Limingan Niittomiesten sunnuntainen tappio Loviisan Torille varmisti perinteikkään Divari-seuran putoamisen Suomisarjaan.

Kaudesta 2014-15 Divarissa pelannut LNM oli noussut yhdeksi sarjan kestomenestyjäksi. Viimeisen kolmen kauden aikana se oli runkosarjan kärkikolmikossa, ja oli todella lähellä nousua kaksi vuotta sitten karsintasarjassa EräViikinkejä vastaan.

Tuolloin liigapaikka oli liminkalaisten omissa käsissä jatkoajalle menneessä nelospelissä, mutta EräViikingit käänsi sarjan voitoksi. Nyt LNM putoaa Suomisarjaan, kun C-lohkon kakkonen Loviisan Tor voitti karsintasarjan luvuin 2-0.

LNM:n salibandyjaoston puheenjohtaja Marko Kärsämä on pettynyt joukkueen putoamiseen.

– Totta kai se on harmi juttu, että pääsarjatasolta tiputtiin. Olemme olleet iso suunnannäyttäjä ja toinen vahva seura pääsarjatasolla Oulun alueella. Onhan se sillä tavalla iso juttu.

Putoamiskarsintojen perusteella Kärsämä kokee Suomisarjan ja Divarin olevan lähellä toisiaan tasollisesti. Ero ei ole hänen mielestään läheskään yhtä iso, kuin esimerkiksi Divarin ja liigan välillä. Sitä kuvasi hänen mielestään myös Divarin runkosarja.

– Nyt näimme, että pelillinen taso on Suomisarjan kärjessä aika lähellä divaritasoa. Jos miettii Divarin ja liigan tasoeroa, on Divarin tasoerot todella pieniä. Voi miettiä, kuinka monta maalin tappiota, jatkoaikatappiota ja tiukkaa peliä sarjan kärkijoukkueita vastaan mekin pelasimme. Tosi pienistä asioista se on kiinni.

Kärsämä vihjaa, että Limingassa mietitään ensi kauden sarjatasoa. Se ei välttämättä ole Suomisarja.

– Käytännössä kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Se ratkeaa tässä lähiviikkoina, miten joukkue pysyy kasassa ja mitä pelaajat asiasta ajattelevat.

– He ovat nähneen sen tason ja tietävät, mihin he pystyvät. Se tasoero on aika pieni. Ehkä kuitenkin ensisijainen ajatus on, että Suomisarjaa pelattaisiin ensi kaudella, mutta en näe sitä mitenkään pakkona.

Yhtenä syynä pohdinnalle Kärsämä kertoo olevan Suomisarjan muuttuva sarjajärjestelmä. Vielä tällä kaudella Suomisarjaa pelattiin kolmessa alueellisessa lohkossa, kun ensi kaudella lohkoja on kaksi.

– Suomisarja tuntuu ensi kaudella huonommalta vaihtoehdolta kuin ennen, koska se muuttuu kahteen 13 joukkueen lohkoon. Se on todella iso lisäys matkakuluihin kaikille joukkueille. Kun lohkojaoistakaan ei ole vielä tietoa, on taloudellisen puolen miettiminen vaikeaa tässä vaiheessa.

Nopea pudotus

Vielä viime kaudella LNM oli Divarin runkosarjan toinen. Pudotus karsintoihin, saatikka sarjasta tippuminen tapahtui siis nopealla aikataululla.

Joukkueelle ominaista on ollut iso vaihtuvuus, kun kärkipelaajat ovat siirtyneet liigakentille. Usein joukkue on pystynyt korvaamaan lähtijät alasarjoista tulleilla pelaajilla ja pystynyt pitämään tasonsa. Tällä kaudella samaa ei tapahtunut.

– Kyllä se vaihtuvuus joukkueessa vaikuttaa paljon. Joskus se menee hyvään suuntaan, ja joskus huonoon suuntaan. Jos miettii muutama vuosi taaksepäin, olimme Divarin kärkikahinoissa Karjalaisen Jarin viimeisenä vuonna.

– Olen aiemminkin sanonut sitä, että meillä on aiemminkin ollut paljon vaihtuvuutta ja kärkipelaajia on lähtenyt liigaan. Aina on tullut niitä uusia vastuunkantajia, jotka ottavat sen peliajan ja paikan ylivoimasta. Tällä kaudella sitä suorituskykyä ei ollut samalla tavalla, Kärsämä toteaa.

Ongelmaksi nousi erityisesti maalinteko. LNM teki Divarin runkosarjassa toiseksi vähiten maaleja, taakse jäi vain sarjajumbo ÅIF. Maalin tappioita tuli yhteensä 11, mukaan lukien molemmat karsintapelit.

– Peli oli kohtalaisen hyvässä uomassa koko kauden. Hallitsimme pallollisesti monia pelejä, mutta lopussa ne tiukat pelit kääntyivät tappioiksi. Maalinteko oli tällä kaudella meidän vitsaus, mikä ratkaisi, Kärsämä analysoi.

Putoamisesta huolimatta Kärsämä pysyy positiivisena, ja uskoo seuran tulevaisuuteen viime vuosien vaikeuksista huolimatta.

– Juniorituotanto sakkasi aika isostikin korona-aikana. Meillä oli valmiiksi -03 ja -04 syntyneiden ikäluokat aika pieniä, ja pelaajia lähti muualle.

– Meillä on nuoremmissa junnuissa hyvä tulevaisuus. Aika näyttää, saammeko pitkästä aikaa jossain vaiheessa SM-sarjajoukkuetta jalkeille. Ihan hyvä merkki on se, että nuorimpien kerhotoimintaan on parin kauden aikana tullut noin 80 uutta pelaajaa.