En nyt tarkkaan muista, mutta olisiko salibandyn palautusprosentti veikkauksella luokkaa 80%. Eli jokaisesta pelatusta eurosta palautuu vedonlyöjille 80%. Palautusprosentti isoissa sarjoissa esim. Pinnaclella taitaa olla 96%
Palautusprosenttienkin valossa on selvää, että sählyn vedonlyönti...
Tämä sisäpiiritiedon käyttö on vähän kaksiteräinen miekka. Veikkaushan on itse kysynyt vuosikausia kokoonpanotiedot ennakkoon ja asetellut kertoimet sisäpiiritiedon mukaan. Jokainen ymmärtää mitä se tarkoittaa matti meikäläisen kannalta.
Salibandyn harrastajamäärät ovat olleet koronavuosista alkaen laskussa. Näkyy arjessa.
Aika harvan vanhemmat, tai nuoret itsekään, ovat valmiita reissaamaan. Ja ne joiden ovat, ovat juuri näitä talentteja joille kyllä löytyy kysyntää.
En tunne ervin keissiä, enkä sen paremmin loiskeenkaan. Kuitenkin edelleen pysyn kannassani, että loiskeen ja muidenkin kylien huipputalentit kyllä viedään ennemmin muualle kuin nuorempiin y-pelaajiksi.
Aivan varmasti kuitenkin väärikäytöksiäkin tapahtuu. En kuitenkaan rikkoisi koko systeemiä...
Itse en vaan suostu uskomaan, että ylikylän vuotta vanhempi pelaaja siirtyy y-pelaajaksi mistään muusta syystä kuin olosuhteiden pakosta. Varsinkin kun säännöt lukitsevat vain yhteen joukkueeseen. Yleensä kun ne parhaat pelaavat itseään vanhempien kanssa.
Ja jos multa kysytään, niin...
Ei tätä y-pelaaja asiaa kannata katsoa ihan sentään noin yhdellä silmällä mitä nyt kommenteista saa lukea.
Isoissa kaupungeissa massa riittää kyllä, mutta pienemmissä tekee tiukkaa. Ei sählyllä ole varaa menettää yhtäkään pelaajaa lasten sarjan jääräpäisten sääntöjen vuoksi. Ja faktahan on se...
En tiedä voidaanko sanoa huonoksi, mutta kyllä varmasti sarjan suhteellinen taso on laskenut. Tarkoitan, että laji on mennyt kyllä eteenpäin, urheilijat urheilullisempia jne. mutta laatu ei tahdo riittää koko sarjaan.
Tai vielä lisäheittona tuohon Kossin kysymykseen: sarjan nuorin joukkue ei voi kehittyä vaan ovat jo mitanneet ulos maksimit?
Sen sitten tuleva kausi näyttää mihin se riittää, mutta joukkueurheilussa kokonaisuus on usein muuta kuin osiensa summa.
Jos haaveilee pudotuspeleistä, niin asia on näin. Liikennettä pitäisi olla kärkiseuroista ja ulkomailta (paluumuuttajat) pohjalle päin.
Siitä kuitenkin eri mieltä, etteikö hyvillä divarihankinnoilla tai niillä pelaajilla jotka eivät mahdu kärkijengeihin olisi mahdollista olla sarjan toiseksi...
Koko lajilla ja sitä myöten jokaisella seuralla on kasvunvaraa. En tiedä muistatko, mutta Nokian Krp oli pitkään liigan ”heittopussi”. Kasvaminen vie aikaa ja vaatii resursseja.
Hawksin ongelma on sijainti. Teknisesti helsingistä on liigassa yksi joukkue, mutta käytännössä kolme. Neljättä ei...
Niin, viime vuosinahan ei ole kukaan noussut, koska taso ei ole siihen riittänyt.
Tilasto ei ole ollut viimeisen vuosikymmenen aikana nousijajoukkueen puolella ja vielä vähemmän pääkaupunkiseudulta nousseen.
On hyvin vaikeaa lähteä vertailemaan nykyisen divari- ja liigajoukkueen...
Näin lippalakista muistelen, että Inkkareiden jälkeen noussut ja tippunut ainakin:
M-team
Salba
Steelers
Welhot
Karhut pariin kertaan
Tiikerit
ÅIF
Inkkarit nousi keväällä 2013. Määrä olisi todnäk suurempi, jos viime vuosina ei olisi mitattu tasoa.
Parempaa sieltä ei ole putoajan tilalle...
Sanon vaan, että tasoero on iso. Se näkyi jälleen näissä karsinnoissakin. Ja kun ei ole pelaajamarkkinaa mistä rakentaa rosteria niin vaikeaksi menee. Toivon tietysti että kuka ikinä nouseekin, onnistuu sementoimaan liigapaikan pidemmäksi aikaa kuin vain vuodeksi tai kahdeksi. Eipä niitä montaa...
Laji vaatisi paljon nykyistä leveämmän pelaajamarkkinan. Sellaisen, missä liigatasoista tai liigan kynnyksellä olevaa pelaajaa pelaisi divarin kärkijengeissäkin. Nyt tilanne on sellainen, että liigan häntäpään jengeissä liian isolla vastuulla pelaa raakileet ja silti sarjojen välinen tasoero on...