Miesten salibandyliigan LASB joutui kohtuuttoman myrskyn silmään tiistaina, josta sen pelasti lopulta huomioltaan isompi salibandyn vedonlyöntivyyhti.
LASB oli kerännyt rahaa hyväntekeväisyysottelussa yli 10 000 euroa Miikka Pentikäisen jälkikasvulle vuoden alkupuolella. Pentikäinen menehtyi alkuvuodesta ja kuolemantapaus sekä hyväntekeväisyysottelu saivat paljon huomiota.
LASB lähti tekemään asiassa ylipäänsä hyvää, ja se on kunnioitettavaa, mutta tähän mennessä julkaistun tiedon perusteella kokonaisuutta ei oltu mietitty kovin tarkasti käytännön tasolla. LASBin taustoilla toimivan henkilön kanssa käydyn keskustelun kautta tämä ajatus myös vahvistui.
Ensinnä oli markkinoitu, että rahat menevät lapsille, ja heidän hyväkseen. LASB oli kuitenkin päätynyt ratkaisuun laittaa rahat sijoitusvakuutukseen, johon se kertoi saaneensa neuvon asiantuntijalta. Täten olisi seuran mukaan varmistunut, että rahat säilyvät lapsilla siten, että he saavat ne käyttöönsä täysi-ikäisinä. Lisättäköön, että sama olisi varmasti onnistunut suljetulla säästötililläkin.
Lasten äiti ja tässä tapauksessa leski, ei ollut LASBin ratkaisuun tyytyväinen, sillä keräyksen varojen käytöstä oli tullut täysin erilainen kuva. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä lasten kuluja riittää kyllä ennen 18 ikävuotta.
Pohtien kokonaisuutta, tässä asiassa tuli LASBin iso virhe, kun se lähti vääntämään asiasta, eikä suostunut äidin vaateisiin. Voisi kuvitella, että leskeksi jääneellä kahden lapsen äidillä moni asia on jo muutenkin tarpeeksi hankala, että seuran kannattaisi lähteä tästä hänen kanssaan väittelemään.
Näin kuitenkin kävi ja tiistaina Ilta-Sanomat teki asiasta isoin jutun räväköillä otsikoilla. Uutisen reagoinnit olivat ilmiselviä, koska vastakkain olivat kasvoton urheiluseura ja tragedian kokenut perhe: tunnemyrskyisältä ihmismassalta rapaa tuli salibandyn mittakaavassa todella paljon. Todellisuudessa sitä tuli aivan suhteettomasti ja liikaa.
LASB reagoi tiistaina asiaan ja ilmoitti antavansa rahat välittömästi perheelle, perheen haluamalla tavalla. Seura äityi myös mediakriittiseksi tiedotteessaan, mutta pienenä itsekritiikin vinkkinä voi sanoa sen, että LASB olisi myös voinut vain toimia alunperin kuten Pentikäisen leski toivoi, vaikka seuran oma toiminta-ajatus oli ollut erilainen. Joka tapauksessa ison mittakaavan kohu oli täysin turha.
Mutta mitä tässä kokonaisuudessa jää vähäiselle huomiolle on iso kuva: seura teki hyvää, josta se ei millään tavalla hyötynyt itse. Isossa kuvassa kerätty summa on iso ja siitä on varmasti hyötyä ja iloa myös Pentikäisen jälkikasvulle. Tätä ei pitäisi unohtaa asiassa.
Asia huomioden on pöyristyttävää kuinka yksioikoisesti asiaan on suhtauduttu uutisten kommenteissa ja sosiaalisessa mediassa. Vaikka nykypäivänä onkin kaikenlaisia huijauksia ja muita erikoisia keräyksiä, niin tämä oli jotain täysin muuta. Seura ei ole myöskään vienyt perheeltä mitään, vaan päinvastoin pyrki toimimaan oikein keräämällä rahaa, tehden kuitenkin virheitä matkalla.
Inhimillisessä mielessä LASB ansaitsisi yhdeksän kiitosta ja yhden moitteen, mutta nyt se saa yhdeksän moitetta ja yhden kiitoksen. Se kertoo varmasti jotain ajastamme.