyvin ohut, mutta jos he jaksavat kahdella kentällä pelata, on TPS erittäin vaikea voitettava.

2. Classic

– Monien papereissa mestarisuosikki. Joukkue pysyi hyvin kasassa. Heiltä löytyy sekä taitoa että leveyttä. Kestääkö paineet, se jää nähtäväksi. Päihitti TPS:n kahdesti harjoituskaudella, mutta en tee sen perusteella pitkälle kantoisia johtopäätöksiä. Kokemuspankkia on taas kasvatettu viime vuosien finaalitappioiden myötä, mutta en vieläkään ihan usko, että Classic on valmis voittamaan mestaruutta, vaan TPS:n kokemus riittää edelleen.

3. FBC Loisto

– Vaikka Matti Pienihäkkinen jätti valmentajan pestin ja Joni Burman tuli vuodeksi valmentajaksi ennen ruotsalaisen Frederik Olssonin saapumista, en näe sitä välivuoden merkkinä. Haluan uskoa, että mestaruuksista ja menetyksestä pelataan joka vuosi, vaikka valmentaja vaihtuu. Se, miten valmentajan vaihdos konkretisoituu jää nähtäväksi. Heillä on joukkueessa potentiaalia, vaikka Ulla Valtola onkin syksyn Ruotsissa. Nopea ja taitava joukkue. En keksi mitään syytä, miksi he eivät pitäisi kolmossijaa.

4. EräViikingit

– Jukka Kouvalainen tuli valmennustiimiin ja pelityyli on varmasti puolustusvoittoisempi. Uskon sen tekevän ErVille hyvää. He tekivät paljon hyviä hankintoja kesän aikana, kuten Emma Parta, Maura Paajanen ja Iina Latvala. Heillä on hyvät mahdollisuudet sijoittua korkealle tällä kaudella.

5. SB-Pro

– Olen kuullut, että heillä on todella hyvä meininki päällä ja kovempi usko menestykseen ja omaan tekemiseen kuin aiemmilla kausilla. He saivat pari loistavaa vahvistusta, kuten Milja Saarikoski, Julia Turunen ja U19-maajoukkueen nopea ja näppärä Veera Kurikkala. Näkisin, että heillä on paremmat lähtökohdat kuin aikaisemmilla kausilla.

6. SaiPa

– Viime kauden sijoitus runkosarjassa saattoi yllättää heidät itsensäkin. Lunastivat kyllä paikkansa B-sarjan jälkeen täysin. Miisa Turusen ja Miia Maarasen harteilla lepää ehkä liian paljon, joten neljän joukkoon tekee tiukkaa. SaiPan runko on pysynyt hyvin samanlaisena ja eivät tule varmastikaan pelaamaan huonosti, mutta näkisin kuudennen sijan heille realistisena.

7. SSRA (Lampisen musta hevonen)

– Omissa papereissa pelaa playoffeissa. Riittääkö heillä askelta korkeammalle valmennuksen vaihdon jälkeen? Potentiaalia löytyy kyllä korkeampaankin sijaan, ja voivat yllättää. Seppo Pulkkinen lähti joukkueen peräsimestä, mutta Harri Naumanen ja Kimmo Tikkanen tuovat penkin taakse ehkä sitä kaivattua osaamista ja muutosta. Valmennuksessa on nyt paljon laatua. Rankat Ankat eivät ole pystyneet lunastamaan odotuksia ja nousemaan kärkikahinoihin. Nyt heillä on siihen tilaisuus. Heitä ei ehkä ole odotettu mitalitaisteluun, mutta nyt on mahdollisuus yllättää ja pelata raikkaampaa salibandya kuin vuosiin. Aikaisemmin ollut playoffeissa hieman nihkeää, mutta jo viime kaudella yllätti ennakkosuosikki SaiPan. Todella raastava ja kokenut joukkue. Voi yllättää keväällä.

8. ÅIF

– Pelasi positiivisen kauden viime vuonna. Tehnyt paljon hyviä hankintoja, kun esimerkiksi PSS:stä lähti suuri joukko pelaajia. Paperilla ovat mielestäni parempia kuin viime kaudella.

9. O2-Jyväskylä

– Menetti ykköstykkinsä Iina Latvalan. Hänen lähtönsä on kova kolaus O2:n maalinteolle. Janella Järvinen tulee ottamaan isoa roolia ja tuloksentekovastuuta. Ei tule riittämään pudotuspeleihin tälläkään kaudella.

10. Koovee

– Muutama vuosi vaikeaa. Vaikka Mia Vallenius jatkaa ja Tuulia Aho tekee paluuta vaikeampien, loukkaantumisten sävyttämien vuosien jälkeen, kokonaisuutena ei riitä haastamaan tuota korkeammasta sijoituksesta.

11. PSS

– Niin paljon menetyksiä. Valmennuksessa on tapahtunut viime vuosina todella paljon muutoksia. Tälle kaudelle he ovat päässeet rakentamaan joukkuetta paremmista lähtökohdista, koska valmennus on ollut tiedossa hyvissä ajoin. Miten junioreista tullut Katja Ulmanen pystyy operoimaan liigassa ja saamaan ryhmän toimimaan jää nähtäväksi. Joukkueessa on ollut niin paljon muutoksia, että en usko korkeampaan sijaan.

12. Welhot

– Ei vaan materiaali ja taso riitä edes ajattelemaan pudotuspelejä. Viime kaudella nähtiin miltä liigavauhti tuntui. Pallollisesti olivat vaikeuksissa, mutta yksittäisillä asioilla pystyivät säväyttämään. Viihdyttävää salibandyä tullaan ehkä ajoittain näkemään, mutta eivät pysty tuottamaan tarpeeksi laatua. Uusi päävalmentaja Mika Ruuskanen on kertonut uudesta pelikirjasta, ja että lähtevät kehittämään pallollista peliä. Hänen mukaansa tällä kaudella nähdään yhtenäinen, vahva ja yllätysvalmis Welhot. Toki näin voi olla, mutta se ei tule riittämään korkeammalle. Uskon pieneen kehitykseen ja voivat päästä kaksinumeroiseen pistemäärään.

Seuraa heitä

Läpimurtopelaaja?

Iina Latvala, EräViikingit
– Teki todella tehokasta jälkeä O2:ssa ja kantoi suurta vastuuta. Siirto EräViikinkeihin tarjoaa vielä paremmat lähtökohdat lyödä todellisesti läpi. Oli mukana kesän maajoukkueleirityksellä. Hänellä on potentiaalia kasvaa vielä isompaan rooliin ja nostaa itsensä hyvästä pisteidentekijästä heikommassa joukkueessa aivan ratkaisevaksi pelaajaksi mitalipeleissä. Hän auttaa EräViikinkejä paikkaamaan Taru Nordmanin poissaoloa ja tuloksentekovastuuta.

Joukkueelleen tärkein pelaaja?

Miisa Turunen, SaiPa
– Aika selvä valinta. SaiPalle otteluiden voittamisesta tulee todella hankalaa ilman häntä. Isossa vastuussa maalinteossa, niin maalintekijänä kuin muiden pelaajien tasonnostattajana ja maalipaikkojen luojana.

Paras hyökkääjä?

Jenna Saario, TPS
– Lähestyn tätä kokonaisvaltaisuuden kautta. Hän on ollut tovin kapteenina ja niin kentällä kuin kentän ulkopuolella todellinen johtaja. Tasapainottava ja varma tekijä. Usein rakentaa peliä mutta tuottaa myös paljon tehoja. Todella monipuolinen hyökkääjä.

Paras puolustaja?

Alma Laitila, Classic
– Mikäli vaan pelaa puolustajana. Tekniikasta ja pelikäsityksestä lähtien paras. Pystyy omalla toiminnallaan rytmittämään peliä ja auttamaan koko viisikon peliä. Moderni puolustaja ja todella monipuolinen.

Paras maalivahti?

Miia Maaranen, SaiPa
– Siinä missä Miisa Turunen on tärkeä SaiPalle, niin on myös Maaranen. Päässyt maajoukkueen mukaan ja täysin ansaitusti. Oli ratkaisevassa osassa SaiPan menestyksessä viime kaudella ja tulee olemaan sitä myös tällä kaudella. Hän on tulevalla kaudella sarjan paras maalivahti.

Paras hankinta?

Milja Saarikoski, SB-Pro
– Kahden suunnan sentteri, joka pystyy luomaan paikkoja muille. Viime vuosi meni Divarissa, joten liigatuntumaa ei ole mutta tietää kyllä vaatimustason. Hän on asettanut itselleen kovat tavoitteet kehittyä ja motivaatio on korkealla. SB-Pron pelityyli on erittäin suoraviivainen, ja Saarikoski tuo joukkueeseen monipuolisuutta ja juonikkuutta. Ei ole siis pelaajatyypiltään niin SB-Pro-mainen pelaaja, mutta tuo hyvän mausteen heidän kokoonpanoonsa. Jos roolitetaan hyvin, Saarikoskesta voi tulla erittäin ratkaiseva pelaaja SB-Prolle.

Kauden puheenaihe?

Classicin mestaruuspaineet
– Mestaruudesta on jo pari vuotta puhuttu. He ovat kiusanneet TPS:aa pari edellistä kautta, mutta eivät ole kyenneet kaatamaan heitä. Classic lähtee monen papereissa tähän kauteen mestarisuosikkina, joten paineita on. Mitä uusi valmennus Juho Syväsen johdolla pystyy tuomaan joukkueeseen määrittää paljon, tuleeko kultaa vai ei. Potentiaalia joukkueessa on, eikä se ole heikentynyt viime kauteen nähden. Kysymysmerkkejä on vielä valmennuksen puolelta mitä mielenkiinnolla seurataan.

—

Naisten liigan avausviikonlopun ohjelma
2024-09-13 PE 18:30 TPS-Classic, Kupittaan palloiluhalli Turku
2024-09-14 LA 17:00 PSS-FBC Loisto, Aurorahalli Porvoo
2024-09-14 LA 17:00 SB-Pro-Koovee, Arkadia-halli Nurmijärvi
2024-09-14 LA 17:00 EräViikingit-O2-Jyväskylä. Mosahalli Helsinki
2024-09-14 LA 17:00 SaiPa-SSRA, Lappeenrannan urheiltalo Lappeenranta
2024-09-14 LA 15:00 ÅIF-Welhot, Ingman Areena Sipoo
2024-09-15 SU 17:00 EräViikingit-Welhot, Mosahalli Helsinki