Allekirjoittanut liittyi sunnuntaina siihen harvalukuiseen joukkoon, jotka ovat voittaneet otteluita maailman kolmessa kovimmassa salibandysarjassa.

Joukkueeni otti riemukkaan päänahan vuodenvaihteen kunniaksi Klotenista, ja kuittasi arvokasta pääomaa itseluottamuksen puolelle tulevaa karsintaa ajatellen. Sarjapisteistä nyt ei vielä kovin kummoista kekoa pysty rakentamaan. Omalla kohdalla edellinen sarjapelin voitto tuli SPV:n paidassa joskus viime keväänä, joten pikkaisen meinaa hartiat olla äkillisestä tuulettamisesta hieman jumissa. Mutta kuten kaikki työn sankarit tietävät, kipu vain kertoo sinun olevan elossa.

Pääkallo-median arvovaltainen johtoporras pyysi minua hieman listaamaan rankingia suomalaisista onnistujista syyskauden osalta Sveitsin liigassa. Nykyään myös bloggauskenttää ylivoimaisesti dominoiva Mika ”Tölskän Maradona” Kohonen tekikin ansiokkaasti hieman vastaavaa jo länsinaapurin puolelta, joten ei muuta kuin asiaan. Seinäjoen vuosien tärkein oppi tuli minulle kotiotteluiden tähtiraadilta: ne jotka tekevät pisteitä, ovat hyviä. Ne jotka ottavat jäähyjä, ovat huonoja. Tätä luunkovaa pohjaa unohtamatta, tässä olisi Sveitsin top 5 suomalaiset syksyllä sekä haastajat.

Top 5 suomalaiset:

1. Kari Koskelainen, Chur Unihockey
Kartsan peliä on ilo katsella muualta, paitsi huonon joukkueen vaihtopenkiltä. Peliäly pallollisena, pallonkäsittely ja tehokkuus huippuluokkaa. Välillä näyttää, että mies liukuu täysin puolivaloilla, mutta pelin jälkeen voi pöytäkirjasta todeta kuinka tyhmä sitä onkaan. Liigan pistepörssin voitto, ja siitä kenties bonukset haarukassa.

2. Mikko Hautaniemi, HC Rychenberg Winterthur
Jos Koskelaisen peli näyttää joskus puolivaloiselta, niin laitetaan tässä kohtaa se toiseen potenssiin. Mikko näyttää välillä kelluvan kulmissa, maalin edessä, puolivillaisella takakarvilla, mutta rokottaa armottomasti lähietäisyydeltä. Suojaa pitkällä varrellaan ja siirtelee kilttejä sveitsiläispakkeja peräsimellään takavasemmalle. Muodostaa ykköskentän rungon yhdessä Laxin ja Kinnusen kanssa. Koko joukkue elää näiden herrojen varassa.

3. Teemu Häkkinen, UHC Uster
Jatketaan edelleen säästöliekki-osastolla. Keskimäärin neljä juoksuaskelta pelissä ottava pommittaja on playoff-rajan tuntumassa taistelevalle Usterille syömähammas, jollaista heillä ei ehkä ennen ole ollut. Ykköspistemies Vizzinin ohella maaleja paukuttava Häkkinen siirtelee ladon ovillaan pakit kulmassa sivuun, siirtää pallon pakille, ja tällää takaisin tulevan pelivälineen kahtasataa nuottaan. 33 tehopinnaa ja ”vain” 10 minuuttia jäähyjä. ”Kattokaa pörssit.”

4. Lauri Kapanen, Grasshopper Club Zürich
Kapis on näyttänyt, että verkko pölisee, vaikkei sentterin selässä välttämättä luekaan Kukkola. Taitavien maila- ja vartaloharhautusten saattelemana on juustomaan puolustajat olleet ihmeissään. ”Vanhoilla” päivillään myös sopivan inhottavan kovuuden löytänyt Kapanen on elintärkeä lenkki heinäsirkoille, joka lukeutuu harvaan sakkiin, jotka voivat keväällä haastaa mestaruustaistossa Wilerin. Kasassa 30 tehopistettä – ja jotenkin tuntuu, että aika paljon lisää on tulossa.

5. Mikael Lax, HC Winterthur Rychenberg
Sarjan parhaan kiertorannarin omaava Lax heittelee puolesta kentästä palloja riman alle, tai takatolpalle Hautaniemen lapaan. Joukkueen tärkein ukko, erikoistilanteissa tehokas ja varmasti keväällä myös merkattu. Tuonut joukkueeseen paljon urheilullisuutta ja johtajuutta.

Haastajat:

Esa Jussila, Wiler-Ersigen
Pistepörssin seitsemäs, haastajana ainoastaan siksi, ettei johda kyseistä pörssiä. Pelaa keskellä, puolustajana, ihan missä vaan. Sarjan arvostetuimpia pelaajia. Avauskierroksella tappio Kapasen ja Moilasen Grasshoppersille, siihen perään nöyrät 18 voittoa putkeen. Going for gold.

Jani Helenius, Chur
Mystinen vatsalihasvamma lienee takana, paukuttelee maaleja Koskelaisen tahdittamana. Nousussa.

Jukka Kinnunen, HC Winterthur Rychenberg
Suomikentän kokenein, ketjun jalat ja keuhkot samassa paketissa. Stabiili sentteri, joka ehtii joka puolelle ja pelaa tarvittaessa koko pelin käymättä vaihdossa.

Jarmo Eskelinen, UHC Grünenmatt
Isolle yleisölle hieman tuntemattomapi Eskelinen on tehnyt kaikessa hiljaisuudessa 20 tehopistettä ja on osaltaan viemässä keskitason Grünenmattia pleijareihin. On jo pitkän linjan ”sveitsiläinen”, joka hallitsee kuulemma myös psyykkaamisen jalon taidon.

Otto Moilanen, Grasshopper Club Zürich
Loukkaantumisten jälkeen pikkulapsen innolla kehiin palannut Ode pelaa uutta nousua uralleen. Taistelijan luonteen huomaa parhaiten pelatessaan häntä vastaan. Osumia tulee, suu käy ja maisema vaihtuu. Siinä sivussa 19 tehopistettä, vaikkei mukana lähellekään kaikissa peleissä syksyllä. Hamuaa ensimmäistä kultamitalia urallaan.