Westend Indians voitti seurahistoriansa ensimmäisen mitalin perjantaina, kun se kaatoi miesten liigan pronssiottelussa SPV:n numeroin 5–1.

Koko uransa Indiansia edustanut kapteeni Valtteri Kainulainen pääsi juhlimaan ensimmäistä mitaliaan 12 liigakauden jälkeen. 321 runkosarjaottelua ja 65 pudotuspeliottelua siihen vaadittiin, mutta Kainulaisen mukaan kaikki oli sen arvoista.

– Totta kai hyvältä tuntuu, ja tämä on seuralle todella iso asia. Siinä vaiheessa, kun tehtiin pari maalia tyhjiin, nousi oikein karvat pystyyn. Pelin päätyttyä purkautui paljon tunteita.

– Noin siistiä fiilistä ei ole ollut mun sählyuralla. Ollaan aiemmin hävitty pronssipelejä, enkä olisi voinut kuvitellakaan, että sen voittaminen tuntuu näin hyvältä. Siinä tunneryöpyssä fiilikset olivat aivan mahtavat, Kainulainen kuvaili tuntemuksiaan pronssipelin jälkeen.

Kainulainen korosti mitalin merkitystä erityisesti koko seuran näkökulmasta.

– Niin pitkään on palkintoa jahdattu, että tämä on konkreettinen todiste siitä, että olemme ottaneet joukkueena ja seurana askeleen eteenpäin kohti kärkikahinoita. Vaikka pääpalkinto jäi saamatta, tämä on hieno etappi matkalla sinne. Liiganoususta on jo pitkä aika, ja sen jälkeen jokainen kausi on päättynyt pettymykseen. Nyt saatiin pitkästä aikaa osoitus siitä, että olemme oikealla tiellä ja tehneet oikeita asioita.

– Aika iloista poikaa oli perjantaina niin katsomossa kuin kentälläkin. Huppunen (Samuli) sanoi penkillä jossain vaiheessa peliä, että ihan kuin Montrealissa pelattaisiin NHL:n pleijareita, sellainen meininki oli Otahallilla, Kainulainen naurahtaa.

Lähes 800 katsojaa oli todistamassa Indiansin historiallista mitalia. Vastaavaa tunnelmaa ei Kainulaisen mukaan ole Otahallilla aiemmin koettu.

– Ei tunnu siltä. Toki vuosi sitten derbyvälierissä Oilersia vastaan oli tajuton meno. Mutta en tiedä, oliko se nyt juuri tämä peli ja se fiilis, että tänään voitetaan jotain konkreettista, siitä aisti erilaisen latauksen. Olen pelannut aika monta peliä Otahallilla, mutta tässä oli jotain erityistä.

Pelejä Kainulaisella tosiaan riittää Indians-paidassa: yhteensä 464 ottelua. Mikä on saanut hänet pysymään ”Heimossa” näin pitkään?

– Indiansista on tullut mulle koti. Nuorena poikana, kun pääsin joukkueeseen ja minua on haluttu pitää mukana, se on aina tuntunut siltä, että tämä on mun joukkue, logo ja värit, joita haluan puolustaa ja joiden kanssa haluan voittaa. Seura on tosi yhteisöllinen, siinä on jotain spesiaalia, Kainulainen kertoo.

Kainulaisen mukaan seuran ensimmäinen mitali tiivistää yhteisöä entisestään, mikä näkyi jo heti ottelun jälkeen.

– Ehdottomasti. Noi loppuhetket, kun huudatettiin jengin kanssa yleisöä ja nostettiin pyttyä ilmaan, kaikki yhteiskuvat ja muut hetket, mun mielestä ne puhuvat makeaa kieltä tästä ”Heimosta”.

Kainulaisella on jo pitkä ura Indiansin riveissä, mutta jatkosta hän ei vielä ollut tehnyt päätöksiä.

– Ei ole varmuutta vielä. Vaakakupissa on kuitenkin perhejutut ja muut vastaavat. Mietitään niitä vähän myöhemmin. Se on asia, jota pitää harkita ja puntaroida, Kainulainen toteaa.