Salibandyn MM-kisat jatkossa neljän vuoden välein? ”Mitään varsinaista ehdotusta ei ole vielä olemassa”

IFF:n pääsihteeri John Pi Liljelund (oikealla) jakoi mitaleja naisten U19-kisoissa Lahdessa keväällä 2024. Kuva: M.Hanhisuanto/IFF

Viime viikolla ruotsalaislehti Innebandymagazinet uutisoi IFF:n hallituksen tehneen esityksen MM-kisojen järjestämisestä neljän vuoden välein nykyisen kahden sijaan. Jututimme IFF:n pääsihteeriä John ”Pi” Liljelundia asiaan liittyen.

Millaisessa vaiheessa kyseinen projekti on?

– Projekti on hyvin alkuvaiheessa. Mitään varsinaista ehdotusta ei ole vielä olemassa. Meidän hallituksemme on edelliseen yleiskokoukseen päättyneen Future of Floorball-prosessin perusteella miettinyt, millä tavoin voimme kehittää lajia ja sen kilpailutoimintaa. Kun isot maat halusivat EM-kilpailut, aloimme saamaan kommentteja, että nyt alkaa olla aika paljon kisoja ja tapahtumia ja niihin menee liian paljon kuluja. Sen pohjalta aloimme tarkastella kalenterin uudistamista, ja sen kautta tuli ajatus siitä, että joka toiset kisat olisivat MM-kisat ja joka toiset alueelliset mestaruuskilpailut.

Miten projekti etenee tästä eteenpäin?

– Syyskuun lopussa tai lokakuun alussa pidämme jäsenmaiden kanssa konsultatiivisen kokouksen, jossa kerromme heille ajatuksestamme ja pyydämme siitä palautetta.

Minkälaisella aikataululla muutosta tehdään?

– Mitään takarajaa meillä ei ole. Kisat on myönnetty 2027 asti, ja kun katsotaan polkua kisoihin, niin 2030 voi tämän pohjalta aikaisin aika milloin muutos voidaan tehdä, mikäli siihen päädytään.

Palvelisiko muutos isoja vai pieniä salibandymaita?

– Isommat maat ovat halunneet jonkinlaista muutosta jo aiemmin. Vuonna 2021 löydettiin yhteisymmärrys EM-kisoista isojen maiden kanssa, sillä he eivät kokeneet MM-karsintoja järkeviksi tasoerojen vuoksi.

– Kun nämä isommat maat toteavat, että kisoja on liikaa, niin pienillä mailla se on karsintojen vuoksi vielä isompi ongelma. Heillä on vielä vähemmän rahaa käytössä, mutta suhteutettuna he käyttävät enemmän rahaa arvokisoihin osallistumiseen. Jos halutaan kehittää lajia ja kilpailutoimintaa kansallisella tasolla, niin siihen pitää satsata aikaa ja varoja.

EM-kisat järjestetään ensimmäistä kertaa 31 vuoteen vuonna 2026. Onko tarkoitus, että maanosakisoja järjestettäisiin muuallakin?

– Ajatus on, että kaikkialla pelattaisiin maanosamestaruuksista. Aasia ja Oseania näin jo tekevätkin. En osaa sanoa, korvaisivatko ne muualla MM-karsinnat. Mitään päätöksiä ei ole tehty. Idea on se, että kun ei ole MM-kisoja joka vuosi, niin joka maalle pitää kuitenkin olla jotain. Nyt tilanne on ollut se, että on ollut useammat kisat samana vuonna.

– Nyt kun World Gamesiin tuli myös naiset mukaan, alkoi kisoja olla suhteessa paljon enemmän, ja karsintoja vielä enemmän. Haluamme katsoa kokonaisuutta uudestaan, ja miten se voidaan organisoida paremmin.

IFF:n pitkäaikainen puheenjohtaja Tomas Eriksson ei hae jatkokautta joulukuun yleiskokouksessa. Miten uskot puheenjohtajan vaihdoksen vaikuttavan liiton toimintaan?

– Varmasti tulee uusia ajatuksia sisään, miten asioida voidaan tehdä ja minkälainen profiili uudella puheenjohtajalla on. Se on aina iso mahdollisuus organisaatiolle uudistua. Tuleva puheenjohtaja tulee varmasti jatkamaan sisällöllisesti samaa työtä meidän strategiamme mukaisesti.

– En näe siinä mitään suuria linjamuutoksia, mutta jotain tiettyjä juttuja voidaan painottaa enemmän. Joulukuun yleiskokouksessa Malmössä hyväksymme kahden seuraavan vuoden toimintasuunnitelman, joka tulee määrittämään pitkälti sen, mihin resursseja ja voimavaroja käytetään.

Keskustele artikkelista