Suomisarjan sarjajärjestelmä muuttuu ensi kaudeksi. Aiemman kolmen lohkon sijaan Suomisarjaa pelataan kahdessa 13 joukkueen lohkossa.
Uusi sarjajärjestelmä on herättänyt huolta joissakin seuroissa. Kaksi lohkoa kolmen sijaan tarkoittaa pidempiä pelimatkoja, mikä tuo mukanaan lisää kuluja.
– Matkustaminen aiheuttaa tässä sarjassa suurimmat kustannukset, ja ne ovat nyt kasvamassa. Kaikki tietävät, miten maailma tällä hetkellä makaa, lisää rahaa Suomisarjan pyörittämiseen on monen seuran vaikea löytää, kommentoi Forssan Suuppareiden puheenjohtaja Jukka Rantanen.
Classic Unitedin toimintaa pyörittävä Mikko Hernetkoski on samoilla linjoilla.
– Kyllä tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta toivotaan, että urheilullisesti mennään eteenpäin ja sarjan taso nousee. Mutta huonona puolena ovat varmasti todella suuret kustannusten nousut. Riippuu tietenkin siitä, miten lohkot jaetaan.
– Kannatan sitä, että saadaan tasokkaampi sarja ja parempia pelejä, joiden kautta yksilöt kehittyvät. Mutta pelin tason pitää olla suhteessa kustannuksiin järkevä. Emme ole Classic Unitedissa vielä tehneet päätöstä, millä sarjatasolla pelaamme vai pelaammeko ollenkaan, lohkojako vaikuttaa päätökseen paljon, Hernetkoski linjaa.
Myös Salibandyliiton entinen hallituksen jäsen, nykyinen valtuuston jäsen ja FBC Turun kunniapuheenjohtaja Peter Hoffström on kuullut etenkin länsirannikon seuroilta huolestuneita viestejä. Vaikka hän ei enää vaikuta joukkueissa, pitkän linjan salibandymies kuulee edelleen asioita salibandymaailmasta.
– Länsirannikon seurat ovat soitelleet tästä sarjauudistuksesta. Olen itse myös huolissani alueen joukkueiden elinvoimaisuudesta, Hoffström kertoo.
Miksi Suomisarja aikanaan perustettiin?
Suomisarja perustettiin kaudeksi 2020–2021 Divarin ja 2. divisioonan väliin. Hyppy alueellisesta 2. divisioonasta valtakunnalliseen Divariin oli liian suuri, mikä synnytti niin sanottuja hissijoukkueita. Rantanen toimi Suomisarjaa perustamassa olleen työryhmän puheenjohtajana.
– Suomisarja perustettiin siksi, että saatiin Divarin alapuolelle kovatasoisia pelejä järkevällä matkustamisella. Minusta se on toiminut hyvin. Nyt näyttää siltä, että koko idea on katoamassa, Rantanen sanoo.
Hoffström pelkää, että Suomisarjasta ollaan tekemässä niin sanotusti ”uutta Divaria”. Alun perin näin ei ollut tarkoitus, vaan tavoitteena oli kaventaa Divarin ja 2. divisioonan välistä tasoeroa, jotta hyppy ylemmäs ei olisi liian suuri.
– Suomisarjan tarkoitus on olla välimuoto ilman pitkiä pelimatkoja. Kilpailullinen, mutta taloudellisesti helpompi. Hyppy Divariin on yhä iso, mutta ei enää niin suuri. Pelkään, että Suomisarjasta ollaan tekemässä toista ”Divaria”, ammattimaisempaa sarjaa. Ja se ei ole se, miksi Suomisarja perustettiin. Se perustettiin joukkueille, jotka tähtäsivät Divariin, mutta eivät vielä olleet siihen valmiita, koska 2. divisioona oli liian helppo, Hoffström sanoo.
Onko uusi sarjajärjestelmä ollut seurojen valinta?
Miksi muutos sarjajärjestelmään tehdään? Salibandyliiton Timo Kankkusen, joka toimii Suomisarjan sarjapäällikkönä, mukaan muutos tehdään seurojen toiveesta.
– Syksyllä 2023 kokoonnuttiin sen hetkisten joukkueiden kanssa miettimään Suomisarjan uudistusta. Siirtyminen kolmesta lohkosta kahteen ja joukkueiden määrän vähentäminen oli käytännössä kaikkien, tai ainakin suurimman osan, toive. Siksi tämän kauden siirtymävaiheen jälkeen siirrytään kahteen lohkoon.
Jonkinlainen kommunikaatiokatkos on kuitenkin tapahtunut, ainakin FoSun Rantasen mukaan.
– Olen muutamalta seuralta tarkastanut, ketään heistä ei muista, että tällaista asiaa olisi kysytty. Vuosi sitten puhuttiin jostain tälle menneelle kaudelle tulevista uudistuksista, mutta ei yhtään mitään tuosta tulevasta kaudesta. Se tuntuu käsittämättömältä. Jos sitä sillä tavalla on markkinoitu Salibandyliiton hallitukselle, että tämä on seuroille ok, niin ei tämä kyllä ole.
Classic Unitedin Hernetkoski muistaa kuitenkin, että jotain on häneltä kysytty.
– Liitolta tulee nykyään joka viikko jokin kysely, ja koitan niihin vastailla. Muistelisin, että jokin kysely tuli tähän liittyen, mutta en edes muista, mitä siihen vastasin.
Myös Hoffström on kuullut ristiriitaista tietoa kyselyistä.
– Ainakin minulle on väitetty, ettei kyselyitä ole tullut. Kiinnostaisi tietää, milloin ne on seuroille lähetetty. Jos ne on lähetetty edellisillä kausilla, on vähän harhaanjohtavaa, jos silloin on kysytty tulevaisuuden suunnitelmista. Kysely olisi pitänyt tehdä ennen tämän kauden alkua. Omien tietojeni mukaan tänä vuonna kyselyitä ei ole tullut. Toki voin olla väärässäkin.
On kyselyitä tullut tai ei, asiassa on käynyt iso kommunikaatiovirhe seurojen ja Salibandyliiton välillä.