Pääkallo julkaisee kauden jälkeen perinteisiä top-listoja, joissa arvioidaan joko kolme tai viisi eri kategorian parasta. Tässä kategoriassa arvioidaan viisi parasta laituria.

5. Juuso Ahola, Nokian KrP

Runkosarjan pistepörssin voittaja on ehdottomasti kategorian hankalin tapaus. Jos pelin taso olisi pysynyt epäonnistuneissa puolivälierissä samana, olisi Ahola listauksessa vähintään kakkonen. Nyt taso kuitenkin laski muun joukkueen mukana ja Ahola iski vain viisi tehopistettä pudotuspeleissä. Kausi oli hitusen aaltoliikettä, mutta aallonharjalla Ahola oli jopa pitelemätön.

4. Heikki Iiskola, Oilers

Iiskolan kausi oli monilta osin hieno ja päättyi jälleen mestaruuteen, mutta se ei lopulta ollut yhtä lennokas kuin edelliskausi. Käsivamma piti miehen poissa kaukalosta kymmenen pelin verran, mutta runkosarjan suoritustaso ja tehosaldo olivat hyviä. Iiskola oli kyllä kelpo pelipäällä osan finaaleista, mutta välierä- ja finaalivaihe ei ollut kovin tasaista suorittamista. Pistenikkariksi välierien ja finaalien (12 peliä) yhteissaldo 9+5 oli vaisuhko huomioiden, että yhteen finaalipeliin tuli neljän maalin purskaus.

3. Tiitus Salokangas, Classic

Todellinen kauden komeetta. Salokangas siirtyi LASBista Classiciin ja tehtaili lopulta 44 peliin 89 pistettä. Ainoastaan Oilers-tykki Justus Kainulainen oli tehokkaampi runkosarja ja pudotuspelit huomioiden. Jos miinuspuolta miettii, niin Salokankaan kontribuutio puolustuspeliin on edelleen aika vähäistä. Toisekseen välierä- ja finaalivaiheessa katosi paikoin pahasti kuvasta. 11 ottelun pistesaldo 3+10 ei ole heikko, mutta joukkueen ykköstykiltä olisi voinut odottaa enemmän tärkeässä vaiheessa. Varsinkin maalien osalta, sillä maalihanat menivät kokonaan kiinni viimeisessä viidessä pelissä.

2. Riku Hakanen, SPV

Hakanen oli omalle joukkueelleen tärkein laitahyökkääjä. Ei ollut Hakasesta kiinni, että joukkue ei päässyt välieriä pidemmälle, sillä pohjalainen laittoi kaiken likoon omalta osaltaan pudotuspeleissä. Monipuolistanut peliään, ja liikkuu laajalla säteellä kentällä. Hakasen luulisin olevan ensi kaudella vahva ehdokas myös miesten maajoukkueeseen. Jos jotain suomittavaa, niin pudotuspelien maalisaldo (7+12) jäi kohtuullisen matalaksi siihen nähden paljonko Hakanen pelaa, ja pelaa myös erikoistilanteissa.

1. Aaro Astala, Oilers

Astala oli liigakauden paras hyökkääjä. Kolossi ei hätkähtänyt Kainulaisen loukkaantumisesta, vaan oli loppukauden ajan Oilersin selkeä johtohahmo hyökkäyspelissä myös tehopisteiden valossa. Hyvässä fyysisessä iskussa oleva Astala liikkuu laajalla säteellä kentällä ja iskee kovaa kiinni, kun vastustaja näyttää epävarmalta. Ison kokonsa vuoksi Astalalta on vaikea ottaa palloa pois, ja pallottomana pelote on myös todellinen. Isokokoiseksi pelaajaksi myös harvinaisen taitava pallon kanssa. Kim Nilsson 2.0 lähtee seuraavaksi valloittamaan Sveitsin liigaa.