Pääkallo.fi

Naisten F-liiga 2022-2023

Tarvitaanko naisten liigapeleille edelleen oma viikoittainen keskusteluketju?

  • Kyllä

  • Ei


Results are only viewable after voting.
Viestejä
531
Analyysiä A-lohkon voimasuhteista tällä kaudella?

Tässäpä alkuun TOP3. TPS mielestäni oletusarvoisesti selkeä finaalijoukkue. PSS ja Classic kisaavat toisesta paikasta.

1. TPS
Mestari lähtee kauteen ennakkosuosikkina. Pelasi viime kaudella tärkeimmät ottelunsa pääsääntöisesti kahdella viisikolla, koska päävalmentajan mukaan laatu ei riittänyt lopussa ryhmässä. Joukkueen rosteriin on sittemmin haalittu peräti 24 (!) kenttäpelaajaa, joten tuosta joukosta voisi kuvitella löytyvän nyt kolmen pelaavan ketjun verran kyvykkäitä pelaajia.

Hyökkäysosasto on erittäin vahva: Nordlund, L.Rantanen, Saario, Leino, Höynälä ja O.Pietilä ovat pelaajia, joiden voisi olettaa pelaavan säännöllisesti, ja niin paljon kuin jaksavat. Loput yhdeksän (9) hyökkääjistä taistelee sitten lopuista kolmesta pelipaikasta. Ei tarvinne kummoinen oraakkeli olla ennustaessaan, että joillekuille voi kauden aikana tulla paha mieli, sillä haasteellista tulee olla löytää riittävästi peliaikaa kaikille.

Puolustusosasto tilanne on stabiilimbi; N.Rantanen, E.Pietilä, Leminen, Virta, Maikola pitäisi olla vakikalustoa, ja loput neljä (4) Suomela, Niemi, Kaasalainen ja Siirilä rotatoi.

Maalivahtiosastollakin tilanne on selkeä; Vuorela pelaa lähtökohtaisesti aina, ja muut käy stunttaamassa tarvittaessa.

Rosteri on nyt niin syvä ja leveä, että muu kuin finaalipaikka olisi tälle joukkueelle totaalinen epäonnistuminen. Tämän junan voi mielestäni suistaa raiteiltaan ainoastaan sisältäpäin - jos pelaajien tyytymättömyys alkaa syödä yhteishenkeä.

TOP6:
Vuorela (mv)
N.Rantanen - E.Pietilä
Nordlund - Saario - L.Rantanen

Arvio: varma finaalijoukkue

2. PSS
Porvoossa puhaltaa muutoksen tuulet moniltakin osin; merkittävin on luonnollisesti päävalmentajavaihdos Jukka Kouvalaisen siirryttyä sapaattivapaalle. Valmentajamarkkinat ovat olleet jo pidemmän aikaa sen verran kuivat, että PSS päätyi nostamaan päävalmentajaksi Kouvalaisen apuna toimineen Tiia Ukkosen. Aika näyttää tuoko tämä valinta joukkueen pelaamiseen ja toimintaan jatkuvuutta vai uudistusta. Joka tapauksessa jonkinlaisen kysymysmerkin valmentajavaihdos aina luo - niin myös tällä kertaa.

PSS julkaisi joukkueensa Instagramissa heinäkuussa; julkaisussa suurimman huomion kiinnitti pelaajien määrä - joukkueella oli tuolloin kasassa sopimuksia 9 hyökkääjän, 7 puolustajan sekä 2 maalivahdin kanssa. En tiedä asian taustoja, mutta PSS:n kannalta huolestuttavaa on mielestäni se, että joukkueen perälauta on alkanut vuotamaan nuorison osalta; Kalpana Tarvainen lähti vuosi sitten, nyt vuorossa olivat Taimi Mikkola, U19-naisten maailmanmestari Alisa Kettunen sekä nykyisessä U19-naisten maajoukkueessa pelaava Aada Heikkinen. Etenkin kaksi viimeksi mainittua olisivat tuoneet tärkeää leveyttä kokoonpanoon.

Terävyyttä kokoonpanossa toki on sen verran, että PSS tulee samaan kaksi erittäin tulivoimaista ketjua kasaan, mikäli mahdollisia poissaoloja (loukit, korona jne.) ei suuremmin tule. Kolmas kenttä jää täydelläkin rosterilla sarjan taso nähden heikommaksi - mahdolliset poissaolot luonnollisesti heikentäisi sitä entisestään.

PSS:ää ei sovi kuitenkaan missään nimessä aliarvioida. Joukkueella on riveissään Holmbergien, Sundströmin, Westerlundin, Lampisen ja Mannisen kaltaisia "tähtipelaajia", jotka tekee joukkueesta edelleen yhden sarjan vahvimmista.

Päävalmentajavaihdos sekä rosterin kapeus jättävät tällä hetkellä sen verran kysymysmerkkejä ilmaan, ettei PSS ole omasta mielestäni tähän sarjaan ennakkosuosikki vaan haastaja.

TOP6:
Salo (mv)
Lampinen - Manninen
F.Holmberg - Sundström - Westerlund

Arvio: potentiaalinen finaalijoukkue

3. CLASSIC
Kausilla 2007-2018 11 vuotta putkeen mitaleilla (8 kultaa, 3 hopeaa) olleen Naisten Salibandyliigan kestomenestyjän viime vuodet ovat olleet laihoja. Ulkopuolisen silmin on näyttänyt siltä, että organisaation panostukset ovat kohdistuneet pääsääntöisesti miesten edustusurheiluun, ja naiset ovat jääneet vähemmälle. Viime kausien rosterit ovat olleet suhteellisen kapeita, ja valmentajiakin on tullut ja mennyt vuoron perään. Jatkuvuus sekä selkeät satsaukset joukkueeseen ovat jääneet puuttumaan.

Tuleva kauden rakennus näyttäisi kuitenkin kääntävän joukkueen kurssia. Joukkue on vahvistunut kevään ja kesän aikana merkittävästi - kiitos etenkin naapuri Kooveen sekoilujen.

Maalivahtiosasto on tulevalla kaudella erittäin vahva: joukkueen haaviin tarttui yksi sarjan parhaista maalivahdeista, U19-naiset maailmanmestaruuteen torjunut Juulia Kataja (Steelers). Häntä kirittämään saapui naisten maajoukkueen harjoitusringissäkin nähty Noora Laakso (Koovee).

Kenttäpelaajien osalta joukkueen materiaali oli jo viime kaudella suhteellisen terävä, joskin kapea. Tulevaksi kaudeksi joukkue vahvistuu merkittävästi, kun joukkueeseen ovat siirtyneet mm. naisten maajoukkuerinkiin kuuluvat Elli Kylmäluoma (Koovee) ja Veera Vilenius (Koovee). Uusina kasvoina leveyttä rosteriin tuovat puolestaan Mila Manninen (Koovee), Sofia Sinkko (Koovee) sekä Sofia Lahti (Blue Fox). Omista junioreista mukaan on nostettu myös U19-leireillä mukana ollut Ida Kattilakoski.

Edellä mainittujen siirtojen myötä Classic tulee samaan tulevalla kaudella kasaan kolme laadukasta kentällistä, jonka lisäksi maalinsuulta löytyy yksi sarjan parhaista maalivahdeista. Lähtökohdat ovat siis jopa erinomaiset.

Classicin osalta isoin kysymysmerkki osoitettakoot penkin taakse, sillä joukkue on saanut kaikessa hiljaisuudessa uudeksi päävalmentajakseen liigatasolla (toistaiseksi) nimettömän Jarkko Rinteen. Classicin uutisessa kuitenkin kerrotaan, että Rinne on valmentanut Classicissa tyttöjunioreita lähes kymmenvuoden ajan, joten tältä osin seura tietänee mitä valinnalla saa. Rinne puolestaan pääsee aloittamaan liigavalmentajauransa varsin mukavissa merkeissä, sillä joukkueen rosterista mahdollinen menestyminen ei pitäisi jäädä kiinni.

TOP6:
Kataja (mv)
Laitila - Jokinen
Pöllänen - Hämäläinen - Vilenius

Arvio: potentiaalinen finaalijoukkue

Muut joukkuearviot tulossa omalta osaltani myöhemmin.
 
Viestejä
531
Tässäpä alkuun TOP3. TPS mielestäni oletusarvoisesti selkeä finaalijoukkue. PSS ja Classic kisaavat toisesta paikasta.

1. TPS
Mestari lähtee kauteen ennakkosuosikkina. Pelasi viime kaudella tärkeimmät ottelunsa pääsääntöisesti kahdella viisikolla, koska päävalmentajan mukaan laatu ei riittänyt lopussa ryhmässä. Joukkueen rosteriin on sittemmin haalittu peräti 24 (!) kenttäpelaajaa, joten tuosta joukosta voisi kuvitella löytyvän nyt kolmen pelaavan ketjun verran kyvykkäitä pelaajia.

Hyökkäysosasto on erittäin vahva: Nordlund, L.Rantanen, Saario, Leino, Höynälä ja O.Pietilä ovat pelaajia, joiden voisi olettaa pelaavan säännöllisesti, ja niin paljon kuin jaksavat. Loput yhdeksän (9) hyökkääjistä taistelee sitten lopuista kolmesta pelipaikasta. Ei tarvinne kummoinen oraakkeli olla ennustaessaan, että joillekuille voi kauden aikana tulla paha mieli, sillä haasteellista tulee olla löytää riittävästi peliaikaa kaikille.

Puolustusosasto tilanne on stabiilimbi; N.Rantanen, E.Pietilä, Leminen, Virta, Maikola pitäisi olla vakikalustoa, ja loput neljä (4) Suomela, Niemi, Kaasalainen ja Siirilä rotatoi.

Maalivahtiosastollakin tilanne on selkeä; Vuorela pelaa lähtökohtaisesti aina, ja muut käy stunttaamassa tarvittaessa.

Rosteri on nyt niin syvä ja leveä, että muu kuin finaalipaikka olisi tälle joukkueelle totaalinen epäonnistuminen. Tämän junan voi mielestäni suistaa raiteiltaan ainoastaan sisältäpäin - jos pelaajien tyytymättömyys alkaa syödä yhteishenkeä.

TOP6:
Vuorela (mv)
N.Rantanen - E.Pietilä
Nordlund - Saario - L.Rantanen

Arvio: varma finaalijoukkue

2. PSS
Porvoossa puhaltaa muutoksen tuulet moniltakin osin; merkittävin on luonnollisesti päävalmentajavaihdos Jukka Kouvalaisen siirryttyä sapaattivapaalle. Valmentajamarkkinat ovat olleet jo pidemmän aikaa sen verran kuivat, että PSS päätyi nostamaan päävalmentajaksi Kouvalaisen apuna toimineen Tiia Ukkosen. Aika näyttää tuoko tämä valinta joukkueen pelaamiseen ja toimintaan jatkuvuutta vai uudistusta. Joka tapauksessa jonkinlaisen kysymysmerkin valmentajavaihdos aina luo - niin myös tällä kertaa.

PSS julkaisi joukkueensa Instagramissa heinäkuussa; julkaisussa suurimman huomion kiinnitti pelaajien määrä - joukkueella oli tuolloin kasassa sopimuksia 9 hyökkääjän, 7 puolustajan sekä 2 maalivahdin kanssa. En tiedä asian taustoja, mutta PSS:n kannalta huolestuttavaa on mielestäni se, että joukkueen perälauta on alkanut vuotamaan nuorison osalta; Kalpana Tarvainen lähti vuosi sitten, nyt vuorossa olivat Taimi Mikkola, U19-naisten maailmanmestari Alisa Kettunen sekä nykyisessä U19-naisten maajoukkueessa pelaava Aada Heikkinen. Etenkin kaksi viimeksi mainittua olisivat tuoneet tärkeää leveyttä kokoonpanoon.

Terävyyttä kokoonpanossa toki on sen verran, että PSS tulee samaan kaksi erittäin tulivoimaista ketjua kasaan, mikäli mahdollisia poissaoloja (loukit, korona jne.) ei suuremmin tule. Kolmas kenttä jää täydelläkin rosterilla sarjan taso nähden heikommaksi - mahdolliset poissaolot luonnollisesti heikentäisi sitä entisestään.

PSS:ää ei sovi kuitenkaan missään nimessä aliarvioida. Joukkueella on riveissään Holmbergien, Sundströmin, Westerlundin, Lampisen ja Mannisen kaltaisia "tähtipelaajia", jotka tekee joukkueesta edelleen yhden sarjan vahvimmista.

Päävalmentajavaihdos sekä rosterin kapeus jättävät tällä hetkellä sen verran kysymysmerkkejä ilmaan, ettei PSS ole omasta mielestäni tähän sarjaan ennakkosuosikki vaan haastaja.

TOP6:
Salo (mv)
Lampinen - Manninen
F.Holmberg - Sundström - Westerlund

Arvio: potentiaalinen finaalijoukkue

3. CLASSIC
Kausilla 2007-2018 11 vuotta putkeen mitaleilla (8 kultaa, 3 hopeaa) olleen Naisten Salibandyliigan kestomenestyjän viime vuodet ovat olleet laihoja. Ulkopuolisen silmin on näyttänyt siltä, että organisaation panostukset ovat kohdistuneet pääsääntöisesti miesten edustusurheiluun, ja naiset ovat jääneet vähemmälle. Viime kausien rosterit ovat olleet suhteellisen kapeita, ja valmentajiakin on tullut ja mennyt vuoron perään. Jatkuvuus sekä selkeät satsaukset joukkueeseen ovat jääneet puuttumaan.

Tuleva kauden rakennus näyttäisi kuitenkin kääntävän joukkueen kurssia. Joukkue on vahvistunut kevään ja kesän aikana merkittävästi - kiitos etenkin naapuri Kooveen sekoilujen.

Maalivahtiosasto on tulevalla kaudella erittäin vahva: joukkueen haaviin tarttui yksi sarjan parhaista maalivahdeista, U19-naiset maailmanmestaruuteen torjunut Juulia Kataja (Steelers). Häntä kirittämään saapui naisten maajoukkueen harjoitusringissäkin nähty Noora Laakso (Koovee).

Kenttäpelaajien osalta joukkueen materiaali oli jo viime kaudella suhteellisen terävä, joskin kapea. Tulevaksi kaudeksi joukkue vahvistuu merkittävästi, kun joukkueeseen ovat siirtyneet mm. naisten maajoukkuerinkiin kuuluvat Elli Kylmäluoma (Koovee) ja Veera Vilenius (Koovee). Uusina kasvoina leveyttä rosteriin tuovat puolestaan Mila Manninen (Koovee), Sofia Sinkko (Koovee) sekä Sofia Lahti (Blue Fox). Omista junioreista mukaan on nostettu myös U19-leireillä mukana ollut Ida Kattilakoski.

Edellä mainittujen siirtojen myötä Classic tulee samaan tulevalla kaudella kasaan kolme laadukasta kentällistä, jonka lisäksi maalinsuulta löytyy yksi sarjan parhaista maalivahdeista. Lähtökohdat ovat siis jopa erinomaiset.

Classicin osalta isoin kysymysmerkki osoitettakoot penkin taakse, sillä joukkue on saanut kaikessa hiljaisuudessa uudeksi päävalmentajakseen liigatasolla (toistaiseksi) nimettömän Jarkko Rinteen. Classicin uutisessa kuitenkin kerrotaan, että Rinne on valmentanut Classicissa tyttöjunioreita lähes kymmenvuoden ajan, joten tältä osin seura tietänee mitä valinnalla saa. Rinne puolestaan pääsee aloittamaan liigavalmentajauransa varsin mukavissa merkeissä, sillä joukkueen rosterista mahdollinen menestyminen ei pitäisi jäädä kiinni.

TOP6:
Kataja (mv)
Laitila - Jokinen
Pöllänen - Hämäläinen - Vilenius

Arvio: potentiaalinen finaalijoukkue

Muut joukkuearviot tulossa omalta osaltani myöhemmin.

Jatketaan kahdella seuraavalla.

4. Rankat Ankat (SSRA)
Ankkalinnaa voi hyvinkin kutsua F-liigan naisten sarjan väriläiskäksi, sillä sen verran paljon on Oulussakin viime vuosina tapahtunut ja sekoiltu. Toki jos oululaisen naissalibandyn historiaa katsoo pidemmällä aikavälillä, niin sekoilu ja dramaattiset juonenkäänteet tuntuvat kuuluvan oululaisen naissalibandyn perinteisiin.

Kauden 2020/2021 tapahtumat olivat kuitenkin niin poikkeuksellisia, että mainittakoot ne vielä tässäkin yhteydessä; joukkue oli pelannut seurahistoriansa parhaan runkosarjan, sijoituttuaan sijalle 2. tasapistein runkosarjan voittaneen SB-Pron kanssa. Puolivälierissä EräViikingit oli vastaantulija, Ankkojen viedessä sarjan voitoin 3-1 ja maalierolla 34-19. Välierissä vastaan tuli PSS. Kotietu sarjassa oli Ankoilla, ja voitot kahden pelatun ottelun jälkeen olivat 1-1. Sitten tapahtui jotain mystistä ja ulkopuolisen silmiin täysin käsittämätöntä; päävalmentaja Petri Turunen sai potkut. Syiksi kerrottiin joukkueen ja päävalmentajan näkemyserot pelitavallisista sekä valmennuksellisista asioista. Tilastojen valossa sekä joukkueen peliesitysten perusteella tämä oli täysin absurdi peruste, sillä joukkue pelasi seurahistorian parasta peliään, ja oli matkalla jopa mestaruuteen saakka. Todelliset syyt jäivät tuolloin piiloon, eikä niitä ole kerrottu julkisuuteen tähänkään päivään mennessä. Sisäpiiristä kantautuneiden huhujen (uskoo ken tahtoo) mukaan Turusen potkut olivat sinällään pienen, mutta sitäkin vaikuttavamman pelaajajoukon masinoimat, ja liittyivät pitkälti henkilökemioihin. Valtaosalla joukkueen pelaajista ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, eikä valittamista. Mikäli nämä huhut pitävät sellaisenaan paikkaansa, osoitti tämäkin tapaus jälleen kerran sen, millaista vaikutusvaltaa yksittäinen pelaajaa / yksittäiset pelaajat voivat parhaimmillaan/pahimmillaan joukkueurheilussa käyttää. Ja kuinka tuhoisat seuraukset sillä voi olla koko joukkueen menestymisen kannalta. Ankkojen tapauksessa se tarkoitti mestaruushaaveiden lipeämistä käsistä, sillä joukkue hävisi sarjan PSS:lle lopulta 1-4. Joukkue sai kuitenkin pientä lohtua kaudelleen voittamalla pronssiottelussa Classicin.

Kauden päätyttyä huhutut "kapinakenraalit" poistuivat vihreimmille niityille ja korkeammille alpeille, jonka myötä tilanne Ankkalinnassa jossain määrin rauhoittui - haasteet kuitenkin jatkuivat tai paremminkin muuttivat muotoaan, sillä kapinakenraalien lisäksi joukkueesta lähti myös muutamia muita avainpelaajia. Ja kun Ouluun ei tällä(kään) kertaa löytynyt ulkopuolelta tulijoita, oli joukkue osittain hallitsemattoman nuorennusleikkauksen edessä. Kaudesta 2021/2022 muodostuikin Ankoille jälleen yksi selviytymistaistelu, sillä etenkin kauden alku oli vaikea; nuori joukkue hävisi 8 ensimmäistä otteluaan, ensimmäinen sarjapisteen jäädessä sarjataulukkoon vasta marraskuussa. Joukkue kuitenkin onnistui keräämään loppukaudesta tarvittavan määrän pisteitä, ja väisti sen myötä jumbosijan, välttäen näin kohtaamisen SaiPan kanssa pudotuspelikarsinnoissa. SaiPaa merkittävästi heikompi Helsinki United kaatui lopulta selkeästi voitoin 4-1, jonka myötä Ankat saavutti kauden tavoitteensa varmistamalla paikkansa tasolohko A:ssa myös kaudelle 2022/2023. Tämä oli nuorelta joukkueelta erinomainen suoritus.

Kaudelle 2022/2023 joukkue lähtee varsin mielenkiintoisista asetelmista. Joukkueen päävalmentajaksi on nimetty kokenut kehäkettu Seppo Pulkkinen. Pulkkinen tunnetaan hyvänä tarinoijana, joukkueen virittäjänä ja tiiminjohtajana, mutta itse lajiosaaminen on kuulemani mukaan hänen heikkoutensa. Tätä puutetta on aiemmilla kausilla menestyksekkäästi kompensoinut esimerkiksi Jyri Korsman Happeessa, ja Janne Kainulainen Australian maajoukkueessa. O2-Jyväskylän naisten edustusjoukkueessa vastaava tuki oli puutteellista, jonka myötä (mitä ilmeisemmin) tuloskin jäi laihaksi. Viimeisin kahdeksi vuodeksi solmittu valmennuspesti sveitsiläisen Unihockey Berner Oberlandin kanssa päättyi puolestaan ennenaikaisesti jo 8 pelatun ottelun jälkeen. Tuolloin kymmenen joukkueen sarjassa 8.sijalle olleen seuran tiedotteessa annettiin ymmärtää, että seuran ja Pulkkisen yhteiset odotukset eivät täyttyneet. Johtuiko tämä(kin) nimenomaan tuosta väitetystä Pulkkisen heikkoudesta - sitä ei tarina kerro. Ankoissa Pulkkinen saa joka tapauksessa avukseen Jani Lipsasen, jolla CV ainakin on kunnossa; miesten Divaria Welhoissa ja SB Vaasassa, sekä miesten Salibandyliigaa OLS:ssa valmentanut Lipsanen tuonee tarvittavaa lajiosaamista pöytään. Lipsasen osalta jonkinlaisia kysymysmerkkejä ilmaan jätti nimitysvaiheessa hänen ajankäyttönsä, sillä päätyönään OLS:in lajivastaavan tehtäviä hoitanut Lipsanen toimii sillä (ja vielä tälläkin) hetkellä myös U19-naisten päävalmentajana. Salibandyliitto teki kuitenkin päätöksen olla jatkamatta tuota pestiä, joten Lipsanen vapautuu täysin OLS:in ja Ankkojen käyttöön tulevien U19 MM-kisojen jälkeen. Lipsasella on myös aiempaa kokemusta naisten liigajoukkueen valmentamisesta Kajaanin Papasissa, joten tältäkin osin tarvittavaa tietotaitoa pitäisi takataskussa olla. Ainakin paperilla Pulkkinen & Lipsanen kombolla pitäisi olla varsin selkeä työnjako, jonka voisi olettaa myös toimivan.

Joukkueen pelaajajulkistukset alkoivat näyttävästi jo maaliskuussa, kun joukkue toivotti tervetulleeksi takaisin jo lähes kulttipelaajien asemaan nousseen Niemelöiden trion. Huhujen mukaan Niemelöillä on ollut myös merkittävä myötävaikutus Pulkkisen valinnassa ja nimityksessä. Tästä kielii myös H.Niemelän antaman kommentit pelaajasopimuksen julkistuksen yhteydessä. Voitanee siis olettaa, että myös valmennusjohto saa luottamuksen ja työrauhan, eikä uusia skandaaleita tulla tulevalla kaudella näkemään.

Niemelöiden sopimusten julkaisua seurasi sveitsiläisen Annique Meyerin sopimus. Tämän jälkeen pelaajauutiset kuitenkin tyssäsivät aina kesäkuun loppupuolelle saakka, jonka jälkeen someen on tipahdellut yhteensä 14 jatkosopimusta. Oletettavaa on, että sopimuksia on vielä lisää manageri Laukon piirongin laatikossa, sillä julkistettujen sopimusten joukosta uupuvat mm. viime kauden kärkipelaajien Liinu Koiviston sekä Sanni Uimarihuhdan sopimukset, jotka ovat oletettavasti Oulussa jatkamassa.

Ankkojen todellista iskukykyä onkin tässä kohtaa vielä hieman haasteellista arvioida, kun kaikki kortit eivät ole viedä pöydällä. Se on kuitenkin selvää, että joukkueen lähtökohdat ovat alkavaan kauteen merkittävästi edellistä paremmat. Maajoukkueen vakiokasvoksi noussut Hanna Niemelä on pelitaitojensa myötä todella merkittävä vahvistus Ankoille. Samaa voidaan sanoa maalivahti Flavia Niemelästä. Jos/kun Koivisto ja Uimarihuhta jatkavat joukkueessa, on Ankoilla riittävästi tulivoimaa pelata itsensä vahvempaan keskikastiin, ja kiusata myös kärkijoukkueita.

TOP6
F.Niemelä
Baer - ? (vaikea sanoa kuka)
H.Niemelä - Uimarihuhta (?) - Koivisto (?)

Arvio: sijat 4-5 (mutta ei asiaa mitaleille, ellei saa merkittäviä vahvistuksia)

5. EräViikingit
"Tahdomme olla salibandyn ensimmäinen Real Madrid tai Barcelona." Näistä kuuluisista Kurt Westerlundin sanoista on kulunut reilu 6 vuotta, mutta vielä ei ole EräViikinkien meno siltä näyttänyt - tuloksena ainoastaan kaksi pronssimitalia edellisen kuuden kauden aikana. Mukaan on mahtunut myös jos jonkinlaista sekoilua, jonka seurauksena joukkue kävi jopa yhden yläriman päässä putoamisesta tasolohko B:hen kaudella 2020/2021.

Kaudelle 2021/2022 seura teki ryhtiliikkeen, ja vahvisti merkittävästi joukkuettaan; tuolloin joukkueeseen liittyivät mm. naisten maajoukkueen vakiokalustoon kuuluneet Daniela Westerlund sekä Trine Sällström, joiden lisäksi rosteriin tuli leveyttä myös muiden aikuispelaajien osalta. Tuloksena nappisuoritus, joka päättyi seurahistorian toisiin pronssimitaleihin.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin valitettavasti siltä, että yhden onnistuneen kauden jälkeen ErVin kurssi on jälleen lähtemässä laskuun, sillä joukkueen pukuhuoneen ovi on käynyt varsin dramaattisesti ulospäin; lähtijöiden joukossa mm. koko liigan kolmanneksi paras maalintekijä Sofia Mittentag (21+7), joukkueen kapteeni ja maajoukkueen vakiokalustoa oleva Daniela Westerlund (10+14) sekä runkosarjassa koko liigan toiseksi parhaalla torjuntaprosentilla torjunut Laura Loisa (81,08%). Edellä mainittujen "tähtipelaajien" lisäksi joukkue menetti mm. myös aina niin tärkeää leveyttä rosteriin tuoneet Jenni Rautasen (7+7), Vladka Mladerovan (9+1) sekä Emma Hartwallin (4+4).

ErVin kannalta huolestuttavaa on se, että joukkue ei ole kyennyt (ainakaan toistaiseksi) houkuttelemaan tulevaksi kaudeksi riveihinsä yhtäkään merkittävää vahvistusta, vaan uudet pelaajat menevät lähinnä jonon jatkoksi. Nimekkäin hankinta on Classicissa viime kaudella 2.maalivahdin asemaan taantunut Elsi Kangasharju (78,21%). Sveitsiläinen Iriss Brünn (s.2000) on ulkomaalaisvahvistus -statuksensa myötä luonnollisesti mielenkiintoinen kortti, joskin ainakin itselleni täysin tuntematon sellainen. Mikäli joukkueen rosteri ei nykyisestään enää vahvistu, niin joukkueen menestyminen tulee valitettavan paljon nojaamaan yksittäisten pelaajien onnistumisten (Nordman, Paajanen, Ylikojola jne.) varaan.

TOP6
Kangasharju
Ylikojola - Sällström
Nordman - Paajanen - ? (joku lopuista)

Arvio: sijat 4-5 (mutta ei asiaa mitaleille, ellei saa merkittäviä vahvistuksia)

Arvioni lopuista A-lohkon joukkueista tulossa lähiaikoina. Mahdollisesti myös B-lohkosta, jos aika antaa periksi.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
531
Tässäpä alkuun TOP3. TPS mielestäni oletusarvoisesti selkeä finaalijoukkue. PSS ja Classic kisaavat toisesta paikasta.

1. TPS
Mestari lähtee kauteen ennakkosuosikkina. Pelasi viime kaudella tärkeimmät ottelunsa pääsääntöisesti kahdella viisikolla, koska päävalmentajan mukaan laatu ei riittänyt lopussa ryhmässä. Joukkueen rosteriin on sittemmin haalittu peräti 24 (!) kenttäpelaajaa, joten tuosta joukosta voisi kuvitella löytyvän nyt kolmen pelaavan ketjun verran kyvykkäitä pelaajia.

Hyökkäysosasto on erittäin vahva: Nordlund, L.Rantanen, Saario, Leino, Höynälä ja O.Pietilä ovat pelaajia, joiden voisi olettaa pelaavan säännöllisesti, ja niin paljon kuin jaksavat. Loput yhdeksän (9) hyökkääjistä taistelee sitten lopuista kolmesta pelipaikasta. Ei tarvinne kummoinen oraakkeli olla ennustaessaan, että joillekuille voi kauden aikana tulla paha mieli, sillä haasteellista tulee olla löytää riittävästi peliaikaa kaikille.

Puolustusosasto tilanne on stabiilimbi; N.Rantanen, E.Pietilä, Leminen, Virta, Maikola pitäisi olla vakikalustoa, ja loput neljä (4) Suomela, Niemi, Kaasalainen ja Siirilä rotatoi.

Maalivahtiosastollakin tilanne on selkeä; Vuorela pelaa lähtökohtaisesti aina, ja muut käy stunttaamassa tarvittaessa.

Rosteri on nyt niin syvä ja leveä, että muu kuin finaalipaikka olisi tälle joukkueelle totaalinen epäonnistuminen. Tämän junan voi mielestäni suistaa raiteiltaan ainoastaan sisältäpäin - jos pelaajien tyytymättömyys alkaa syödä yhteishenkeä.

TOP6:
Vuorela (mv)
N.Rantanen - E.Pietilä
Nordlund - Saario - L.Rantanen

Arvio: varma finaalijoukkue

2. PSS
Porvoossa puhaltaa muutoksen tuulet moniltakin osin; merkittävin on luonnollisesti päävalmentajavaihdos Jukka Kouvalaisen siirryttyä sapaattivapaalle. Valmentajamarkkinat ovat olleet jo pidemmän aikaa sen verran kuivat, että PSS päätyi nostamaan päävalmentajaksi Kouvalaisen apuna toimineen Tiia Ukkosen. Aika näyttää tuoko tämä valinta joukkueen pelaamiseen ja toimintaan jatkuvuutta vai uudistusta. Joka tapauksessa jonkinlaisen kysymysmerkin valmentajavaihdos aina luo - niin myös tällä kertaa.

PSS julkaisi joukkueensa Instagramissa heinäkuussa; julkaisussa suurimman huomion kiinnitti pelaajien määrä - joukkueella oli tuolloin kasassa sopimuksia 9 hyökkääjän, 7 puolustajan sekä 2 maalivahdin kanssa. En tiedä asian taustoja, mutta PSS:n kannalta huolestuttavaa on mielestäni se, että joukkueen perälauta on alkanut vuotamaan nuorison osalta; Kalpana Tarvainen lähti vuosi sitten, nyt vuorossa olivat Taimi Mikkola, U19-naisten maailmanmestari Alisa Kettunen sekä nykyisessä U19-naisten maajoukkueessa pelaava Aada Heikkinen. Etenkin kaksi viimeksi mainittua olisivat tuoneet tärkeää leveyttä kokoonpanoon.

Terävyyttä kokoonpanossa toki on sen verran, että PSS tulee samaan kaksi erittäin tulivoimaista ketjua kasaan, mikäli mahdollisia poissaoloja (loukit, korona jne.) ei suuremmin tule. Kolmas kenttä jää täydelläkin rosterilla sarjan taso nähden heikommaksi - mahdolliset poissaolot luonnollisesti heikentäisi sitä entisestään.

PSS:ää ei sovi kuitenkaan missään nimessä aliarvioida. Joukkueella on riveissään Holmbergien, Sundströmin, Westerlundin, Lampisen ja Mannisen kaltaisia "tähtipelaajia", jotka tekee joukkueesta edelleen yhden sarjan vahvimmista.

Päävalmentajavaihdos sekä rosterin kapeus jättävät tällä hetkellä sen verran kysymysmerkkejä ilmaan, ettei PSS ole omasta mielestäni tähän sarjaan ennakkosuosikki vaan haastaja.

TOP6:
Salo (mv)
Lampinen - Manninen
F.Holmberg - Sundström - Westerlund

Arvio: potentiaalinen finaalijoukkue

3. CLASSIC
Kausilla 2007-2018 11 vuotta putkeen mitaleilla (8 kultaa, 3 hopeaa) olleen Naisten Salibandyliigan kestomenestyjän viime vuodet ovat olleet laihoja. Ulkopuolisen silmin on näyttänyt siltä, että organisaation panostukset ovat kohdistuneet pääsääntöisesti miesten edustusurheiluun, ja naiset ovat jääneet vähemmälle. Viime kausien rosterit ovat olleet suhteellisen kapeita, ja valmentajiakin on tullut ja mennyt vuoron perään. Jatkuvuus sekä selkeät satsaukset joukkueeseen ovat jääneet puuttumaan.

Tuleva kauden rakennus näyttäisi kuitenkin kääntävän joukkueen kurssia. Joukkue on vahvistunut kevään ja kesän aikana merkittävästi - kiitos etenkin naapuri Kooveen sekoilujen.

Maalivahtiosasto on tulevalla kaudella erittäin vahva: joukkueen haaviin tarttui yksi sarjan parhaista maalivahdeista, U19-naiset maailmanmestaruuteen torjunut Juulia Kataja (Steelers). Häntä kirittämään saapui naisten maajoukkueen harjoitusringissäkin nähty Noora Laakso (Koovee).

Kenttäpelaajien osalta joukkueen materiaali oli jo viime kaudella suhteellisen terävä, joskin kapea. Tulevaksi kaudeksi joukkue vahvistuu merkittävästi, kun joukkueeseen ovat siirtyneet mm. naisten maajoukkuerinkiin kuuluvat Elli Kylmäluoma (Koovee) ja Veera Vilenius (Koovee). Uusina kasvoina leveyttä rosteriin tuovat puolestaan Mila Manninen (Koovee), Sofia Sinkko (Koovee) sekä Sofia Lahti (Blue Fox). Omista junioreista mukaan on nostettu myös U19-leireillä mukana ollut Ida Kattilakoski.

Edellä mainittujen siirtojen myötä Classic tulee samaan tulevalla kaudella kasaan kolme laadukasta kentällistä, jonka lisäksi maalinsuulta löytyy yksi sarjan parhaista maalivahdeista. Lähtökohdat ovat siis jopa erinomaiset.

Classicin osalta isoin kysymysmerkki osoitettakoot penkin taakse, sillä joukkue on saanut kaikessa hiljaisuudessa uudeksi päävalmentajakseen liigatasolla (toistaiseksi) nimettömän Jarkko Rinteen. Classicin uutisessa kuitenkin kerrotaan, että Rinne on valmentanut Classicissa tyttöjunioreita lähes kymmenvuoden ajan, joten tältä osin seura tietänee mitä valinnalla saa. Rinne puolestaan pääsee aloittamaan liigavalmentajauransa varsin mukavissa merkeissä, sillä joukkueen rosterista mahdollinen menestyminen ei pitäisi jäädä kiinni.

TOP6:
Kataja (mv)
Laitila - Jokinen
Pöllänen - Hämäläinen - Vilenius

Arvio: potentiaalinen finaalijoukkue

Muut joukkuearviot tulossa omalta osaltani myöhemmin.
Jatketaan kahdella seuraavalla.

4. Rankat Ankat (SSRA)
Ankkalinnaa voi hyvinkin kutsua F-liigan naisten sarjan väriläiskäksi, sillä sen verran paljon on Oulussakin viime vuosina tapahtunut ja sekoiltu. Toki jos oululaisen naissalibandyn historiaa katsoo pidemmällä aikavälillä, niin sekoilu ja dramaattiset juonenkäänteet tuntuvat kuuluvan oululaisen naissalibandyn perinteisiin.

Kauden 2020/2021 tapahtumat olivat kuitenkin niin poikkeuksellisia, että mainittakoot ne vielä tässäkin yhteydessä; joukkue oli pelannut seurahistoriansa parhaan runkosarjan, sijoituttuaan sijalle 2. tasapistein runkosarjan voittaneen SB-Pron kanssa. Puolivälierissä EräViikingit oli vastaantulija, Ankkojen viedessä sarjan voitoin 3-1 ja maalierolla 34-19. Välierissä vastaan tuli PSS. Kotietu sarjassa oli Ankoilla, ja voitot kahden pelatun ottelun jälkeen olivat 1-1. Sitten tapahtui jotain mystistä ja ulkopuolisen silmiin täysin käsittämätöntä; päävalmentaja Petri Turunen sai potkut. Syiksi kerrottiin joukkueen ja päävalmentajan näkemyserot pelitavallisista sekä valmennuksellisista asioista. Tilastojen valossa sekä joukkueen peliesitysten perusteella tämä oli täysin absurdi peruste, sillä joukkue pelasi seurahistorian parasta peliään, ja oli matkalla jopa mestaruuteen saakka. Todelliset syyt jäivät tuolloin piiloon, eikä niitä ole kerrottu julkisuuteen tähänkään päivään mennessä. Sisäpiiristä kantautuneiden huhujen (uskoo ken tahtoo) mukaan Turusen potkut olivat sinällään pienen, mutta sitäkin vaikuttavamman pelaajajoukon masinoimat, ja liittyivät pitkälti henkilökemioihin. Valtaosalla joukkueen pelaajista ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, eikä valittamista. Mikäli nämä huhut pitävät sellaisenaan paikkaansa, osoitti tämäkin tapaus jälleen kerran sen, millaista vaikutusvaltaa yksittäinen pelaajaa / yksittäiset pelaajat voivat parhaimmillaan/pahimmillaan joukkueurheilussa käyttää. Ja kuinka tuhoisat seuraukset sillä voi olla koko joukkueen menestymisen kannalta. Ankkojen tapauksessa se tarkoitti mestaruushaaveiden lipeämistä käsistä, sillä joukkue hävisi sarjan PSS:lle lopulta 1-4. Joukkue sai kuitenkin pientä lohtua kaudelleen voittamalla pronssiottelussa Classicin.

Kauden päätyttyä huhutut "kapinakenraalit" poistuivat vihreimmille niityille ja korkeammille alpeille, jonka myötä tilanne Ankkalinnassa jossain määrin rauhoittui - haasteet kuitenkin jatkuivat tai paremminkin muuttivat muotoaan, sillä kapinakenraalien lisäksi joukkueesta lähti myös muutamia muita avainpelaajia. Ja kun Ouluun ei tällä(kään) kertaa löytynyt ulkopuolelta tulijoita, oli joukkue osittain hallitsemattoman nuorennusleikkauksen edessä. Kaudesta 2021/2022 muodostuikin Ankoille jälleen yksi selviytymistaistelu, sillä etenkin kauden alku oli vaikea; nuori joukkue hävisi 8 ensimmäistä otteluaan, ensimmäinen sarjapisteen jäädessä sarjataulukkoon vasta marraskuussa. Joukkue kuitenkin onnistui keräämään loppukaudesta tarvittavan määrän pisteitä, ja väisti sen myötä jumbosijan, välttäen näin kohtaamisen SaiPan kanssa pudotuspelikarsinnoissa. SaiPaa merkittävästi heikompi Helsinki United kaatui lopulta selkeästi voitoin 4-1, jonka myötä Ankat saavutti kauden tavoitteensa varmistamalla paikkansa tasolohko A:ssa myös kaudelle 2022/2023. Tämä oli nuorelta joukkueelta erinomainen suoritus.

Kaudelle 2022/2023 joukkue lähtee varsin mielenkiintoisista asetelmista. Joukkueen päävalmentajaksi on nimetty kokenut kehäkettu Seppo Pulkkinen. Pulkkinen tunnetaan hyvänä tarinoijana, joukkueen virittäjänä ja tiiminjohtajana, mutta itse lajiosaaminen on kuulemani mukaan hänen heikkoutensa. Tätä puutetta on aiemmilla kausilla menestyksekkäästi kompensoinut esimerkiksi Jyri Korsman Happeessa, ja Janne Kainulainen Australian maajoukkueessa. O2-Jyväskylän naisten edustusjoukkueessa vastaava tuki oli puutteellista, jonka myötä (mitä ilmeisemmin) tuloskin jäi laihaksi. Viimeisin kahdeksi vuodeksi solmittu valmennuspesti sveitsiläisen Unihockey Berner Oberlandin kanssa päättyi puolestaan ennenaikaisesti jo 8 pelatun ottelun jälkeen. Tuolloin kymmenen joukkueen sarjassa 8.sijalle olleen seuran tiedotteessa annettiin ymmärtää, että seuran ja Pulkkisen yhteiset odotukset eivät täyttyneet. Johtuiko tämä(kin) nimenomaan tuosta väitetystä Pulkkisen heikkoudesta - sitä ei tarina kerro. Ankoissa Pulkkinen saa joka tapauksessa avukseen Jani Lipsasen, jolla CV ainakin on kunnossa; miesten Divaria Welhoissa ja SB Vaasassa, sekä miesten Salibandyliigaa OLS:ssa valmentanut Lipsanen tuonee tarvittavaa lajiosaamista pöytään. Lipsasen osalta jonkinlaisia kysymysmerkkejä ilmaan jätti nimitysvaiheessa hänen ajankäyttönsä, sillä päätyönään OLS:in lajivastaavan tehtäviä hoitanut Lipsanen toimii sillä (ja vielä tälläkin) hetkellä myös U19-naisten päävalmentajana. Salibandyliitto teki kuitenkin päätöksen olla jatkamatta tuota pestiä, joten Lipsanen vapautuu täysin OLS:in ja Ankkojen käyttöön tulevien U19 MM-kisojen jälkeen. Lipsasella on myös aiempaa kokemusta naisten liigajoukkueen valmentamisesta Kajaanin Papasissa, joten tältäkin osin tarvittavaa tietotaitoa pitäisi takataskussa olla. Ainakin paperilla Pulkkinen & Lipsanen kombolla pitäisi olla varsin selkeä työnjako, jonka voisi olettaa myös toimivan.

Joukkueen pelaajajulkistukset alkoivat näyttävästi jo maaliskuussa, kun joukkue toivotti tervetulleeksi takaisin jo lähes kulttipelaajien asemaan nousseen Niemelöiden trion. Huhujen mukaan Niemelöillä on ollut myös merkittävä myötävaikutus Pulkkisen valinnassa ja nimityksessä. Tästä kielii myös H.Niemelän antaman kommentit pelaajasopimuksen julkistuksen yhteydessä. Voitanee siis olettaa, että myös valmennusjohto saa luottamuksen ja työrauhan, eikä uusia skandaaleita tulla tulevalla kaudella näkemään.

Niemelöiden sopimusten julkaisua seurasi sveitsiläisen Annique Meyerin sopimus. Tämän jälkeen pelaajauutiset kuitenkin tyssäsivät aina kesäkuun loppupuolelle saakka, jonka jälkeen someen on tipahdellut yhteensä 14 jatkosopimusta. Oletettavaa on, että sopimuksia on vielä lisää manageri Laukon piirongin laatikossa, sillä julkistettujen sopimusten joukosta uupuvat mm. viime kauden kärkipelaajien Liinu Koiviston sekä Sanni Uimarihuhdan sopimukset, jotka ovat oletettavasti Oulussa jatkamassa.

Ankkojen todellista iskukykyä onkin tässä kohtaa vielä hieman haasteellista arvioida, kun kaikki kortit eivät ole viedä pöydällä. Se on kuitenkin selvää, että joukkueen lähtökohdat ovat alkavaan kauteen merkittävästi edellistä paremmat. Maajoukkueen vakiokasvoksi noussut Hanna Niemelä on pelitaitojensa myötä todella merkittävä vahvistus Ankoille. Samaa voidaan sanoa maalivahti Flavia Niemelästä. Jos/kun Koivisto ja Uimarihuhta jatkavat joukkueessa, on Ankoilla riittävästi tulivoimaa pelata itsensä vahvempaan keskikastiin, ja kiusata myös kärkijoukkueita.

TOP6
F.Niemelä
Baer - ? (vaikea sanoa kuka)
H.Niemelä - Uimarihuhta (?) - Koivisto (?)

Arvio: sijat 4-5 (mutta ei asiaa mitaleille, ellei saa merkittäviä vahvistuksia)

5. EräViikingit
"Tahdomme olla salibandyn ensimmäinen Real Madrid tai Barcelona." Näistä kuuluisista Kurt Westerlundin sanoista on kulunut reilu 6 vuotta, mutta vielä ei ole EräViikinkien meno siltä näyttänyt - tuloksena ainoastaan kaksi pronssimitalia edellisen kuuden kauden aikana. Mukaan on mahtunut myös jos jonkinlaista sekoilua, jonka seurauksena joukkue kävi jopa yhden yläriman päässä putoamisesta tasolohko B:hen kaudella 2020/2021.

Kaudelle 2021/2022 seura teki ryhtiliikkeen, ja vahvisti merkittävästi joukkuettaan; tuolloin joukkueeseen liittyivät mm. naisten maajoukkueen vakiokalustoon kuuluneet Daniela Westerlund sekä Trine Sällström, joiden lisäksi rosteriin tuli leveyttä myös muiden aikuispelaajien osalta. Tuloksena nappisuoritus, joka päättyi seurahistorian toisiin pronssimitaleihin.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin valitettavasti siltä, että yhden onnistuneen kauden jälkeen ErVin kurssi on jälleen lähtemässä laskuun, sillä joukkueen pukuhuoneen ovi on käynyt varsin dramaattisesti ulospäin; lähtijöiden joukossa mm. koko liigan kolmanneksi paras maalintekijä Sofia Mittentag (21+7), joukkueen kapteeni ja maajoukkueen vakiokalustoa oleva Daniela Westerlund (10+14) sekä runkosarjassa koko liigan toiseksi parhaalla torjuntaprosentilla torjunut Laura Loisa (81,08%). Edellä mainittujen "tähtipelaajien" lisäksi joukkue menetti mm. myös aina niin tärkeää leveyttä rosteriin tuoneet Jenni Rautasen (7+7), Vladka Mladerovan (9+1) sekä Emma Hartwallin (4+4).

ErVin kannalta huolestuttavaa on se, että joukkue ei ole kyennyt (ainakaan toistaiseksi) houkuttelemaan tulevaksi kaudeksi riveihinsä yhtäkään merkittävää vahvistusta, vaan uudet pelaajat menevät lähinnä jonon jatkoksi. Nimekkäin hankinta on Classicissa viime kaudella 2.maalivahdin asemaan taantunut Elsi Kangasharju (78,21%). Sveitsiläinen Iriss Brünn (s.2000) on ulkomaalaisvahvistus -statuksensa myötä luonnollisesti mielenkiintoinen kortti, joskin ainakin itselleni täysin tuntematon sellainen. Mikäli joukkueen rosteri ei nykyisestään enää vahvistu, niin joukkueen menestyminen tulee valitettavan paljon nojaamaan yksittäisten pelaajien onnistumisten (Nordman, Paajanen, Ylikojola jne.) varaan.

TOP6
Kangasharju
Ylikojola - Sällström
Nordman - Paajanen - ? (joku lopuista)

Arvio: sijat 4-5 (mutta ei asiaa mitaleille, ellei saa merkittäviä vahvistuksia)

Arvioni lopuista A-lohkon joukkueista tulossa lähiaikoina. Mahdollisesti myös B-lohkosta, jos aika antaa periksi.

Urakoidaanpa loputkin.

6. FBC Loisto (FBC Turku)
Kyllä paljon on vettä virrannut Aurajoessa. Eipä siitä ole kuin pari-kolme kautta, kun hetken näytti siltä, että FBC Loistolla on kaikki mahdollisuudet nousta Turun ykkösseuraksi tyttöjen ja naisten osalta. Seuralla oli juniorijoukkueet kaikissa SM-sarjoissa, ja "naisten edarikin" onnistui nousemaan ja myös pärjäämään A-lohkossa. Sittemmin kupla on puhjennut, ja alamäki tuntuu vaan jyrkkenevän. Mitä ihmettä tapahtui?

Omien tietojeni (huhujen) perusteella Loistolle on käynyt, kuten niin monelle muullekin salibandyjoukkueelle; joukkueen urheilullinen prosessi on ollut vahva ja mennyt koko ajan eteenpäin, mutta organisaatio joukkueen ympärillä ei ole ollut, eikä kehittynyt riittävälle tasolla - tämä on näkynyt taloudessa esim. siten, että pelaajat ovat joutuneet (ja joutuvat edelleen) maksamaan pelaamisestaan, ja joukkue on joutunut pelaamaan kotiotteluitaan poikkeusluvalla muissa kuin sarjamääräysten mukaisissa tiloissa. Toinen Loiston "haaste" on sen brändi. Loisto on ollut houkutteleva brändi juniori-ikäisille pelaajille, mutta ei niinkään aikuisikäisille pelaajille. Lopputulos pelaajiston osalta on ollut se, että kahtena peräkkäisenä kautena joukkueen parhaimmisto on katsonut kehityksensä kannalta parhaaksi vaihtaa organisaatiota, ja täyttöä on onnistuttu tekemään ainoastaan nuoremmista pelaajista. Tulevalle kaudella entistä nuoremmista.

Tulevan kauden Loisto onkin tämän hetkisten tietojen mukaan lähes kokonaisuudessaan juniorijoukkue - joukkueessa on ainoastaan 5 pelaajaa, jotka eivät enää ikänsä puolesta pystyisi pelaamaan T21-sarjaa. Joukkueen nuorin pelaaja on syntynyt v.2007, eli on ikänsä puolesta T16-juniori. Kuten jo aiemmin tähän ketjuun kirjoitin, miettii joukkuetta miltä kantilta tahansa (pelaajat, vastustajat, F-liigan maine), niin se on yksinkertaisesti liian nuori. Parempaan olisi ehdottomasti pystyttävä, tai sitten joukkueen pitäisi pelata jotain muuta sarjaa.

Loiston kannalta sarjajärjestelmäuudistus tulee loistavaan saumaan, sillä tulevalla kaudella yksikään A-lohkon joukkueista ei voi pudota F-liigasta. Tämä fakta antaa Loistolle (FBC Turku) ainakin teoriassa yhden vuoden aikaa laittaa organisaatio sille tasolle, että joukkueen on mahdollista kilpailla pelaajamarkkinoilla ensi keväänä. Haasteelliseksi asian tekee kuitenkin se, että organisaation miesten edustusjoukkuekin nousi F-liigaan. Kahden liigajoukkueen pyörittäminen on ollut monelle seuralle tekemätön paikka - aika näyttää miten FBC Turku homman hanskaa.

Huolimatta siitä, että joukkue on jopa liigatasolla ennätys nuori, ei sitä tarvitse kuitenkaan povata sarjan pohjalle, koska toisaalla on ns. ryssitty asiat vieläkin perusteellisemmin. Joukkueeseen jäi ainakin vielä tulevaksi kaudeksi muutamia potentiaalisia nuoria pelaajia (esim. Eerika Koski, Nea Keihäs, Pipsa Eko jne.), jotka pystyvät tässä sarjassa tekemään tulosta. Ja kuten aiemminkin, niin myös tulevalla kaudella valmennustiimi Matti Pienihäkkisen johdolla onnistunee kehittämään ja kasvattamaan uusia vastuunkantajia.

TOP6
Viitala
Keihäs - ?
Kurppa - Koski - Väätäjä

Arvio: sijat 6-7

7. SB-Pro
Classicin tavoin takavuosien kestomenestyjänä tunnettu SB-Pron tahti on ollut hiipumaan päin. Kausien 2009-2021 välillä joukkue saavutti kunnioitettavat 3 kultaa, 6 hopeaa sekä 2 pronssia. Viime kaudella 2021/2022 joukkue sijoittui runkosarjassa sijalle 6. ja karsiutui pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.

SB-Prota on pidetty ainakin takavuosina yleisesti yhtenä parhaista naisten liigaorganisaatioista Suomesta. Huhujen mukaan pelaaminen Prossa ei maksa pelaajille mitään, ja sen lisäksi organisaatio osaa pitää pelaajistaan vieläpä hyvää huolta. Tämä lienee samalla yksi syy, miksi se on aiemmin onnistunut houkuttelemaan koviakin vahvistuksia joukkueeseensa - joskaan ei viime kaudeksi.

Pron tuleva kausi ja tulevaisuus muutoinkin on hämärän peitossa, sillä seura ei ole tiedottanut oikeastaan mitään tulevaa kautta koskien. Ainoa omaan silmään osunut julkaisu on tsekkiläisen Lenka Novotnan pelaajasopimus. Huhujen mukaan päävalmentajaksi vaihtuu Jari Hamström, mutta tätäkään tietoa seura ei ole mielestäni itse vielä julkistanut. Vahvistetuista pelaajasiirroista löytyvät sisäänpäin tulevina mm. Jenni Rautanen (EräViikingit), Henriikka Keinänen (Helsinki United), Emmi Mörsky (Helsinki United), Milja Alanko (Pirkat) sekä Jenni Santaluoma (Steelers).

Vaikuttaisi vahvasti siltä, että Prota ei tulevallakaan kaudella ole odotettavissa kärkitaisteluihin, vaan organisaatio käy tällä hetkellä jonkinlaisella tyhjäkäynnillä. Se päivän polttavin kysymys (ties monettako kertaa) on edelleen se, jatkaako Kujala(t) vai ei? Tähän kysymykseen sekä ylipäänsä joukkueen tilanteeseen saanemme vastauksen viimeistään 17.9. kun kausi alkaa.

TOP6
ei tietoa

Arvio: sijat 6-7

8. Koovee
Kooveen tilanteesta on tässäkin ketjussa keskusteltu sen verran tiheään, että sitä tuskin tarvinnee enää isommin speklata. Tilanne kaikessa surullisuudessaan ja koomisuudessaan on se, että viime kauden joukkue on kokonaisuudessaan (tai ainakin lähes kokonaisuudessaan) vaihtanut maisemaa, ja tilalle on otettu jokainen halukkuutensa ilmoittanut. Seura on julkistanut pelaajasopimuksia nyt omien laskujeni mukaan yhteensä 12 (2+10). Tällä määrällä ei vielä osallistuta sarjaan, joten ainakin teoriassa lienee vielä pieni mahdollisuus sillekin, ettei Kooveeta sarjassa nähdä.

Oman arvioni mukaan Kooveen pelaajatilanne on tällä hetkellä niin heikko (enkä usko sen niin oleellisesti myöhemminkään muuttuvan), että saatamme nähdä ensi kaudella pahimmassa tapauksessa sellaisen tilanteen, ettei joukkueella ole kauden päätteeksi yhtäkään sarjapistettä. Mutta mikäs siinä - sarjajärjestelmä on sellainen, että silläkin tuloksella sarjapaikka F-liigassa säilyy seuraavaksi kaudeksi.

TOP6
Julkaistuista pelaajista ainoastaan Simona Grapena vaikuttaa pelaajalta, jolta voi odottaa jotain F-liigan tasolohko A:ssa.

arvio: sija 8.

--


Tässäpä vielä yhteenvetona runkosarjaveikkaus tämän päivän tiedoilla:
1. TPS
2. PSS
3. CLASSIC
4. SSRA
5. ERÄVIIKINGIT
6. FBC LOISTO
7. SB-PRO
8. KOOVEE
 
Viestejä
14
Urakoidaanpa loputkin.

6. FBC Loisto (FBC Turku)
Kyllä paljon on vettä virrannut Aurajoessa. Eipä siitä ole kuin pari-kolme kautta, kun hetken näytti siltä, että FBC Loistolla on kaikki mahdollisuudet nousta Turun ykkösseuraksi tyttöjen ja naisten osalta. Seuralla oli juniorijoukkueet kaikissa SM-sarjoissa, ja "naisten edarikin" onnistui nousemaan ja myös pärjäämään A-lohkossa. Sittemmin kupla on puhjennut, ja alamäki tuntuu vaan jyrkkenevän. Mitä ihmettä tapahtui?

Omien tietojeni (huhujen) perusteella Loistolle on käynyt, kuten niin monelle muullekin salibandyjoukkueelle; joukkueen urheilullinen prosessi on ollut vahva ja mennyt koko ajan eteenpäin, mutta organisaatio joukkueen ympärillä ei ole ollut, eikä kehittynyt riittävälle tasolla - tämä on näkynyt taloudessa esim. siten, että pelaajat ovat joutuneet (ja joutuvat edelleen) maksamaan pelaamisestaan, ja joukkue on joutunut pelaamaan kotiotteluitaan poikkeusluvalla muissa kuin sarjamääräysten mukaisissa tiloissa. Toinen Loiston "haaste" on sen brändi. Loisto on ollut houkutteleva brändi juniori-ikäisille pelaajille, mutta ei niinkään aikuisikäisille pelaajille. Lopputulos pelaajiston osalta on ollut se, että kahtena peräkkäisenä kautena joukkueen parhaimmisto on katsonut kehityksensä kannalta parhaaksi vaihtaa organisaatiota, ja täyttöä on onnistuttu tekemään ainoastaan nuoremmista pelaajista. Tulevalle kaudella entistä nuoremmista.

Tulevan kauden Loisto onkin tämän hetkisten tietojen mukaan lähes kokonaisuudessaan juniorijoukkue - joukkueessa on ainoastaan 5 pelaajaa, jotka eivät enää ikänsä puolesta pystyisi pelaamaan T21-sarjaa. Joukkueen nuorin pelaaja on syntynyt v.2007, eli on ikänsä puolesta T16-juniori. Kuten jo aiemmin tähän ketjuun kirjoitin, miettii joukkuetta miltä kantilta tahansa (pelaajat, vastustajat, F-liigan maine), niin se on yksinkertaisesti liian nuori. Parempaan olisi ehdottomasti pystyttävä, tai sitten joukkueen pitäisi pelata jotain muuta sarjaa.

Loiston kannalta sarjajärjestelmäuudistus tulee loistavaan saumaan, sillä tulevalla kaudella yksikään A-lohkon joukkueista ei voi pudota F-liigasta. Tämä fakta antaa Loistolle (FBC Turku) ainakin teoriassa yhden vuoden aikaa laittaa organisaatio sille tasolle, että joukkueen on mahdollista kilpailla pelaajamarkkinoilla ensi keväänä. Haasteelliseksi asian tekee kuitenkin se, että organisaation miesten edustusjoukkuekin nousi F-liigaan. Kahden liigajoukkueen pyörittäminen on ollut monelle seuralle tekemätön paikka - aika näyttää miten FBC Turku homman hanskaa.

Huolimatta siitä, että joukkue on jopa liigatasolla ennätys nuori, ei sitä tarvitse kuitenkaan povata sarjan pohjalle, koska toisaalla on ns. ryssitty asiat vieläkin perusteellisemmin. Joukkueeseen jäi ainakin vielä tulevaksi kaudeksi muutamia potentiaalisia nuoria pelaajia (esim. Eerika Koski, Nea Keihäs, Pipsa Eko jne.), jotka pystyvät tässä sarjassa tekemään tulosta. Ja kuten aiemminkin, niin myös tulevalla kaudella valmennustiimi Matti Pienihäkkisen johdolla onnistunee kehittämään ja kasvattamaan uusia vastuunkantajia.

TOP6
Viitala
Keihäs - ?
Kurppa - Koski - Väätäjä

Arvio: sijat 6-7

7. SB-Pro
Classicin tavoin takavuosien kestomenestyjänä tunnettu SB-Pron tahti on ollut hiipumaan päin. Kausien 2009-2021 välillä joukkue saavutti kunnioitettavat 3 kultaa, 6 hopeaa sekä 2 pronssia. Viime kaudella 2021/2022 joukkue sijoittui runkosarjassa sijalle 6. ja karsiutui pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.

SB-Prota on pidetty ainakin takavuosina yleisesti yhtenä parhaista naisten liigaorganisaatioista Suomesta. Huhujen mukaan pelaaminen Prossa ei maksa pelaajille mitään, ja sen lisäksi organisaatio osaa pitää pelaajistaan vieläpä hyvää huolta. Tämä lienee samalla yksi syy, miksi se on aiemmin onnistunut houkuttelemaan koviakin vahvistuksia joukkueeseensa - joskaan ei viime kaudeksi.

Pron tuleva kausi ja tulevaisuus muutoinkin on hämärän peitossa, sillä seura ei ole tiedottanut oikeastaan mitään tulevaa kautta koskien. Ainoa omaan silmään osunut julkaisu on tsekkiläisen Lenka Novotnan pelaajasopimus. Huhujen mukaan päävalmentajaksi vaihtuu Jari Hamström, mutta tätäkään tietoa seura ei ole mielestäni itse vielä julkistanut. Vahvistetuista pelaajasiirroista löytyvät sisäänpäin tulevina mm. Jenni Rautanen (EräViikingit), Henriikka Keinänen (Helsinki United), Emmi Mörsky (Helsinki United), Milja Alanko (Pirkat) sekä Jenni Santaluoma (Steelers).

Vaikuttaisi vahvasti siltä, että Prota ei tulevallakaan kaudella ole odotettavissa kärkitaisteluihin, vaan organisaatio käy tällä hetkellä jonkinlaisella tyhjäkäynnillä. Se päivän polttavin kysymys (ties monettako kertaa) on edelleen se, jatkaako Kujala(t) vai ei? Tähän kysymykseen sekä ylipäänsä joukkueen tilanteeseen saanemme vastauksen viimeistään 17.9. kun kausi alkaa.

TOP6
ei tietoa

Arvio: sijat 6-7

8. Koovee
Kooveen tilanteesta on tässäkin ketjussa keskusteltu sen verran tiheään, että sitä tuskin tarvinnee enää isommin speklata. Tilanne kaikessa surullisuudessaan ja koomisuudessaan on se, että viime kauden joukkue on kokonaisuudessaan (tai ainakin lähes kokonaisuudessaan) vaihtanut maisemaa, ja tilalle on otettu jokainen halukkuutensa ilmoittanut. Seura on julkistanut pelaajasopimuksia nyt omien laskujeni mukaan yhteensä 12 (2+10). Tällä määrällä ei vielä osallistuta sarjaan, joten ainakin teoriassa lienee vielä pieni mahdollisuus sillekin, ettei Kooveeta sarjassa nähdä.

Oman arvioni mukaan Kooveen pelaajatilanne on tällä hetkellä niin heikko (enkä usko sen niin oleellisesti myöhemminkään muuttuvan), että saatamme nähdä ensi kaudella pahimmassa tapauksessa sellaisen tilanteen, ettei joukkueella ole kauden päätteeksi yhtäkään sarjapistettä. Mutta mikäs siinä - sarjajärjestelmä on sellainen, että silläkin tuloksella sarjapaikka F-liigassa säilyy seuraavaksi kaudeksi.

TOP6
Julkaistuista pelaajista ainoastaan Simona Grapena vaikuttaa pelaajalta, jolta voi odottaa jotain F-liigan tasolohko A:ssa.

arvio: sija 8.

--


Tässäpä vielä yhteenvetona runkosarjaveikkaus tämän päivän tiedoilla:
1. TPS
2. PSS
3. CLASSIC
4. SSRA
5. ERÄVIIKINGIT
6. FBC LOISTO
7. SB-PRO
8. KOOVEE

Kiitokset Säbämestarille kattavista analyyseista joihin on helppo yhtyä. Kooveen tilanne kieltämättä näyttää huolestuttavalta, mutta toivomme parasta.

Herää kysymys, mitä voitaisiin tehdä sille etteivät tasoerot 23-24 kaudella naisten 12 joukkueen liigassa tulisi olemaan järkyttävän suuret?
Vai onko tuo väistämätön paha ja tasoerot tasoittunevat muutaman vuoden aikana jos ovat tasoittuakseen?

Olisi hienoa kuulla analyysiä myös NLB:stä, mutta mitäs sitä vielä spekuloimaan kun yksikään lohkon joukkueista ei ole julkaissut tulevan kauden kokoonpanoaan. Korjatkaa, jos olen väärässä. Toki onhan tässä vielä muutama viikko aika kauden alkuun. Welhot, O2, ÅIF ja Pirkat ovat kivasti aika monta nimeä julkaisseet ja Jokereiden joukkue on nähtävillä nettisivuilla (onko ajan tasalla?), mutta SaiPan, Blue Foxin ja Helsinki Unitedin pelaajaluettelo näyttää olevan toistaiseksi salaista tietoa. :D Toivoisi näiltä seuroilta jonkinlaisia julkistuksia joukkueeseen liittyen… Mutta pitävät jännityksessä, sekin ihan ok. Malttamattomana odotamme!
 
Viestejä
531
Herää kysymys, mitä voitaisiin tehdä sille etteivät tasoerot 23-24 kaudella naisten 12 joukkueen liigassa tulisi olemaan järkyttävän suuret? Vai onko tuo väistämätön paha ja tasoerot tasoittunevat muutaman vuoden aikana jos ovat tasoittuakseen?

Tasoerot ovat luonnollinen osa urheilua, eikä niiltä voi välttyä missään sarjassa. Ei edes ammattiurheilusarjoissa, puhumattakaan tällaisista "amatöörisarjoista". Tällä hetkellä F-liigan naisten sarjassa on selkeästi kolme organisaatiota yli muiden; ne ovat TPS, PSS ja Classic. Jos tasoeroista haluaisi päästä keinotekoisesti eroon, niin nämä kolme joukkuetta voisivat pelata omaa sarjaansa. Muut voisivat sitten pelata keskenään.

Tulevassa 12 joukkueen sarjassa tullaan näkemään todennäköisesti ns. kolmen kerroksen väkeä - on tuo terävin kärki (3 joukkuetta), jotka taistelevat runkosarjan kärkipaikoista ja mestaruudesta, sen jälkeen tulee väliinputoajien keskimassa (3-4 joukkuetta), ja tämän jälkeen tulee "loput", jotka kisaavat viimeisen playoff-paikasta, suorasta säilymisestä sekä pudotuspelikarsinnoista. Kärjen ja hännän välillä tulee olemaan varmasti runsasmaalisia otteluita, mutta niitä lopputuloksia lukiessa kannattaa sitten aikanaan muistaa, että nämä organisaatiot/joukkueet taistelevat täysin eri asioista - toiset pelaa mestaruudesta, ja toiset säilymisestään.

Sarjan sisäisiä tasoeroja tärkeämpänä näen sen, että tuohon 12 joukkueen sarjaan päätyvät lopulta ns. "oikeat" organisaatiot. Näitä olisivat esimerkiksi SaiPa (Lappeenranta), O2-Jyväskylä ja Welhot (Kuopio). Kun katsotaan F-liigan ja sen joukkueiden nykytilaa, niin esimerkiksi Pirkkojen nouseminen kolmantena Tampereen alueen joukkueena, tai Helsinki Unitedin / Jokereiden / ÅIF:in nouseminen neljäntenä pääkaupunkiseudun joukkueena, pahentaisi tilannetta (pelaajapulaa) entisestään. Olisi koko F-liigan etu, että sen joukkueita olisi tasaisesti ympäri Suomea, eikä tietyille paikkakunnille syntyisi ylitarjontaa. Tämä on kuitenkin asia, joka määrittyy urheilullisten tulosten kautta.

Olisi hienoa kuulla analyysiä myös NLB:stä, mutta mitäs sitä vielä spekuloimaan kun yksikään lohkon joukkueista ei ole julkaissut tulevan kauden kokoonpanoaan. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Pyritään kirjoittamaan myös tämä lähiaikoina niillä tiedoilla, joita tällä hetkellä on olemassa eri paikkakunnilta. Myös niiltä, joista ei virallisesti ole kuulunut vielä mitään.
 
Viestejä
531

Hyvä löytö. Eli Meeri Happonen (15 ottelua, 2+1), Maija Taitto(12 ottelua, 0+0), Emma Oras (4 ottelua, 0+0) Tuana Hakala (2 ottelua, 0+0) sekä Milla Virtaranta (7 ottelua, 0%) ovat niitä nuoria, jotka ovat jo aiemmin ainakin joukkueen penkillä käyneet. Lotta Wäre sekä Katariina Siukola ovat puolestaan uusia. Kovaan paikkaan on seura näitäkin nuoria heittämässä. 😕
 
Viestejä
531
Hyvä löytö. Eli Meeri Happonen (15 ottelua, 2+1), Maija Taitto(12 ottelua, 0+0), Emma Oras (4 ottelua, 0+0) Tuana Hakala (2 ottelua, 0+0) sekä Milla Virtaranta (7 ottelua, 0%) ovat niitä nuoria, jotka ovat jo aiemmin ainakin joukkueen penkillä käyneet. Lotta Wäre sekä Katariina Siukola ovat puolestaan uusia. Kovaan paikkaan on seura näitäkin nuoria heittämässä. 😕

Kyllähän sinne oli Koovee tänään Askola-gamesiin ilmestynyt, joten siltä osin huolet pois, etteikö tosiaan joukkuetta olisi kasaan saatu. En toki tiedä millaisella kokoonpanolla joukkue on reissussa ollut - jos joku on ollut paikan päällä katsomassa, niin havaintoja otetaan vastaan.

Kovin mairittelevia ei kuitenkaan ensi kaudella F-liigan tasolohko A:ssa pelaavan joukkueen tulokset ole olleet, vaikka turnauksen muut osallistujat olivat alemmilta portailta: ÅIF (F-liiga, tasolohko B), Jokerit (sarjanousija F-liiga, tasolohko B) sekä LASB (1.divisioona).

LASB - ÅIF 1-4
Jokerit - Koovee 3-1
Jokerit - LASB 4-1
ÅIF - Koovee 4-5
Koovee - LASB 1-2

ÅIF - Jokerit 4-1
 
Viestejä
64
Eilinen peli TPS-Classic 8-5, Tepsin maalit Nordlund 3, Saario 2, Hämäläinen 2, L.Rantanen.

Koskahan muuten Pro meinaa julkaista jotain tietoa joukkueen kokoonpanosta. Ei kovin faneja palvelevaa tiedottamista seuralta, kun on vietetty hiljaiseloa toukokuusta saakka.
 

Salibandyn pelikohteet

F-liiga M
1X2
1X2
Classic - Happee
18.30
1.335.805.80
SPV - Nokian KrP
18.30
3.355.001.71
TPS - Indians
20.3 18.30
2.604.402.12
F-liigakarsinta M
1X2
1X2
EräViikingit - Koovee
20.3 18.30
1.306.106.10
LNM - Tiikerit
20.3 18.30
2.104.402.52
M-Team - SalBa
20.3 18.30
1.784.803.05
Rangers - FBC Turku
20.3 18.30
2.884.601.88
Näytä kaikki
>
Viestejä
42
Classicin kentät:

Maalissa: Laakso

1.Selinummi-Laitila-Pöllänen

Jokinen-Hämäläinen

2.Vilenius-Kauppila-Pitkäkangas

Sinkko-Woivalin

3.Homi-Manninen-Purhonen

Sutinen-Kattilakoski

2. erän puolivälistä 3. hyökkäyskenttä (muut samat)

Lappalainen-Lahti-Homi​
 
Viestejä
531
B-lohkon kausiennakko
Yleisinä alkusanoina mainittakoon, että tämän ennakon kirjoittaminen osoittautui varsin haastavaksi, sillä läheskään kaikki joukkueet eivät ole juurikaan itsestään ääntä pitäneet. Tämän myötä nyt julkaistavat arviot nojaavat vahvasti huhujen varaan. Päivitän ennakko tarvittaessa vielä ennen kauden alkua, mikäli asiat sitä ennen oleellisesti muuttuvat.

1. SAIPA
SaiPan (kuten monen muunkin F-liigan naisjoukkueen) yllä leijuu salamyhkäisyyden verho. Huhujen mukaan joukkueen julkistaminen on venynyt siitä syystä, ettei osa avainpelaajista ole vielä nimeään rustannut sopimukseen. Tämän vuoksi joukkue päätyi taannoin julkaisemaan varsin ympäripyöreän ”Muutama lopetti ja muutama tuli tilalle." -tyylisen uutisen ilman pelaajalistaa.

Mainittujen "lopettaneiden" joukossa on huhujen ainakin viime kauden toiseksi paras maalintekijä Elina Suutari (14+8=22). Kolmanneksi parhaan maalintekijän Kati Kütisaarin (13+6=19) sekä toiseksi parhaan pistenaisen Juuli Hakkaraisen (11+24=35) jatkoihin on liittynyt keväästä lähtien kysymysmerkkejä, ja ovat ilmeisesti sitä vielä edelleen. Hakkarainen on toki nähty joukkueen riveissä viimeisimmissä harjoitusotteluissa, joten vaikka sopimusta ei vielä olisikaan, niin se lienee kuitenkin edelleen todennäköinen.

Tulijapuolella on muutamia nimiä, mutta varsinaisia "vahvistuksia" (termin varsinaisessa merkityksessä) ei mitä ilmeisemmin Lappeenrantaan ole päätynyt. Kooveen organisaatiossa varsin pienessä roolissa kolmella edelliskaudella pelannut NST-taustainen Hanna Kiljunen (s.2000) on palannut siirtolistan mukaan Lappeenrantaan. Tilastojen perusteella (105 pelattua liigapeliä tehoin 12+6=18) kovin suuria odotuksia on kuitenkin turha hänelle asettaa. Kiljusen lisäksi treeneissä on näkynyt kesän aikana myös ainakin toinen NST-taustainen pelaaja Ella Kettunen (s.1993), joka on nähty edellisen kerran liigakentillä kaudella 2019-2020. Nähtäväksi jää, yrittääkö hän tosissaan paluuta. Huhujen mukaan sopimus olisi kuitenkin jo tehty.

SaiPan menestymishaaveiden kannalta ylivoimaisesti tärkein uutinen on kuitenkin se, ettei Miisa Turunen ole ainakaan toistaiseksi suostunut muiden liigaseurojen (A-lohko) kosiskeluihin, vaan jatkaa ainakin vielä tämän edessä olevan tärkeän yhden kauden Lappeenrannassa. Jos SaiPa selviytyy uudistuvaan 12 joukkueen F-liigaan, on hyvinkin mahdollista, että Turunen nähtäisiin vielä yhden lisäkauden verran vahvistamassa SaiPan taistelussa sarjapaikastaan. Vaikka joukkueurheilussa yksilön nostaminen joukkueen yli onkin jossain määrin kyseenalaista, niin tässä tapauksessa se ei sitä ole, ja hän on omalla tekemisellään ansainnut huomionsa myös tässä ennakkossa. Turusen merkitys yksittäisenä pelaajana omalle joukkueelleen lienee kaikista suurin koko (niin miesten kuin naisten sarja) F-liiga huomioiden. SaiPa teki viime kaudella yhteensä 124 maalia - Turunen oli mukana 46:ssa, eli 37%:ssa. Oleellisinta Turusen kohdalla on se, että hän kykenee tekemään käytännössä joka pelissä pisteitä, ja etenkin maalin/maaleja. Voidaankin sanoa, että joka kerta kun Turunen on SaiPan mukana kaukalossa tässä sarjassa, on SaiPan todennäköisyydet pelin voittamiselle erittäin suuret.

Toinen lähes yhtä tärkeä uutinen oli maalivahti Miia Maarasen jatkaminen - hänellekin olisi varmasti ottajia myös A-lohkon puolella. Maaranen pelasi viime kaudella 14 ottelua huikealla torjuntaprosentilla 87,88%. Myös Maarasen läsnäolo kaukalossa antaa joka kerta SaiPalle mahdollisuuden voittaa.

Vaikka SaiPan pelitapa ei olekaan ollut sarjan säkenöivintä, on se ollut parilla edelliskaudella varsin tehokasta. Tiivis puolustuspelaaminen Maarasen johdolla, ja kuuluisa Turusen pyssy pitänee sen myös sellaisena tulevalla kaudella, eikä joukkueen tarvitse liiemmin jännittää selviytymistään uudistettuun F-liigaan.

SaiPan kannalta uhkakuvat liittyvätkin enemmän siihen, mitä tapahtuu jos/kun SaiPa "nousee". Kevään pudotuspelikarsinnat Kooveeta vastaan osoittivat, että jatkopeleissä joukkueelta pitäisi löytyä työkalupakistaan jotain muutakin kuin Miisa Turunen. Tulevana keväänä tätä ei kuitenkaan tarvitse vielä miettiä, sillä uudistuneeseen F-liigan nouseminen vaatii ainoastaan sijoittumisen kolmen parhaan joukkoon - siihen SaiPalla on riittävät pelimerkit.

ARVIO:
sijat 1.-3.
selkeä ennakkosuosikki, ja epäonnistuessaankin kiinni suorassa nousussa


2. WELHOT
Welhot on ollut viime kausilla hämmentävä tapaus; joukkueen pallollinen tekeminen on ollut vakuuttavaa ja jopa sarjan viihdyttävintä, eikä puolustaminenkaan ole heikolta näyttänyt. Silti joukkue ei ole kyennyt tekemään tulosta. Viime kaudella joukkue teki runkosarjassa tilastojen valossa toiseksi eniten maaleja ja päästi kolmanneksi vähiten, mutta sijoitus oli silti vasta 4. Jokin tuossa yhtälössä ei vaan täsmää. Tulevalla kaudella samanlaiseen ei ole varaa, mikäli joukkue mielii pelata myös seuraavalla kaudella F-liigassa.

Huhujen (ja joukkueen julkaisujen) mukaan Welhojen pelaajisto on pysynyt mitä ilmeisemmin suht samana edelliskauteen nähden, joten isoja muutoksia ei ole tapahtunut. Tältä osin Welhojen osalta odotusarvot ovat edelliskausien kaltaisia niin hyvässä kuin pahassa.

Welhojen vahvuudeksi voitanee ennakoida se, että joukkueella on (tai ainakin aiemmin ollut) ratkaisijoita laajalla rintamalla; viime kaudella näkemissäni peleissä joukkue rummutti hyökkäyksiä suht tasalaatuisesti kolmella kentällisellä, mihin mikään muu joukkue ei tässä sarjassa ilmeisestikään juurikaan kyennyt. Pelaajista huomio kiinnittyy helposti Lotta Lindin ja Silva Jääskeläisen kaltaisiin maalikoosteissa loistaviin pelaajiin, mutta tilastollisesti maalinteko on jakaantunut laajasti joukkueen sisällä, joskin Lindin osuus maaleista on suhteellisen iso (24/100 = 24%)

Jos ei pelaajistoon ole isoja muutoksia tullut, niin penkin takana nähdään jälleen sellainen; aiemmin seuran miesten edustusjoukkuetta valmentanut Simo Leppänen on nimetty joukkueen uudeksi päävalmentajaksi. Leppänen on joukkueelle jo peräti kolmas päävalmentaja neljän vuoden sisään. Leppänen valittiin hiljattain myös U19-naisten maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi. Leppäsen näytöt miesten puolella ei kovin mairittelevia ole olleet, joten mielenkiintoista nähdä, millaiseen lentoon Leppänen niin Welhojen naiset, kuin U19-naisten maajoukkueenkin piiskaa.

Savolaisista kun on kyse, niin jossittelu kuulunee asiaan. JOS joukkue saa pelinsä aiempia kausia tehokkaammaksi, on heillä saumat jopa tämän sarjan kärkeen. Viimeisin harjoitusottelu Rankkoja Ankkoja vastaan (9-8rl voitto) antoi osviittaa siitä, mihin joukkue kykenee. JOS edellä mainittu tehottomuus toistuu, voi se pahimmillaan suistaa heidät ulos kamppailussa seuraavan kauden sarjapaikasta F-liigaan. Suattaapi siis olla, tai suattaapi olla olemattakin.

ARVIO:
lähtökohtaisesti sijat 2.-5., mutta mahdollisuus haastaa myös SaiPa 1.sijasta.



3. O2-JYVÄSKYLÄ
Pienen taantuman jälkeen Amppareiden tekeminen näytti viime kaudella jälleen pirteämmältä. Jos Ampparit leimautuivat Seppo Pulkkisen kausilla rosoisesti pelaavaksi työteliääksi joukkueeksi, niin viime kaudella kaukalossa nähtiin huomattavasti pallollisempi Ampparilauma. Toki on mainittava, että uudistuneen valmennuksen lisäksi viime kesä toi Jyväskylään mukanaan mm. Iina Latvalan (19+20=39) kaltaisen pallotaiturin, joka otti useassa ottelussa Ampparit reppuselkäänsä.

Jos on pukuhuoneen ovi käynyt tiheään monella muullakin liigapaikkakunnalla, niin se on käynyt Jyväskylässäkin. Lopettaneiden/poislähteneiden listalla julkisesti on lisätty ainakin puolustajakolmikko Heidi Aukee, Mariia Hietikko sekä Saimi Hyvärinen. Huhujen mukaan myös Amppareiden viime kausien runkopelaajista Johanna Väliaho (17+6), Laura Lahtinen (3+3=6) sekä Roosa Pelto-Arvo (3+2=5) eivät olisi jatkamassa joukkueessa. Tulopuolella ovat puolestaan Kooveesta palaava Kiia-Mari Avikainen, Pessistä siirtynyt Taimi Mikkola, sveitsiläiset Sandrine Goetz (mv) ja Yagmur Yildiz, sekä takavuosien Happeen konkari Johanna Helminen (s.1983).

Amppareiden kokoonpanoa analysoidessa huomio kiinnittyy ensisijaisesti siihen, ettei joukkueella ole käytännössä kuin yksi selkeä tällä sarjatasolla mitat täyttävä pakki; Vilma Halkola. Toki ryhmässä on joitakin sellaisia pelaajia, jotka ovat jo viime kaudella joutuneet adaptoitumaan hyökkääjästä pakiksi, ja niitä on varmasti kesän aikana pyritty löytämään lisää. Se, että pelille on kaiveltu vielä kokenut Helminenkin kertoo kuitenkin siitä, että jonkinasteisesta pelaajapulasta Ampparit kuitenkin kärsii. Hyökkäyksen osalta etenkin Avikainen tuonnee aimo annoksen ratkaisukykyä, joskin Väliahon myötä sitä on myös lähtenyt. Myös Taimi Mikkola on mielenkiintoinen lisä Amppareiden hyökkäykseen; Mikkola on yksi niistä nuorista pelaajista, joille on kerääntynyt tietynlaista "liigapelaajan statusta" Pessissä (A-lohko), mutta toisaalta pelit joukkueessa ovat jääneet viime kausilla varsin vähäiseksi. Nähtäväksi jää, minkä tasoinen pelaaja Mikkola kykenee Amppareissa ja B-lohkossa olemaan.

Puolustajaongelmasta huolimatta Ampparit ovat saaneet ihan kilpailukykyisen parven kasaan. Joukkueessa on selkeät eturivin vastuunkantajat (Latvala ja Avikainen), joilta voidaan odottaa muhkeita tehoja illasta toiseen. Niitä Ampparit myös tarvitsevat, jos meinaavat sarjassa pärjätä.

ARVIO:
sijat 2.-5.



4. PIRKAT
Kauden 2020/2021 päätteeksi pudotuspelikarsinnoissa TPS:n kanssa vääntäneen Pirkkojen viime kausi oli selkeä pettymys; joukkue sijoittui runkosarjassa sijalle 6. keräten ainoastaan 7 voittoa. Huhujen mukaan joukkueen kautta värittivät osittain myös joukkueen sisäisest ristiriidat, joka lopulta johti siihen, että osa pelaajista ja johtohenkilöistä jätti joukkueen kauden jälkeen. Tältä osin Pirkat starttaakin kauteen 2022/2023 "puhtaalta pöydältä".

Pirkkojen onneksi naapuriseura Kooveessa asiat oli vedetty vielä pahemmin vihkoon, jonka myötä Pirkkojen pukuhuoneen ovi on käynyt kesän aikana myös sisäänpäin. Pirkat onkin tältä osin Classicin ohella suurin hyötyjä Kooveen sekoiluista; toistaiseksi Pirkat on julkaissut Kalpana Tarvaisen sekä Sara Aaltosen (mv) siirrot, mutta huhujen mukaan noita Koovee-taustaisia pelaajia olisi kesän aikana nähty Pirkkojen treeneissä huomattavasti enemmän. On siis mahdollista, että tulemme näkemään vielä lisää pelaajasiirtoja Kooveen ja Pirkkojen välillä, jotka voivat vahvistaa Pirkkojen iskukykyä merkittävästi. Toisesta naapuriseurasta Classicista saapuneen maalivahti Emma Mannilan myötä Pirkkojen maalivahtiosasto on enemmän kuin kunnossa.

Pirkojen (tähän mennessä julkaisema) pelaajisto on suhteellisen leveä, mutta edelleen suhteellisen kapea. Kaikkien yllätykseksi edelleen Pirkoihin jäänyt Pinja Myllymäki lienee edelleen yksi Miisa Turusen kärkihaastajista maalipörssissä, ja Pirkkojen kantavia voimia. Myllymäen merkityksestä kertoo myös viime kauden tilastot; Pirkat teki yhteensä 68 maalia, joista Myllymäki teki 24 (35%). Joukkueen toiseksi paras maalilukema oli 5, ja siihen ylsi yhteensä viisi pelaajaa. Odotan, että tulevalla kaudella Kalpana Tarvainen kykenee tuomaan merkittävää tukea Myllymäelle. Myös Henriikka Järveltä voitanee odottaa edelleen hyviä teholukemia tässä sarjassa, vaikka antaakin fyysisellä puolella etumatkaa kanssapelaajilleen. Tämän kolmikon takana tulee sitten sellainen hieman harmaahko ja osittain tuntematon massa, josta tässä kohtaa on vaikeampi lähteä ennustamaan mitään. Pelaajia on määrällisesti paljon, mutta tuloksenteon näkökulmasta selkeät vastuunkantajat edellä mainittujen lisäksi uupuvat.

Pelaajarallin lisäksi Pirkoissa on uudistunut myös valmennus; pelaajien keskuudessa ristiriitaisia tunteita herättänyt pitkän pätkän joukkueen peräsimessä ollut Jukka Myllymäki astui sivuun, ja tilalle on tullut Timo Tukiainen. Ainakin toistaiseksi pelaajien kommentit ovat olleet valmentajavaihdoksen suhteen ainoastaan positiivisia. Ja jos Pirkat tunnettiin aiemmin sinällään taitavana mutta ei niin "urheilullisena" joukkueena, on tätäkin puolta sosiaalisen median mukaan lähdetty kohentamaan panostamalla fysiikkavalmennukseen. Toki tämän suhteen mahdolliset tulokset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikajänteellä.

Pirkkalassa on päivitysten mukaan tällä hetkellä kokonaisuudessaan hyvä pöhinä päällä - aika näyttää mihin se tulevalla kaudella riittää. Toki mahdolliset pelaajauutiset ennen kauden alkua voivat lisätä tuota pöhinää vielä entisestään.

ARVIO:
sijat 2.-5.


(loput neljä joukkuetta tulossa myöhemmin)
 
Viestejä
55
Nopea veikkaus tähän välii. Nimenomaan pelkkä veikkaus, sillä en lähde edes yrittämään haastaa Säbämestaria, jonka ennakot erinomaisia!

A-liiga:

Ykkönen on harvinaisen selvä, TPS hoitaa, ja on ylivoimainen mestarisuosikki. Sen jälkeen tasaisempaa, uskon että Classicin pelimerkit riittävät kakkossijaan runkosarjassa. PSS:n materiaali on aika kapea tässä vaiheessa, ja EräViikingit laajuudellaan haastaa. SSRA nostaa profiiliaan, on vahvistunut paljon. Pro ja Loisto taistelevat sijoista 6. ja 7. ja Kooveen osalta jännitetään paljonko pisteitä keräävät, mutta jumbosijaa ei varmaankaan vältä.

1. TPS
2. Classic
3. PSS
4. Ervi
5. SSRA
6. Pro
7. Loisto
8. Koovee

B-liiga:

Saipa on täällä lähes yhtä selvä suosikki. Sen jälkeen tulee isompi ryhmä joukkueita, jotka taistelevat suorista Liigapaikoista. O2:lla vaihtuvuus aika suurta, mutta muutama todella mielenkiintoinen vahvistus tullut, Welhot tasainen ja laadukas ryhmä, mutta ei liene isommin vahvistunut. Pirkat vahvistunut ja nostaa viime kaudesta profiiliaan varmasti. ÅIF myös selvästi vahvistunut. Vastaavasti United heikompi ja Jokerit hieman musta hevonen. Blue Fox ei aivan Kooveen tapaan varma jumbo ole, mutta uskon että 8. sija jää kohtaloksi.

1. Saipa
2. O2
3. ÅIF
4. Welhot
5. Pirkat
6. HU
7. Jokerit
8. Blue Fox
 

Salibandyn pelikohteet

F-liiga M
1X2
1X2
Classic - Happee
18.30
1.335.805.80
SPV - Nokian KrP
18.30
3.355.001.71
TPS - Indians
20.3 18.30
2.604.402.12
F-liigakarsinta M
1X2
1X2
EräViikingit - Koovee
20.3 18.30
1.306.106.10
LNM - Tiikerit
20.3 18.30
2.104.402.52
M-Team - SalBa
20.3 18.30
1.784.803.05
Rangers - FBC Turku
20.3 18.30
2.884.601.88
Näytä kaikki
>
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös