Miesten F-liigafinaaleissa nähtiin mittavan uran päätös, kun Oilers-ikoni Ilari Talvitie päätti pelaajauransa.

Harva pelaaja pääsee päättämään uransa mestaruuteen, saatikka kahteen perättäiseen sellaiseen. Talvitie on iloinen kuuluessaan siihen joukkoon siitä huolimatta, että 34-vuotiaan puolustajan peliaika oli vähäistä kevään pudotuspeleissä.

‒ Hyvät fiilikset on totta kai, kun sai lopettaa mestaruuteen. Vaikka itellä alkoi kroppa olemaan siinä kunnossa, ettei noissa pleijareissa hirveästi enää kentällä mitään roolia ollut. Tässä kun pikkuhiljaa pääsee arkeen kiinni, alkaa varmaan tajuamaan, että ura on oikeasti loppu. Kun sitä on niin pitkään tehty, siinä varmaan menee hetki, kun sen oikeasti tajuaa.

Talvitie uskoo uran päättymisen realisoituvat ajatuksissa vasta siinä vaiheessa, kun peliuran aikana olisi aloiteltu kesätreenejä ja valmistautumista seuraavaan kauteen.

‒ Yleensä kesällä on tullut joukkueen muutosten jälkeen uusi Whatsapp-ryhmä, mihin tulee kutsu. Siellä laitetaan uusi treeniohjelma. Varmaan pikkuhiljaa, kun sitä ei tule, alkaa sisäistämään sen. Kun yhtäkkiä ei töiden jälkeen tarvikkaan mennä treeneihin, vaan on vapaa-aikaa, se alkaa tulemaan tajuntaan.

Kuusitoista kautta kestäneellä liigaurallaan Talvitie voitti kahden mestaruuden lisäksi kaksi hopeaa (2016, 2021) ja kolme pronssia (2011, 2022, 2023). Hän edusti liigatasolla vain Oilersia.

Mestaruuksista teki makeamman se, että ne tulivat juuri Talvitien uran viimeisinä vuosina.

‒ Kuten olen tainnut aikaisemminkin mainita, on nämä maistunut vielä extrapaljon paremmalta, kun nämä on tullut tälleen uran kahdella viimeisellä kaudella. Ekat neljätoista kautta sai tavalla tai toisella päättää pettymykseen. On siistiä, että näin uran ehtoopuolella sai ne palkinnot viimeinkin.

Voitettujen mestaruuksien laittaminen järjestykseen on monesti vaikeaa, varsinkin alle viikko viimeisimmän voitosta. Talvitielle valinta on kuitenkin selvä.

‒ Molemmat tuntuu erittäin hyvältä, mutta kyllä luulen, että se ensimmäinen kuitenkin maistui paremmalta juuri siitä syystä. Kuten aikaisemmin jossain haastattelussa olen sanonut, jossain vaiheessa kävi mielessä, tuleeko sitä palkintoa koskaan oman uran aikana. Se ei missään nimessä ole itsestään selvää, mestaruuden voittaminen on pirun vaikeaa tässä meidän liigassa.

Talvitie pelasi urallaan 17 ottelua Suomen maajoukkueen paidassa. MM-kisat jäivät lähes kaksimetriseltä puolustajalta kuitenkin kokematta. Se ei ole jäänyt miestä vaivaamaan.

‒ Oli se jossain vaiheessa uralla tavoitteena. Oli mukavaa olla useampi vuosi maajoukkueringissä mukana, mutta ei riittänyt. Ei se sen kummemmin jäänyt harmittamaan.

Mestaruusjuhlien keskipiste

Siinä missä Oilers juhli mestaruutta, juhlisti se myös Talvitien päättynyttä uraa. Heti päätössummerin soidessa taustoilla olleen kapteeni Justus Kainulaisen johdolla myös muut reservissä olleet pelaajat vetivät hupparinsa pois, paljastaen t-paidan, jossa selkämyksessä komeilivat Talvitien uran tehot ennen tämän kevään pudotuspelejä.

‒ Olen todella otettu siitä, että joukkuekaverit oli tuolla tavalla muistanut. En edes tiennyt siitä, että tuollaiset paidat tulee. Taisi olla ennen ensimmäistä playoff-ottelua, kun Justus otti asian puheeksi. Sieltä sitten jaettiin kaikille paidat. Erittäin otettu ja nöyrä olo siitä, että olivat tuollaisen eleen tehneet.

Kun oli aika nostaa mestaruuspokaalia, ei kapteeni Kainulainen nostanut sitä yksin. Hän oli napannut mukaansa yllättyneen Talvitien, ja he nostivat mestaruuspokaalin yhdessä kohti Hakametsän jäähallin kattoa.

‒ En tiennyt siitä etukäteen. Ihan vähän ennen pokaalin nostoa Justus tuli sanomaan, että mennään nostamaan se yhdessä. Todella upea ele Justukselta, ja arvostan sitä todella suuresti, Talvitie kertoo mestaruuspokaalin nostosta.

‒ Oli se huikea fiilis. En oikein tiedä mitä muuta sanoa. Hienoa lopettaa ura tuolla tavalla. Ihan varmasti nuo hetket jää loppuelämäksi mieleen.

Myös toisenlaisia paitoja nähtiin Oilersin pukukopissa. Niissä nuoren Talvitien pelaajakuvan ympärillä komeili ”Kirkkonummen sheriffi”. Talvitie on kotoisin Kirkkonummelta, ja on Kirkkonummi Rangersin kasvatti.

‒ Kirkkonummen sheriffi-paidat tuli siitä, kun Juurannon Matias oli ajatellut tekevänsä toisenlaiset paidat. Siellä oli muutamalle joukkuekaverille tilattu sellaiset.

‒ En itseasiassa tiedä itsekään sen tarkemmin, mistä tuli tuo Kirkkonummen sheriffi. Mä luulen, että Juurannon Matiakselta pitäisi kysyä, mistä se tulee. En tiedä, onko hänelläkään sen tarkempaa tarinaa taustalla, vai onko vain ihan hatusta vedetty juttu.

Talvitielle oli annettu myös omat paidat. Hän kertoo säilyttävänsä ne, jotta voi muistella uraansa myöhemmin.

Laitatko omat paidat ihan seinälle asti?

‒ No ei välttämättä ihan seinälle asti. Ehkä vähän liian omahyväistä olla tuplahauikset pystyssä omalla seinällä, Talvitie naurahtaa.

‒ Kyllä ne tulee säilytettyä ja tietyn väliajoin pitää kaivella ne kaapista, ja muistella vuosia.

Talvitie debytoi Kirkkonummi Rangersin edustusjoukkueessa kaudella 2005-06. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, on aika antaa salibandylle pieni tauko. Talvitie kertoo kesän sujuvan golfin merkeissä, jota Oilersin mestaruusjoukkue oli ollut jo juhlinnan tuoksinnassa pelaamassa.

‒ Tässä vaiheessa pieni tauko on paikallaan. Neljä kautta divaria ja 16 kautta liigaa on sen verran paljon.

‒ Eiköhän kesä mene golfin merkeissä. Siinä saa ajan menemään aika hyvin. Myös kuntosaliharrastusta ajattelin taas aloitella. Meillä on muutaman joukkuekaverin kanssa varattu Espanjan matka, mennään sinne viideksi päiväksi golfaamaan, Talvitie kertoo.

Onko tasoitustavoitteita golfin suhteen?

‒ Se olisi kiva, jos se joskus menisi singelin puolelle (alle 10). Siihen on vielä matkaa.