Miesten MM-kisojen yhteydessä pidettiin perinteisesti kansainvälisen salibandyliiton IFF:n yleiskokous.
Yhtenä kokouksen odotetuimmista aihealueista oli MM-kisarytmin muutos, jonka ehdotuksesta uutisoitiin ensimmäisen kerran syyskuussa. Kisojen harventamista perusteltiin nousevilla kuluilla ja ruuhkaantuvalla maajoukkuekalenterilla, jota ruuhkauttaa entisestään EM-kisat, joiden oli tarkoitus palata ohjelmistoon vuonna 2026, mutta tuolloin ohjelmassa olleet naisten EM-kisat peruttiin järjestäjämaa Ruotsin vetäydyttyä prosessista.
Kysyimme IFF:n pääsihteeri John Liljelundilta yleiskokouksen päätöksistä.
Viime syyskuussa alkoivat puheet MM-kisarytmin muutoksesta, jolloin projekti oli alkuvaiheessa. Tehtiinkö asiasta jotain päätöksiä MM-kisojen yhteydessä järjestetyssä yleiskokouksessa?
– Yleiskokouksessa kerrottiin, mikä se prosessi on tästä eteenpäin. Tammikuussa lähtee jäsenmaille viimeisin esitys siitä, miten se polku rakentuu ja millä tavalla siihen neljän vuoden välein käytäviin kisoihin siirrytään.
– Kun siitä saadaan palaute, kevään aikana IFF:n hallitus analysoi sen, ja niiden perusteella tekee tarvittavat johtopäätökset. Joko toukokuussa U19-kisoissa, mutta luultavammin syyskuussa se tekee päätökset, miten lähdetään toimimaan.
– Nyt on jo päätetty se, että U19-kisat siirretään vuoden alkuun helmikuun loppupuolelle, jotta liigakausia voitaisiin pelata toukokuuhun asti. Se muutos tulee voimaan 2027. Muut asiat lähtevät rullaamaan sen mukaisesti
Minkälainen ehdotus rytmityksestä on?
– Ajatus on se, että arvokisat on neljän vuoden välein. Se rytmitys, mitä niiden neljän vuoden välillä tapahtuu, on vielä auki. Eli MM-kisojen ja alueellisten arvokisojen rytmitys. Siihen en voi mitään sanoa, koska siitä ei ole vielä päätetty, mikä se esitys on. Siitä haetaan nyt jäsenmaiden mielipiteitä.
Joudutaanko päätöstä nyt odottamaan kahden vuoden päähän seuraavaan yleiskokoukseen?
– Ei jouduta. Seuraava yleiskokous on vasta 2026 Tampereella. Konsultaatiokierroksen pohjalta hallitus tulee sen päätöksen tekemään.
Marraskuussa tuli ilmi, ettei Ruotsi halua järjestää heille jo myönnettyjä naisten EM-kisoja vuonna 2026. Minkälainen tilanne EM-kisojen suhteen on?
– Nyt odotetaan sitä kokonaisvaltaista ratkaisua, milloin aloitetaan ja miten koko systeemi rakennetaan. Kun Ruotsi ei niitä kisoja pystyneet järjestämään sillä aikataululla kuin oli ajateltu, on parempi odottaa sen kisamuodon käynnistämistä, ettei käy niin, että se ei ole se, mitä me olemme ajatelleet.
– Suurin ongelma tässä on se polku. EM-kisojen yksi ajatus on se, että sinne olisi suoraan karsittu MM-kisoista, ja EM-kisoista tietty määrä joukkueita olisi päässyt suoraan MM-kisoihin. Nyt kun niitä ei ole, se ajatus täytyy rakentaa uudestaan.
Saksan valmennustiimissä mukana ollut Ilkka Kittilä kritisoi erittäin vahvasti MM-kisojen sarjajärjestelmää, jossa A- ja B-lohkojen kaksi parasta saa ylimääräisen lepopäivän ennen puolivälierää, vastustajien pelatessa neljännesvälierät. Huomioitiinko tätä IFF:ssä mitenkään?
– Tämä on yksi syy, miksi järjestelmää ollaan muuttamassa. Pöydällä on ollut yksi esitys kisojen pidentämisestä tämän ongelman vuoksi päivällä tai kahdella, jonka maat hylkäsivät. Tämä esiteltiin maille Singaporessa naisten MM-kisojen yhteydessä vuosi sitten, mutta maat eivät olleet valmiita siihen, koska sitä pidettiin liian kalliina. Ongelma on tiedossa ja tiedostettu.
– Helppo ratkaisu olisi, että vain A- ja B-lohkojen mailla olisi mahdollisuus päästä mitalipeleihin. Emme ole sitä halunneet tehdä. On haluttu pitää se ovi auki, ja nytkin yksi maa tuli ylös. Silloin olisi ihan sama siirtyä A- ja B-sarjoihin, mutta tämä osoittautui jo aiemmin paremmaksi systeemiksi.
– Tshekeissä pelataan naisten MM-kisoissa niin, että kaikki pelaa kolme peliä kolmeen päivään lohkovaiheessa. Sitten on erinäinen määrä vapaapäiviä, mutta ehkä se on tasapuolisempi, että ratkaiseviin peleihin tulee enemmän lepoa.
Ruotsin toinen päävalmentaja Thomas Brottman kertoi Suomen rikkovan EFT-sopimusta pitämällä maajoukkueleirin viikonloppuna, jolloin he eivät olisivat saaneet leiriä pitää. Viikonloppu oli kuitenkin kansainvälisessä kalenterissa maajoukkueviikonloppu, jolloin myös muut, EFT:n ulkopuoliset maat leireilivät. Millä silmällä tätä seurasitte?
– Syksystä asti sääntö on ollut se, että mikäli mikä tahansa maajoukkue ilmoittaa tarvitsevansa tietyn pelaajan käyttöönsä, niin se pelaaja on annettava, eikä pelaaja saa pelata seurajoukkueessaan.
– Tämmöinen sääntö on ollut aiemminkin, mutta ongelmana on ollut, että varsinkin ruotsalaiset seurat, jotka maksavat pelaajilleen enemmän, ovat yrittäneet painostaa pelaajia palkanmaksulla, jos he lähtevät maajoukkueleirille. Tätä on monet maat, erityisesti Tshekki, ollut ajamassa tätä asiaa.
– Kun EFT-sopimus on tehty, maille on ilmoitettu, että teidän pitää mahdollistaa pelaajien käytön niinä viikonloppuina. Eiköhän tämä ollut vähän peliä ennen MM-kisoja, kun Ruotsi teki tästä ison jutun. Eihän hekään olleet huolehtineet siitä, että heidän sarjassaan ei olisi pelattu.
– Siellä oli norjalaisia, tanskalaisia, tshekkejä ja muita, jotka eivät yhtäkkiä ollutkaan silloin käytössä. Niin kauan kuin pelaajat pääsivät omien maajoukkueidensa harjoituksiin, se oli ok.
– Yhtään valitusta ei ole asiasta tullut säännön voimaantulon jälkeen, vaikka hieman tekemistä säännön kanssa muuten on. Nyt sanktiot ovat niin kovat, että en usko yhdenkään maan ihan heti lähtevän siihen.
– IFF on ollut EFT-maille tästä tiukkana, ja tästä on käyty useampi keskustelu, että näin ei voi toimia. Myös muiden maiden pitää laatia joukkueet ajoissa. Nyt viimeinen maajoukkueleiri oli ongelmallinen, että kaikki eivät tajunneet sitä, että meidän pitää tietää ketä me tarvitsemme ennen kuin se on virallisesti päätetty. Sitä vielä mietitään, miten se hoidetaan.
IFF:n yleiskokouksessa tshekkiläinen Filip Suman valittiin liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Millaisen puheenjohtajan IFF saa Sumanista?
– Erittäin vahvan salibandyosaajan, ja erittäin motivoituneen kaverin, joka haluaa kehittää ja viedä lajia eteenpäin. Hän uskoo voimallisesti siihen, etta salibandy voisi kasvaa, tarvitaan vahvempia rakenteita, määrällisesti enemmän pelaajia ja rakenteellisesti vahvempia ja parempia lajiliittoja.
– Suman varmasti haluaa terävöittää tiettyjä asioita. Markkinointi on varmasti yksi sellainen. Filip on ollut IFF:n varapuheenjohtaja vuodesta 2010 ja hallituksessa vuodesta 2006. Hyvin aktiivinen kaveri, joka tuntee myös kansallisen puolen, koska hän on ollut Tshekin liiton pääsihteeri ja puheenjohtaja.
Aikaisemmin hän on ehdottanut aika radikaaleja muutoksia. Uskotko, että sellaisia tullaan näkemään?
– Saattaa sieltä jotain tulla. Sellaisia asioita, jotka saattavat herättää kysymyksiä lajiväessä. Hän uskoo ja on voimallisesti ollut vahvasti 3×15-peliajan kannalla. Samalla hän tietää, että lisää pelaajia tarvitaan.
– Se on varmasti sellainen yleinen kysymys: millä tavalla pidetään huolta siitä, että laji jatkaa kasvua ja lähtee uudelleen voimakkaaseen kasvuun. Ensimmäinen puolivuotinen varmasti näyttää sen, mitkä ovat niitä asioita, mihin hän haluaa vaikuttaa.