Viime viikolla suomalainen salibandykansa kohtasi ison yllätyksen, kun Jyväskylän Happee ei saanut liigalisenssiä.
Happeen taloudelliset ongelmat ovat kyllä olleet tiedossa vuosia ja viime viikon pääkirjoitus kertoi myös siitä, että vuoden 2024 vuosikokous oli pitämättä. Mikä tässä siis yllätti?
Se yllätti, että SSBL Oy:n hallitus noudatti jämäkästi omia sääntöjään. Vuosia Happeelle on annettu siimaa, ja viime hetken pelastumisia on myös nähty. Aiemmilla kausilla on ollut ukaaseja ja jopa pistemenetyksiä. Kertoo tilanteen nurinkurisuudesta, että tässä vaiheessa nimenomaan lisenssin evääminen on yllätys.
Happeen leirissä oltiin asiasta myös järkyttyneitä, koska ”tilanne ei eronnut aiemmista vuosista”. Mutta siinäpä se ongelma onkin. Happee ei ole ottanut varsinaisesti opiksi. Se on edelleen kasannut hinnaltaan kohtuullisen kilpailukykyisen edustusjoukkueen, ja jättänyt joitain muita asioita hoidettavaksi myöhempänä ajankohtana.
Tätä on vähän vaikea ymmärtää, sillä Happee ei olisi tarvinnut ”hankintoja” tai ”ammattipelaajia” säilyäkseen liigassa viime vuosina. Se kuitenkin halusi kilpailla kärkipaikoista ja menestyä, mikä olisi luonnollinen lähestymistapa jos taloudellinen tilanne olisi kunnossa.
Koska edustusjoukkue myös toi seuraan rahaa, ja peleissä kävi väkeä, niin muutaman vuoden tiukalla kulukuurilla olisi ollut mahdollista päästä jopa erinomaiseen tilanteeseen. Tähän ei kuitenkaan ollut selkeästi malttia, ja se koitui lopulta kohtaloksi. Se on siinä mielessä harmi, että esimerkiksi Petri Kauko teki omalta osaltaan hyvää työtä taloudellisen tilanteen kohentamiseksi ja seura on saanut vähennettyä velkataakkaa.
”Vanhat velat”
Olisi kiinnostavaa saada varmaa ja aitoa tietoa siitä mitä nämä Happeen ”vanhat velat” oikeastaan tarkalleen ovat, kun niihin aina vedotaan seuratoimijoiden toimesta? Ongelmia on ollut jo ainakin 15-20 vuotta, sillä Happee lähti 2010-luvulle ”omat pojat” -projektilla, jossa kulut vedettiin pieniksi.
Mestaruuden varmistuttua keväällä 2014 päävalmentaja Seppo Pulkkinen sanoi, että Happee oli mennä konkurssiin jo vuonna 2009. Kyse oli vain päivistä maksamattomien laskujen osalta. Täten ”vanhat velat” olivat kaataa seuran jo 16 vuotta sitten, tuskin tällaisia velkoja ihan päivässä kertyi.
Vuoden 2015 artikkelissa, jossa nostetaan esille Happeen joutuminen protestilistalle puheenjohtaja Timo Kovala puhuu Happeen taloudellisista vaikeuksista ja taas ”vanhoista veloista”. Joka tapauksessa tuossa 2015 vuoden jutussakin puhutaan fiksuja siitä, että kulut pitää pitää matalina, jotta seura selviää hankalasta tilanteesta.
Jotta asia olisi hiukan ristiriitainen, puhuu edustuksen manageri Petri Kauko tässä syksyn 2023 jutussa myös vanhoista veloista, joiden viittaa tulleen pääosin 2010-luvulla ja osan tulleen jo aiemmin. Eli 2010-luvulla vanhat velat tulivat 2000-luvulla, ja 2020-luvulla vanhat velat tulivat 2000- ja pääosin 2010-luvulla.
Loogista toki, että velkaa kertyy velan päälle, mutta miten toiminta on voinut pyöriä näin pitkään, jos tilanne on ollut vuosikymmeniä tällainen, eikä varsinaista maalia ole näkynyt, kun velkaa on edelleen noin 100 000 euroa? Armollisinta olisi ollut, että liiga olisi toiminut jämäkämmin jo aiemmin, ja Jyväskylässä olisi päästy aloittamaan puhtaammalta pöydältä. Nyt seuran juniorijoukkueistakin suurin osa on jo kaikonnut, eikä edustusjoukkuetta todennäköisesti nähdä pääsarjoissa.
Osa on syyttänyt liigaa siitä, että se jotenkin ”kurittaa” Happeeta tylyllä käytöksellä. Tämän on vähiten tosi väite kokonaisuudessa. Päinvastoin: Happee on hyvänä ja suosittuna brändinä ollut todella tärkeä liigalle, ja siksi siihen on ollut vaikea kajota. Happee on ollut erinomainen keräämään väkeä peleihinsä, vaikka muutti tässä välissä Laukaseen. Liiga on ollut kaikkea muuta kuin ankara Happeeta kohtaan.
Avoimuudesta liigaa voi myös suomia. Miksei Happeen liigalisenssin eväämisen syitä kerrottu heti selkeästi seuralle ja suurelle yleisölle? Voisi kuvitella, että siinä kohdin ei enää mitään suuria valtionsalaisuuksia olisi paljastunut. Sen sijaan epäselvä viestintä aiheutta epävarmuutta ja epäselvyyttä tilanteen ympärille.
On hyvä muistaa, että taloudellisia ongelmia on ollut muuallakin, ja maksuvaikeuksia ilmennyt, vaikkei samassa mittakaavasa. Salibandyn liigaseuran pyörittäminen ei ole kullan vuolemista.
Liigan olisi hyvä pohtia mistä taloudelliset haasteet johtuvat, ja onko sarjan kulurakenteessa jokin pielessä. Kentältä kantautuneiden viestien perusteella varsinkin pelaajapalkkiot ovat kasvaneet nopeammin kuin seurojen tulot. Ihan kärkipään joukkueilla ja organisaatioilla alkaa olla ongelmia tämän seikan kohdalla.
Kuuntele ilmainen podcast Happeen tilanteesta:
Lue myös:
Pääkirjoitus: Happeella ei pitäisi olla mahdollisuuksia saada liigalisenssiä – ainakaan suoraan
Kova päätös: Ei liigalisenssiä Happeelle, Hawks nousee liigaan
Jos Happee aikoo valittaa, sen mahdollisuudet näyttävät huonoilta: ”Päätös oli Oy:n hallituksen puolelta välttämätön”
KSML: Happeen taru saattaa olla kokonaan loppu – ”Ei me haluta logoa ja brändiä haudata ja seuraa kuopata”
Pirkat nostettiin divariin – Hawks pelaa kotipelinsä todennäköisesti Urhea-hallissa
Happeen liigapaikan katoaminen aiheuttaa erikoisen tilanteen – mitä näille pelaajille käy?
Mediat: Happee pohtii sarjatasoaan – velkaa noin 100 000 euroa