Miesten F-liiga jatkuu keskiviikkona FBC Turku-Oilers ja tässä vaiheessa tehdään pieni katsaus liigan tilanteeseen.
Joukkueet on asetettu järjestykseen pistekeskiarvon mukaan. Jokaisesta joukkueesta nostetaan noin kolme pointtia.
—
Lyhyet arviot alkukauden suorituksista:
Nokian KrP 2,6 pistettä per peli
– Sarjan paras hyökkäysmateriaali ja se näkyy siinä, että on tehnyt eniten maaleja per ottelu (yli 8,5 per ottelu).
– Suurimmat vaikeudet hyvin organisoituja puolustuksia vastaan. Vaikka palollinen peli on parantunut, ei joukkue ole edelleenkään omimmillaan silloin, kun pitäisi rikkoa vastustajan puolustuspeliä pitkillä pallollisilla hyökkäyksillä. TPS vei voiton ja Indians oli viedä pisteet. Molemmat pelit kauden vähämaalisimpia.
– Sarjan paras ylivoimajoukkue, mutta saanut kaikkein vähiten ylivoimamahdollisuuksia (vain yksi ylivoima per peli).
—
TPS 2,4 pistettä per peli
– Oskari Fälden on sarjan paras torjuja ja varavahti Olli Kuisma huippuluokkaa. Puolustuspelaaminen ylipäänsä laadukasta ja pallo löytynyt omista vain 2,5 kertaa per peli.
– Tehtyjen maalien määrä hämmentävän pieni suhteessa voitettuihin peleihin (4,1 ottelua kohden). Ykkösviisikon kunnossa pysyminen tärkeää myös tehojen syntymisen vuoksi.
– TPS:n palloton liike on huimalla tasolla. Viisikkopelillään on vaikea vastus, kun pelaajia löytyy prässätessä ja puolustaessa vähän joka puolelta vastustajan näkökulmasta. Valmennukselle hattu päästä.
—
Oilers 2,3 pistettä per peli
– Näyttänyt monessa pelissä olevan alakynnessä, mutta voittaa silti. Kärkiyksilöt ovat olleet vahvoja heikoilla hetkillä ja se on tuonut pistesarakkeeseen enemmän pisteitä kuin peli on antanut ymmärtää. Hiukan yli viisi maalia per peli on Oilersille todella matala tehtyjen osumien saldo.
– Joukkueen superähti Justus Kainulainen ei ole ollut erityisen kovassa vireessä. Kainulaiselle pistesaldo 7+4 (7 peliä) on jopa vaisu jos vertaa aiempiin kausiin. Joukkue pärjää silti.
– Paljon poissaoloja alkukaudesta, mutta se ei ole vielä liiaksi näkynyt. Oilers ei ole ollut viime kauden vireessä, mutta pitää muistaa, että viime kaudellakin käyrä oli nousujohteinen.
—
Classic 2,1 pistettä per peli
– Ensimmäisenä Classicista tulee mieleen jatkuva ketjuruletti. Poissaoloja on ollut, mutta silti Juha Kivilehdon ryhmässä ei tunnu olevan selvää kenen pitäisi pelata kenenkin kanssa. Toisaalta Classicin nuoriso on päässyt esille paremmin kuin vuosiin, neljä pelaajaa on tehnyt ensimmäiset liigapisteensä, ja kirkkaimmin on loistanut Teemu Karppanen (4+2).
– Classic oli keväällä 2022 vielä sarjan paras joukkue puolustamaan, mutta 2,5 vuotta myöhemmin hädin tuskin keskitasoa. Joukkue hyökkää rohkeasti, mutta sen lisäksi puolustuspäässä puolustuspelaaminen on ajoittain suorastaan välinpitämätöntä. Järkevästä prässipelistä ei ole tietoakaan.
– Ylivoimapeliä haukuttiin viime kauden pudotuspeleissä, mutta ainakin runkosarjassa se on toiminut hyvin ja joukkue on tehnyt 72,2 onnistumisprosentilla maaleja.
—
SPV 1,9 pistettä per peli
– SPV:lle on löytynyt todellinen yllätysonnistuja, kun Teppo Liukkonen on loistanut tolppien välissä. Sitä ei kukaan ennustanut.
– Joukkue on ottanut viime peleissä paljon tärkeitä pisteitä, mutta päävalmentaja Jori Isomäki ei ole ollut tyytyväinen joukkueen pallolliseen peliin. On hyvä merkki seinäjokisten kannalta, että nähdään tuloksen taakse, sillä juuri pallollisessa pelissä SPV on antanut kilpailijoille tasoitusta.
– Hämmentävää kyllä, SPV aloitti kauden lähes samoin kuin viime kaudella. Alkuun tappioita ja sitten voittoputki. Pystyykö ottamaan jopa kotiedun, kun vire ollut viime kautta parempi?
—
Happee 1,6 pistettä per peli
– Happee voitti avauspelissä ErVin 11-0, mutta sen jälkeen seitsemään peliin on syntynyt vain 3,25 maalia per ottelu. Hyökkäysmateriaalin heikentyminen näkyy.
– Maalivahtipeliin Happee ei ole kaatunut. Sekä Pietari Jääskeläinen että Miika Aaltokallio ovat onnistuneet tolppien välissä tällä kaudella. Joukkue on päästänyt toiseksi vähiten maaleja peliä kohden.
– Happee oli viime kaudella hyvä erikoistilannejoukkue, mutta tällä kaudella Jami Mannisen ja Markus Salmen lähdöt näkyvät. Alivoima tosin toiminut, mutta ylivoima% 18,8 (3/16) on sarjan toiseksi heikoin.
Indians 1,6 pistettä per peli
– Indiansiin ladattiin suuria odotuksia kauden alla, mutta kausi lähti melko kehnosti liikkeelle. Nyt joukkue rupeaa olemaan niin kutsutussa aikataulussa, mutta esimerkiksi kehutun puolustuspelin suhteen on vielä kysymysmerkkejä. Esimerkiksi ylivoima on ollut sarjan heikointa, vaikka joukkue on ottanutkin vähän jäähyjä.
– Joonas Kaltiaisen piti olla selkeä ykkösvahti, mutta kausi ei lähtenyt hyvin liikkeellä. Tällä hetkellä päätorjuntavastuuta näyttäisi kantavan Juuso Jokisalo.
– Maalintekijöitä onko heitä? Ei ainakaan hyökkääjistössä. Indiansin kaksi parasta maalintekijää ovat puolustajia. Otto Lehkosuo on osunut seitsemän kertaa ja Jere Niemelä kuudesti.
—
FBC Turku 1,4 pistettä per peli
– Alkukauden suurin positiivinen yllättäjä on ottanut jo 13 pistettä ja rikkonut aiempien kausien piste-ennätykset koko kauden mitalla. Varsinkin päävastuksia vastaan Beecee on onnistunut, vaikka kärkipäälle tulisi kuinka isoja tappiota. Riittääkö lento jopa pudotuspeleihin asti?
– Ylivoimaprosentti on sarjan kolmanneksi paras, ja se on avittanut tiukoissa peleissä. Eero Jalon merkitys ylivoimalla ollut iso ja ylipäänsä Beeceen hankinnat ovat onnistuneet.
– Tietynlainen yksinkertaisuus ja jämäkkyys on erottanut FBC Turun häntäpäästä. Se on osannut keskittyä perusasioihin tiukoissa peleissä, puolustanut kohtuullisen hyvin, erikoistilanteet ovat hyvällä mallilla ja maalivahtipeli myös. Pallollisen pelin ei tarvitse olla timanttia, kun onnistuu näissä asioissa.
—
EräViikingit 0,8 pistettä per peli
– Viime kauteen nähden kauden alku on ollut reippaasti parempi. Joukkueella on kasassa seitsemän pistettä ja enemmänkin voisi olla. Lokakuu ollut synkempi kuin syyskuu, jossa kolmesta pelistä tuli viisi pistettä.
– ErVi on tehnyt yhdeksään peliin vain 31 maalia, mikä kielii sarjan toiseksi heikoimmasta maalimäärästä per peli. Simon Stransky on ollut mukana 14 maalissa. Toisaalta ErVi ei ole päästänyt tähän mennessä kuin 51 maalia, mikä on ollut toistaiseksi selkeä parannus. Osa siitä menee parantuneen maalivahtipelin ansioksi.
– Matej Penicka oli viime kaudella isossa roolissa hyökkäyspäässä. Nyt Penicka on tehnyt yhdeksään peliin vain tehot 2+3. Viime kauden perusteella enemmänkin voisi odottaa.
—
Jymy 0,6 pistettä per peli
– Yhä sarjan pistepörssin kärkisijoilla majaileva Eemil Äijälä (9+12) on ollut joukkueelleen tärkein pelaaja sarjassa tähän mennessä. Nurmon ykköskenttää on myös paikoin suorastaan ylipeluutettu ja se saattaa kostautua pitkässä juoksussa.
– Jymy ei tänä vuonna onnistunut ottamaan hyvää lähtöä kauteen. Kauden avauspelin jälkeen Jymy on hävinnyt kahdeksan peliä putkeen. Aiempiin kausiin nähden Jymy ei ole ollut vahva tiukoissa paikoissa. Ainakin SPV:tä ja OLS:aa vastaan oli saumoja parempaan kuin yhteen pisteeseen, mutta niissä joukkue menetti johdon lopussa ja hävisi.
– Altavastaajajoukkueeksi puolustus- ja maalivahtipeli ei ole toiminut. Veskariosastolta joukkue kaipaisi lisää apuja, mutta Jymy on aiemmin ollut kohtuullisen hyvä oman alueen puolustuspelissä, mitä se ei tällä kaudella ole ollut.
—
OLS 0,4 pistettä per peli
– OLS:lla olisi mahdollisuus olla kellarin kunkku kaikista menetyksistään huolimatta, mutta se on jumittunut tukevasti häntäpäähän. Joukkue vaikuttaa kurittomalta ja siksi se häviää pelejä, joissa näyttää olevan niskan päällä. Yhden maalin tappiot eivät ole sattumaa, vaan joukkue on heikko ratkomaan pelejä ja puolustaa hyvin löyhästi omassa päässä.
– Kastelli on ollut OLS:lle kotisirkuksen keskus, mutta nyt se on pelannut jo noin puolet kotipeleistään. Kotisaldo on itse asiassa todella surkea, sillä kahdeksasta pelistä on kertynyt vain kaksi pistettä. Meneekö keskittyminen oikeisiin asioihin?
– Kimi Vänttilä on ollut aiempina kausina OLS:ssa luotettava ja monipuolinen soturi. Vänttilä on ottanut tällä kaudella ison roolin myös tehomielessä (11+2) ja ollut joukkueelleen tärkeä pelaaja monelta kantilta.
—
LASB 0,4 pistettä per peli
– LASB on ollut sarjan heikoin joukkue tähän mennessä. Se on tehnyt yhdeksään otteluun vain 28 maalia ja päästänyt 72. Seppo Pulkkisen valmennuksessa LASBilla ei ole näyttänyt olevan oikein selkeää identiteettiä. Ei vanhaa pallolliseen peliin nojaavaa, eikä mitään uuttakaan.
– Vähäisestä maalimäärästä ei voi syyttää Niko Einiötä, joka on iskenyt tehot 11+4. LASBin ykköskentällinen on pärjännyt vielä kelvollisesti, mutta muilla on ollut vaikeaa.
– Sarjan suurin mysteeri on Santtu Pohjosen rooli. Pohjonen on ollut LASBille elintärkeä pelaaja, mutta Pasi Järvinen on pelannut selkeästi enemmän kuin Pohjonen. Ulkopuolisen silmin se on outoa.