Eihän tuossa mitään vikaa ole, kyse on alueen sarjojen toiminnasta eikä sentään yksilön liikkuvuudesta. Sitä varten on maakuntien rajojen sulkeminen.
Kyse ei ole yhteiskunnan asettamasta liikkumisrajoituksesta, vaan liiton asettamasta osallistumisrajoituksesta joukkuetasolla. Se on vain tekstissä perusteltu ja kirjattu liikkumiseen viitaten. Maakuntien rajojen sulkemisella saadaan toteutettua laajaa väestöä koskeva liikkumisrajoitus, mutta se on mittasuhteiltaan ja vaikutuksiltaan valtava toimenpide.
Salibandyliiton ohjeessa kyse on edustusoikeudesta kilpailutapahtumassa eli osallistumisoikeudesta, ensin joukkuetasolla. Edustusoikeuksia liitto hallinnoi yksipuolisesti, joten se voisi halutessaan asettaa väliaikaisia lisämääräyksiä myös yksilötasolle. Jos osallistumisoikeus rajattaisiin kunkin osallistujan oman sairaanhoitopiirin sisäisiin tapahtumiin, se ei edellenkään olisi liikkumisrajoitus, vaan osallistumisrajoitus pelkästään salibandyssä. Se ei olisi kenenkään työssäkäynnin tai mökkireissujen este.
Toinen mahdollisuus liitolla on siirtää tai peruuttaa pelejä, tai järjestellä sarjoja uudelleen. Nekin päätökset se voi tehdä yksipuolisilla päätöksillä. Leviämialueiden osalta liitto on nyt päätöksen tehnyt.
En ole ehtinyt tutkimaan, missä määrin liiton nykyinen ohje vaikeuttaa alueellisten sarjojen toteutusta. Ongelmia syntyy kun saman salibandyn alueen joukkueet ovat eri tautitasossa olevilla sairaanhoitopiirien alueilla. Ylialueelliset aikuisten sarjat käytännössä nyt pysähtyvät kunnes sairaanhoitopiirit palautuvat perustasolle, eli Naisten 1-divisioona ainakin.
Liiton kannalta on kyse paitsi lajin harrastuksen jatkumisen tarpeellisuudesta, myös liiton velvollisuudesta huolehtia sen sarjoihin osallistuvien turvallisuudesta. Lajille ei ole hyväksi, että se ei tekisi kulloiseenkin tilanteeseen oikeansuhtaisia toimenpiteitä.