Pääkirjoitus viikolla 4

[joelsiltanen]

Viikon pääkirjoituksesta voi keskustella tässä.

Julkaistaan torstaiaamuna.

 

[Säbeltäjä]

Erittäin tärkeä ja hyvä pääkirjoitus.

Kuluttajansuoja pätee tosiaan kuluttajan ja yhdistyksen välillä. Sitä kautta seurat voivat joutua hankalaan tilanteeseen joutuessaan mahdollisesti korvausvelvollisiksi asiakkailleen eli pelaajille/vanhemmille. Seurat taas ovat b-t-b suhteessa salibandyliittoon, ja siihen ei kuluttujasuoja päde. Kyse on tällöin tyypiltään yritysten välisestä sopimusasiasta. Yritysten välillä lähtökohtaisesti maksuvelvoite syntyy kun ostettu suorite on asiakkaalle toimitettu. Nythän liitto perii maksuja seuroilta etukäteen toimituksen osalta epävarmasta suoritteesta, jonka se voi yksipuolisesti päättää joko toimittaa tai jättää toimittamatta.

Sarjojen jatko ei ole ollut liitolle kuluvalla kaudella ulkoisesta syystä mahdotonta toteuttaa millään alueella, missä on ollut avoinna yksityisiä halleja. Sarjojen keskeytys on ollut suosituksiin perustuva valinta, ei force majeur. Toki hallipula olisi ollut valtava, koska kunnalliset hallit eivät olle olleet laajalti käytettävissä. Mutta esimerkiksi muuttamalla sarjajärjestelmiä pelejä olisi supistetusti voitu pelata ja nilkuttaa kautta eteenpäin. Selvyyden vuoksi, en ota kantaa liiton päätöksen oikeellisuuteen. Ymmärrän keskeytyspäätöksen perusteet yhteiskunnalliselta ja terveydelliseltä kannalta vastuullisena tekona, ja olen sen kannattaja.

Salibandyliitolle sekä juniori- että aikuisharrastesarjojen järjestäjänä on jo nyt olemassa paikallisia kilpailevia sarjoja ja otteluita. En näe mitään syytä sille, etteikö salibandyliiton monopoli rikkoutuisi laajemminkin, ja myös ylialueellisia sarjoja syntyisi. Suomessa on perinteisesti vahva kulttuuri keskusjärjestöpohjaiseen rakenteeseen, jonka kautta järjesteytyt avaintoiminnot toimivat monopolin tukipilareina. Jos samassa lajissa on useampi keskusjärjestö, ne ovat usein muodostaneet keskenään varsin vastakkainasetellun suhteen.

Seuratasolla analoginen ilmiö on mielestäni nähtävissä pienseurojen synnyssä, jossa joku juniori- tai aikuisten ryhmä irtautuu seurastaan muodostaen pienemmän yhteisön. Syitä tähän on monia, mutta yleisiä yhteisiä tekijöitä lienevät itsenäisen päätösvallan tavoittelu seurajohdolta sekä taloudellisten resurssien ja kustannusten keskittyminen vain oman ryhmän toimintaan ja niiden aleneminen. Lisäksi harrastelijat pääsevät eroon seuratason byrokratiasta ja määräyksistä.

Liitto- ja seuratoiminnan kasvu yhä raskaammaksi ja toiminnan keskittyminen kapeaan kärkeen kuten huippurheiluun, vieroittaa harrastajatoimintaa kauemmas seuroista ja liitosta. Luulen, että esimerkiksi suurseurojen maksavasta jäsenistöstä suurin osa kun on harrastajatasoista, vain pieni osa heistä on valmis rahoittamaan seuran edustusjoukkueita, raskasta toiminnanjohto-, ja valmennusorganisaatiota tai liiton maajoukkuetoimintaa.

Liiton ja seurojen olisi syytä nyt kuunnella jäsenistöä, kuten pääkirjoituksessa todettiin. Siinä todettiin myös, että "liitto on yhtäkuin sen seurat, ja seurat yhtä kuin sen pelaajat." Ottaisin tähän mukaan kaikki jäsenet ja junnuilla heidän harrastuksensa mahdollistajat eli huoltajat. Lasten kohdalla pelaaja ei yksin päätä harrastuksistaan, vaan se on myös taloudellinen, ajankäytöllinen ja lajin vetovoimaan ja imagoon perustuva päätös. Nyt liitolla on erityisen suuri mahdollisuus vaikuttaa noihin tekijöihin.

 

[Sakko]

Osui naulan kantaan!!

Mm. Etelä-Suomen harrastejoukkueet (2.-6 div.) ovat olleet kenttätreenitauolla marraskuun puolelta saakka ja tämän hetken tiedon mukaan tauko jatkuu ainakin vielä helmikuun ajan, eli vähintäänkin 3 kk:n treenitauko tiedossa. Yksityisissä halleissa treenaavat joukkueet eivät kuitenkaan ole olleet maksutauolla, vaan kenttämaksut juoksevat normaalisti. Jos salibandyliitto siirtää pelit huhti- ja toukokuulle, on se monelle joukkueelle taloudellisesti haastava tilanne, koska budjetti on laskettu vain maaliskuuhun saakka.
Koska ei ole mitään takeita siitä, että sarjat voivat vielä näiden lumien aikaan jatkua, voisi salibandyliitto tehdä ryhdikkäästi päätöksen, että kausi on ohi harrastesarjojen osalta. Säästyy ainakin sarjamaksun toinen puolikas sekä tuomarimaksut.

 

[yyz]

Osallistumismaksujen viimeisen osan eräpäivä siirtyy 15.3. asti
Salibandyliiton hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan tiistaina sarjojen osallistumismaksujen viimeisen osan eräpäivän siirtämisestä eteenpäin.
– Otteluita on pelattu vallitsevan koronatilanteen vuoksi erittäin niukasti, ja tästä syystä viimeisen osan eräpäivää siirretään eteenpäin. Eräpäiväksi merkitään nyt liiton toimesta 15.3.2021, ja tilannetta arvioidaan uudelleen kun tiedetään, miten sarjaotteluiden toteuttaminen on mahdollista, kertoo kilpailupäällikkö Ari Vehniäinen.

Osallistumismaksujen viimeisen osan eräpäivä siirtyy 15.3. asti - Suomen Salibandyliitto

 

[joelsiltanen]

Pääkirjoitus: Monen salibandykausi on todennäköisesti jo ohi - raha-asioissa piilee iso ongelma - Pääkallo.fi

Salibandyliitto on tällä hetkellä vaikeiden päätösten edessä kauden jatkamisen suhteen. Vaikuttaa yhä todennäköisemmältä, että varsinkaan pääsarjojen ulkopuolisia sarjoja ei saada pelattua loppuun…

paakallo.fi

 

[Jorgo]

Joukkuekohtaisista sarjamaksuista tuossa edellä kirjoitettiin. Toinen näkökulma ovat pelipassi-/lisenssimaksut (pieni henkkoht kuluerä) ja sen kylkeen mahdollisesti maksetut pelaajavakuutuskulut.

Joillekin aikuispelaajille vakuutus on isohko kuluerä ja nyt maksetuille rahoille ei kaikissa sarjoissa saa vastinetta kun sarjat ovat tauolla. Mahtaako vakuutusyhtiö hyvittää näistä maksuista pelaajia?

 

[Säbeltäjä]

Joukkuekohtaisista sarjamaksuista tuossa edellä kirjoitettiin. Toinen näkökulma ovat pelipassi-/lisenssimaksut (pieni henkkoht kuluerä) ja sen kylkeen mahdollisesti maksetut pelaajavakuutuskulut.

Joillekin aikuispelaajille vakuutus on isohko kuluerä ja nyt maksetuille rahoille ei kaikissa sarjoissa saa vastinetta kun sarjat ovat tauolla. Mahtaako vakuutusyhtiö hyvittää näistä maksuista pelaajia?

Vakuutuksesta saatavaan hyvitykseen on vaikea keksiä perustetta. Lajin harrastamista ei ole kielletty vaan ainoastaan vaikeutettu. Pelien puuttuminen on vain osa harrastusta, joten sekään ei ole riittävä hyvitysperuste. Lisäksi vakuutusyhtiö ei ole mitenkään aiheuttanut lajin harrastamisen vaikeutumista. Jos joku voisi olla korvausvelvollinen, niin se lienee toiminnan estänyt taho. Viime kädessä siis oma seura/joukkue.

Kyllä lisenssit ja vakuutukset menevät jokaisen omaksi tappioksi.