Suomen miesten salibandymaajoukkue on pelannut kaksi ottelua MM-kisoissa ja voittanut Latvian 4-3 ja Slovakian 7-1.
Avauspeli varsinkin kirvoitti rutkasti kritiikkiä, mutta Slovakia-pelissä nähtiin parannus Suomen otteissa. Kysyimme Yle Urheilun asiantuntijoilta Perttu Kytöhongalta ja Toni Lötjöseltä miltä Suomen peli on näyttänyt.
Suomi on pelannut kaksi peliä Malmön MM-kisoissa. Onko Suomen peli näyttänyt siltä mitä odotitte?
Kytöhonka
– Periaatteessa on. Ennakoimme, että tämä Suomi ei ole samanlainen kellokorttiryhmä, mitä moni aikaisempi MM-miehistö. Joukkue on rakennettu eri tavalla ja mukana on paljon pelaajia, joilla se hyvä ja huono päivä vaihtelee vähän enemmän. Avausottelu oli todella heikko esitys, toisessa pelissä nähtiin odotettua petrausta, mutta kysymysmerkit ovat edelleen ilmassa.
Lötjönen
– Kyllä itselläni oli kisoihin lähdettäessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia Suomen pelaamisesta, eli siinä mielessä odotukset olivat sekavat. Ja sekavalta peli on näyttänyt joten siinä mielessä voi ”humoristisesti” sanoa, että on näyttänyt siltä mitä odotin.
– Kuten päävalmentaja Esa Jussilakin Kallocastin haastattelussa totesi ettei ole mitään selkeää ”Jussilan pelitapaa”, niin siltäkin osin on odotukset täyttyneet.
– Täytyy sanoa, että tämän hetken Suomi antaa ison haasteen näin asiantuntijallekin. Kun ei ole selkää pelillistä kokonaisuutta olemassa niin negatiivisten kuin positiivisten pointtien nostaminen pelistä on haastavaa.
—
On puhuttu pallollisesta pelistä ihan joukkueen suulla. Mitkä sen suurimmat ongelmat ovat?
Kytöhonka
– Pallollinen peli noin käsitteenä tässä yhteydessä on aika laaja. Petteri Nykyn miehistössä pistettiin niin ikään paljon painoarvoa pallolliselle pelille. Nykyn aikana pallollisessa pelissä korostui voimakkaasti pallossa pysyminen, kontrollointi ja riskien minimointi ja se näkyi sitten kaikessa pelaajavalinnoista joukkueen tekemiseen. Yhtä lailla sekin oli kuitenkin pallollisen pelin painottamista.
– Julkisesti ei ole mahdottoman tarkkaan kerrottu – eikä toki tarvitsekaan – mitä Suomen joukkue pallollisella pelillään hakee, vaan on liikuttu otsikkotasolla. Olen muodostanut käsityksen, että tämä Suomi haluaa pyrkiä ratkaisuihin aiempia joukkueita enemmän ja on hyväksytty korkeampi riskitaso.
– Toisaalta, mm. turnausta edeltävässä webinaarissa Jussila nosti esiin tilastoja, joissa korostettiin “etuun pelaamisen” tärkeyttä. Tämä “etuun pelaaminen” on omaan makuuni hieman tarpeetonta uusiokieltä ja korostaa väärällä tavalla yksittäisen pelaajan tekemistä viisikon yhteistyön sijaan, mutta se on toinen keskustelu.
– Joka tapauksessa, jos halutaan pelata paljon etuun, viestinnällisesti se kuulostaa siltä, että ei haluta pelata palloa kovin riskipitoisesti ahtaisiin väleihin ja halutaan pysyä pallossa. Se taas on ristiriidassa tuohon aiempaa korkeamman ratkaisuhalukkuuden suosimiseen.
– On erittäin mahdollista, että viesti joukkueen sisällä ymmärretään paljon selvemmin, mutta pelaamisessa on olleet nämä ristiriidat näkyvissä.
Lötjönen
– On tosiaan puhuttu. Ja siihen ei ole olleet tyytyväisä Suomen valmennus, eikä pelaajat eikä allekirjoittanut.
”Tarkoituksena on pitkistä pallollisista jaksoista maalipaikkojen luominen, ja mukana pitää olla kärsivällisyyttä, että ihan joka paikasta ei roimita menemään ja lähdetä kokeilemaan. Vastustajan pakkaa pitäisi saada liikutettua ja väsytettyä, ja sitten kun meillä on laukauksen paikka, niin olisi tuet niin lähellä, että olisi prässimahdollisuudet ja voitettaisiin siitä uusia tilaisuuksia ja pallo omille. Sitä kautta olisi tarkoitus ottaa seuraavaa kenttää pallolla sisään”
– Näin Esa Jussila totesi EFTssä Ruotsi-ottelun jälkeen.
– Tuo vastustajan liikuttelu ja väsytys ei ole toteutunut. Kärsivällisyyttä ei ole ollut.
– Jussila on myös julkisesti todennut, että joukkueessa on paljon pelaajia joilla on iso laukaisu-uhka kauempaakin ja toivonut, että nämä käyttävät hanakasti laukaustaan. Tämä sen sijaan on näkynyt Suomen pelaamisessa. Suorissa hyökkäyksissä ei ole mitään väärää ja kaksi seurakentistä pelaa hyvin pitkälti sellaista hyökkäyspeliä F-liigassa.
– Se että lauotaan hanakasti ja pienemmänkin odottaman paikoista ei ole myöskään ongelma Latvian ja Slovakian kaltaisia ryhmiä vastaan, joilta pallon saa helposti takaisin. Kärkimaita vastaan tilanne on toinen. Tähän on mielestäni löydettävä parempi balanssi. Ja se vaatii nimenomaan sitä ”parempaa pallollista” joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että hyökkäysten pituus, laatu ja riski/tuotto-suhteen ymmärtäminen on paremmalla tasolla.
—
Suomella on ollut jonkin verran ongelmia perusasioissa taktisen toteutuksen lisäksi. Kun maajoukkue ei juurikaan kokoonnu ja liigassa ei ehdi treenata 33 pelin vuoksi, niin harjoitellaanko Suomessa tarpeeksi?
Kytöhonka
– Olen oman huoleni ja näkemykseni 33 runkosarjapelin ongelmista tuonut esiin varsin selvästi. Minun päähuoleni on ollut tuolla kotimaisen liigan arjessa puurtavissa pelaajissa, valmentajissa ja vapaaehtoisissa, mutta kärsijänä on myös maajoukkue. Harjoittelu kärsii nykyisessä ottelumäärässä, se on päivänselvää.
Lötjönen
– Lähes kaikki F-liiga-valmentajat ovat osoittaneet huolensa ottelumäärästä. Myös sen suhteen miten paljon voidaan harjoitella. En usko että tuo näkyy vielä merkittävästi näissä kisoissa. Mutta pidemmällä aikajänteellä varmasti.
—
Jos on pallollisen pelin suhteen ollut huolia, niin entä puolustaminen ja sen toteutus?
Kytöhonka
– Varsinaista puolustuspelaamista ei olla Latviaa ja Slovakiaa vastaan vielä juuri nähty. Siihen testiin Suomi pääsee kunnolla tiistaina Ruotsi-ottelussa. Jonkinlaisia kommunikoinnin ja viisikkopelin oksia on nähty, mutta niistä ei vielä voi tehdä suurempia johtopäätöksiä. Maalivahdit ovat joutuneet näin työllistetyiksi ennen kaikkea pallollisen pelin tökkimisen takia.
Lötjönen
– Vaikka kahdesta ensimmäisestä pelistä voi nostaa yksittäisiä heikosti pelattuja tilanteita, niin puolustusta mitataan vasta tiistaina. EFT:ssähän Suomen puolustuspeli oli varsin hyvällä mallille. Joten tässä joutuu nykkymäisesti toteamaan, että ”aika näyttää”.
—
Vielä yksi huolenaihe. Aika paljon on puhuttu kokemattomista pelaajista ja hermoilusta. Kahden ensimmäisen pelin perusteella huolta pitäisi pitää myös kokeneista pelaajista. Keiltä kaikilta odotatte parannusta tiistain otteluun?
Kytöhonka
– Nähdäkseni ei ole erityistä syytä nostaa yksittäisiä pelaajia, kokeneita tai kokemattomia tikunnokkaan silloin, kun koko joukkueen ja viisikoiden pelaaminen on ollut vaiheessa. Silloin sen yksittäisen pelaajan on haastava onnistua. Odotan parannusta tiistain ottelussa ennen kaikkea koko joukkueen viisikkopeliltä.
Lötjönen
– Omat katseet kääntyy Classic-kenttään joka tietysti on se kokenein kenttä. Tähän kenttään Jussila teki kuitenkin onnistuneet muutokset. Tämä kenttä on varmasti myös se joka ”vanhasta muistista” tietää että missä kohtaa kisoja pitää olla iskussa.
Missä Suomi on onnistunut tähän mennessä?
Kytöhonka
– Maalivahtipeli on ollut odotetun erinomaista. Erityisesti Salon kentällisen pakkiparimuutos oli onnistunut ja Heikkilän tuominen pelaaviin kentällisiin ainoa oikea päätös.
Lötjönen
– Maalivahtipelaaminen.
– Ylivoimapeli (2/3). Vielä ei ole tarvinnut edes esittää mitään ihmeellistä, mutta uskon, että on Suomen syömähammas kisoissa.
– Valmennuksen reagointi. Kentällisiin tehtiin muutoksia joilla selkeästi haettiin tasapainoa pelaamiseen.
—
Ketkä Suomen pelaajat voi nostaa positiivisina onnistujina esiin?
Kytöhonka
– Molemmat maalivahdit Suomen parhaimmistoa ihan odotetusti. Miska Mäkinen ei näytä siltä, että pelaisi ensimmäisiä MM-kisojaan. Nico Jonaeson on pallollisessa pelissään vetänyt tasapainoisesti olemalla aloitteellinen, mutta pitänyt silti huolta riskitasosta. Oskari Heikkilä on ollut odotetun hyvä ja on ollut ilo nähdä, miten Jussilan maajoukkueessa Aaro Astala näyttäisi nauttivan pelaamisesta ja pystynyt olemaan se F-liigasta tuttu itsensä.
Lötjönen
– Kaksi nihkeää peliä, eikä viisikkopeli ole ollut uomissaan niin todella isoja onnistujia on vaikea kenttäpelaajista nostaa. Aaro Astala, Justus Kainulainen, Heikki Iiskola, Miska Mäkinen ja Otto Lehkosuo eli koko Oilers-kenttä. Oskari Heikkilä oli erittäin hyvä Slovakiaa vastaan.
– Maalivahdit olleet erinomaisia.
—
MM-kisoissa Suomen trendi on ollut nouseva ratkaisupelejä kohti ja alkusarjan huolet ovat on karisteltu ratkaisupeleissä. Uskotteko niin käyvän tänäkin vuonna?
Kytöhonka
– Nousujohteisuutta tullaan varmasti näkemään, se on selvää. Tässä joukkueessa on aiempia ryhmiä enemmän liikkuvia tekijöitä riskitason ja pelaamisen tasaisuuden suhteen, joten pitäydyn siinä mitä ennen turnausta pohdin, eli paljon kysymysmerkkejä edelleen.
Lötjönen
– Turnauksen luonne ja tasoerot maiden välillä ovat sellaiset, että kaikki ratkeaa ensi viikonloppuna. Aivan varmasti Suomi parantaa mutta vastuskin on täysin eri luokkaa. Samoin pelien luonne.
– Edelleen tämän ryhmän katto on todella korkealla mutta saavutetaanko se? Toistaiseksi siitä ei ole juuri ollut viitteitä. Aikaisemmin se on ollut niin sanotusti tehtaan takuu, että Suomi on parhaimmillaan tosipeleissä. Nyt nähdään tosiaan Jussilan kyky virittää ryhmä oikealla hetkellä.
Lue myös:
Karmea alku kisoille – Suomelta yksi kaikkien aikojen huonoimmista esityksistä, Latvia lähellä jättiyllätystä
Kapteeni Salo on nähnyt maajoukkueen kanssa pahempaakin: ”Ei tää huonoin ollut”
Pääkallotodistus: Paljon luokattomia suorituksia – ykkösviisikko pelasti Suomen tappiolta Latviaa vastaan
Oliko tässä projektin heikoin ottelu, Esa Jussila? ” Totaalisen oikeassa olet”
Avauspelistä parantanut Suomi päihitti Slovakian – maalinteon tehottomuus vaivasi edelleen
Pääkallotodistus: Suomi paransi Slovakiaa vastaan, mutta suoritus oli edelleen keskiverto
Astala hurmaa MM-kisoissa pelitaidoillaan ja mulletillaan: ”Oli tämä nyt omista MM-matseista paras ehdottomasti”
Ahola ei ole vielä tyytyväinen, mutta elää unelmaansa MM-kisoissa: ”On ollut aika tervanjuontia pelaaminen tässä lähiaikoina ”