Huippumaalivahtien vaatimustaso on monipuolistunut: ”Edelleen täytyy ottaa palloja kiinni”

Miro Tuomala ei ole antanut loukkaantumisten viedä häneltä peli-iloa. Kuva: Esa Takalo/salibandy.fi

Kun peli nopeutuu ja laukaukset muuttuvat laadukkaammiksi ja nopeammiksi, myös maalivahtien ja heidän pelaamisensa on kehityttävä entisestään.

Salibandy on muuttunut vuosien varrella merkittävästi. Huipputasolla harjoitusmäärät ja vaatimustaso ovat jo vertailukelpoisia muun huippu-urheilun kanssa, ja mailateknologia on kehittynyt huomattavasti. Kovimmat laukaukset lähtevät jo yli 200 kilometriä tunnissa. Myös maalivahtien harjoittelu ja tekniikat ovat kehittyneet vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.

Nokian KrP:n maalivahtivalmentaja vuoden alussa aloittanut Santtu Kanerva näkee huippumaalivahteja läheltä.

– Rooli ei sinällään ole muuttunut, edelleen täytyy ottaa palloja kiinni. Mutta vaatimukset ovat maalivahdilla vaikeutuneet huomattavasti, pelaajien taitotasosta ja laukausten nopeuksien noususta johtuen. Uskon myös, että hyökkäysalueella poikkikentän menevät syötöt ovat lisääntyneet merkittävästi.

– Hyvä kestävyys, peruskunto pitää olla kondiksessa. Pitää olla räjähtävyyttä, notkeutta, ketteryyttä, silmä-käsikoordinaatiota, keskivartalon voimaa ja todella paljon pelinlukutaitoa, Kanerva listasi huippumaalivahdilta vaadittavia ominaisuuksia.

Maalivahteja ei voi laittaa samaan muottiin

Jokainen maalivahti on omanlaisensa yksilö, jolla on oma uniikki pelityyli. Tämän takia maalivahdin valmentamiseen ei ole yhtä tiettyä kaavaa. Kanerva kuitenkin kertoo kolme asiaa, joita hän pitää tärkeimpinä maalivahtien valmentamisessa.

– Valmentaminen on hyvin yksilökohtaista. Minkälainen pelityyli ja millanen maalivahti hän haluaa olla. Haluaako hän olla todella aktiivinen, kuten esimerkiksi Aki Karjalainen. Tai haluaako hän olla kuten esimerkiksi Lassi Toriseva, joka on passiivisempi, mutta lukee blokkilinjoja taitavasti. Se pitää aina ottaa huomioon ja räätälöidä valmennus sen mukaan. Se on ensimmäinen asia.

– Toinen ja mielestäni tärkein asia: keskustele koko ajan maalivahdin kanssa ja käykää pieniä asioita läpi, pienistä asioista tulee suuri kokonaisuus. Esimerkiksi jos olet tässä ja tässä torjunta-asennossa, tälläisiä vaihtoehtoja sinulla on. Jos pelaat tilanteen tällä tavalla, huomioi nämä asiat. Todella pienistä yksityiskohdista tulee isoja asioita.

– Kolmantena: Toistomäärät ja aika. Valmentaminen on aina prosessi. Jos aloitat jonkin asian harjoittelemisen syksyllä, niin tammikuussa voi ehkä sanoa, että ollaan menty eteenpäin ja se tulee selkärangasta. Se on hyvä tiedostaa, ettei maalivahtia jatkuvasti muistuta siitä, että hän tekee jonkin asian väärin, vaikka olisikin sovittu, miten tilanne tulisi pelata. Se ottaa aikaa.

Tie huipulle lähtee junioreista

Kanerva on yhdessä Nurmon Jymyn maalilla tällä kaudella torjuneen Aki Karjalaisen kanssa pitänyt maalivahtileirejä muun muassa junioreille. Kanervalla onkin muutama vinkki maalivahtitaipaleensa alkupuolella olevilla veräjänvahdeille.

– Ensimmäinen vinkki tulee vanhemmille: antakaa lasten pelata ja tehdä virheitä. Antakaa niiden mennä vaikka liikaa vastaan ja kaveri juoksee pallon kanssa ohi. Se ei haittaa. Mieluummin se, että lapsi liikkuu, kun se että lapsi istuu vain maaliviivalla paikallaan. Lapsi kun liikkuu enemmän, hänen toistomäärät, kropanhallinta ja kaikki nää menee eteenpäin valovuoden enemmän verrattuna siihen, joka vain istuu maaliviivalla. Antakaa lasten oppia virheistään, sitä kautta me saadaan uusia huippuveskareita tähän maahan.

– Lapsille vinkiksi, nauttikaa pelistä. Iloitkaa huipputorjunnoista. Tehkää virheitä, oppikaa niistä, ja naurakaa välillä virheillenne. Niitä tulee, ihan huippuveskoillekin. Ja olkaa aktiivisia ja liikkukaa, Kanerva kertoo.

Moni nuori maalivahdin alku saattaa tuntea olevansa liian lyhyt maalivahdiksi. Tämä ei Kanervan mukaan ole kuitenkaan este huippumaalivahdiksi. Hän nostaa jälleen Karjalaisen esimerkiksi.

– Aki on pienikokoisempi maalivahti. Hän korvaa puuttuvan koon ketteryydellä, erilaisella pelitavalla ja aggressiivisuudella. Sä voit olla hyvä huippuveskari pienikokoisenakin, mutta sun pitää tehdä vain isompi työmäärä.

Aki Karjalainen on tunnettu aktiivisesta pelityylistään. Kuva: Esa Jokinen

Vaikeat loukkaantumiset päihittänyt Miro Tuomala pelaa jälleen huipputasolla

19 ottelua Nokian KrP:n maalilla tällä kaudella pelanneen Miro Tuomalan uraa ovat varjostaneet vakavat loukkaantumiset. Nyt vaikeudet ovat kuitenkin Tuomalan mukaan takanapäin ja normaali harjoittelu on voinut jatkua.

– Loukkaantumisten takia fysiikan tekeminen on täytynyt olla todella spesifiä. Tämä vuosi on ollut ensimmäinen moniin moniin vuosiin kun on pystynyt normaalia fysiikkaharjoittelua tekemään.

Tuomalan mukaan maalivahdin fysiikkaharjoittelu on yllättävän samanlaista kuin kenttäpelaajillakin.

– Pomppua ja loikkaa paljon jotka tuovat räjähtävyyttä. Puntti on myös mukana, ja se on hyvin samaa mitä pelaajat tekevät, maastavedot, kyykyt ja penkit pysyy siinä ohjelmassa. Yksittäisiä erilaisia liikkeitä saattaa olla, koska maalivahtien liikesuunta ei ole aina sama kuin pelaajilla. Mutta muuten pärjää aikalailla samoilla mitä kenttäpelaajat.

Tuomala nostaa yhden oheisharjoituksen esille jota hän pitää erityisen hyvänä juuri maalivahdeille.

– Keskivartalon pidot. Kuitenkin sitä torjunta-asentoa joutuu ylläpitää. Ne olen kokenut todella hyödylliseksi omassa harjoittelussa. Mulla on ollut myös niitä selkäongelmia ja ne on auttanut niihinkin.

Myös Tuomala nostaa monipuolisen liikkumisen esille, kun hän antaa neuvoja juniorimaalivahdeille.

– Liikkua monipuolisesti nimenomaan maalivahtina, ettei opetella vain yhtä tapaa pelata. Vaan mahdollisimman monipuolisesti. Peleissä kun tulee erilaisia tilanteita niin on helpompaa kun pankissa on erilaisia variaatioita ja taitoja.

– Ja hauskaahan sen pitää olla. Siitä pitää pitää kiinni. Mulla on edelleen hauskaa joka reeneissä, kun pääsee kiusaamaan pelaajia, Tuomala naurahtaa.

KrP ja Tuomala ovat tositoimissa seuraavan kerran torstaina 27.3. kun pudotuspelisarja SPV:tä vastaan käynnistyy AGCO Power Areenalla kello 18.30.