Suomen ja Sveitsin välinen finaali muodostui lopulta yhden virheen jatkoaikapeliksi. Antisankarin ikävään rooliin joutui tällä kertaa isäntien ja SV Wiler-Ersigenin ykkösvahti Daniel Streit. Hän imaisi Juha Kivilehdon laukauksen pienestä kulmasta jatkoajalla ja se oli siinä.

Urheilu näytti irvokkaan puolensa käkikellomaalle. Edellisessä vaihdossan kakkoskenttä oli luonut muutaman aivan huippupaikan Suomen KKK-viisikkoa vastaan. Kun kentälliset seuraavan kerran astuivat kentälle, pallo oli Sveitsin maalissa.

Sveitsi kuin kaksi vuotta sitten

Voidaan perustellusti sanoa, että Suomi möhli itsensä jatkoajalle. Isännät olivat valinneet välierään perinteisen vastahyökkäystaktiikan.

Pallon menetettyään joukkue vetäytyi peittävään mökkiin (1-2-2) hieman puolenkentän yläpuolelle. Sveitsin suomalaisvalmennus oli arvioinut, että vain kollektiivisella aluepuolustuksella on mahdollisuus estää Suomen hyökkäyspeli. 1v1-pelaamiseen ei lähdetä. Sitä olisi tarkoittanut alueellinen miesvartiointi varsinkin 2-2-1:llä, jota joukkue on viime aikoina käyttänyt.

Isännät siis itse asiassa pelasivat aivan samalla tavalla kuin kaksi vuotta sitten sveitsiläivalmennuksen aikana.

Myöskään modernista lyhytsyöttöpelistä, jota on ajettu sisään koko kisaperiodi, ei ollut juurikaan tietoa. Pitkä hyökkäys oli varsin seisovaa. Vain pelin käännöistä haettiin selvästi suoria hyökkäyksiä.

Kaksi erää isäntien pelisuunnitelma toimi kuin VR:n entinen junan vessa. Ensimmäinen erä oli hermostunutta molemmilta, mutta toisessa periodissa alkoi tapahtua. Suomelta kaikki muut kuin SSV-kenttä levisivät hyökkäyspäässä laidoille. Kun pallo menetettiin, yhtään suomalaista ei ollut keskellä hyökkäyspäässä. Isännät pääsivät iskemään keskeltä suoraan kohti Suomen maalia. Sinivalkoinen alakerta joutui peruuttamaan Henri Toivoniemen syliin. Tästä parhaita esimerkkejä olivat Emanuel Antenerin ja Matthia Hoffbauerin 2-1- ja 3-1-maalit.

Vanhassa vara parempi

Pahiten Suomelta oli purjeessa Mika Kohosen ykköskenttä. Kahden erän jälkeen heidän mittarinsa oli -3 pakkasella. Toisen erän lopulla viisikko hajotettiinkin. Lassi Vänttinen ja Mika Savolainen penkitettiin.

Kovimmat luottomiehet saivat kuitenkin jatkaa. Kolmanteen erään Mika Kohonen ja Tero Tiitu siirrettiin SSV-ketjun taakse (oikea laita Mikko Kohonen). Toisena viisikkona oli KKK, sankari Kivilehto ja Tatu Väänänen puolustajina ja Mika Moilanen oikeassa laidassa Kari Koskelaisen tilalla. Kentällinen voitti pelinsä lopulta 2-0 ja teki voittomaalin. Kolmannessa erässä valmennusjohto käytti myös ketjua Henri Johansson – Esa Jussila – Sami Koski, joka olikin varsin pirteä.

Viimeiseen erään Suomi teki myös taktisen muutoksen. Uusi SSV-kenttä alkoi vaihdella keskialueella puolta Tiitun ja Kohosen pitkillä poikittaissyötöillä. Hyökkäysketju liikkui syvällä. Avaus tuli laitaan puolipitkänä. Siitä pyrittiin keskelle suoraan tai päädyn kautta. Peliä levitettiin myös syvälle, mistä syntyi Mikael Järven 3-2-maali. Muut viisikot pelasivat enemmän 1-3-1, mutta hekin vaihtelivat puolta ennen avausta.

Keino on ikivanha. Peittävä aluemökki pistettiin ensin poikittaisliikkeeseen. Keskelle toisen tason hyökkääjien väliin tuli tilaa. Pallo pelattiin sinne laidasta tai syvältä. Suomen omasta pelitavasta ei ollut tietoakaan, mutta keino toimi. Peli saatiin tasoihin. Se olisi pitänyt voittaa jo peliajalla. Niin purjeessa isännät olivat kolmannen erän alussa. Heidän pelinsä muistutti Huuhkajia pahimmillaan. Kyykittiin omassa päässä ja purettiin pallo toiseen päähän, kun se saatiin.

Varsinaisen peliajan lopussa peli tasoitti. Hoffbauerien kenttä otti Tiitun ja Kohosen pakki-pakki-syöttöjä vastaan 2-2-1-karvauksen alueellisena miesvartiointina. Pallo alkoi polttaa suomalaisten lavassa. Isännät meinasivat voittaa jatkoajalla. Mutta sitten iski Kivilehto ja Streit hoiti loput.

He tekivät sen taas

Voi olla, että Suomi ei olisi noussut ilman Mikael Järven ja Harri Forstenin esimerkkiä. Alusta asti he pelasivat oikein: liikkuivat pallottomana Sveitsin alueen keskustaan. Keskusta on salibandyn ratkaisualue. Sinne on saatava pallotonta liikettä oikealla ajoituksella. Muuten puolustus ei aukea eikä vastahyökkäyksiä estetä. Järven maali oli tästä paras esimerkki.

Järvi ja Forsten ovat olleet kuutamolla turnauksen tähän asti. Järvellä on takana paha vatsatulehdus. Silti he tekivät sen taas. Kun paikka oli tiukin, he nousivat jälleen johtamaan joukkuetta. Voittivat oman osuutensa 2-0.

Ei voi kuin jälleen ottaa lakin nöyrästi päästä pois.

Jani Hakkaraisen MM-ennakot ja -analyysit:

Saksa-Suomi 1-10
Teesit Saksaa vastaan
Suomen pallottomassa liikkumisessa parantamisen varaa

Suomi–Venäjä 16–1
Teesit Venäjää vastaan
Suomi iski Venäjän ytimeen

Suomi-Kanada 29-3
Kanadan elävät keilat kumoon – Sami Koski 6+3

Suomi-Tshekki 4-1
Suomen viisikkopeli valovuoden Tsekkiä edellä
Suomi vei puolustuskamppailun
Tilastot Tshekki-voiton takana

Sveitsi-Suomi 3–4 ja.
Korvien väli voi pudottaa Suomen pronssiotteluun

Hakkaraisen ja Tirsamaan kisavedonlyönti
Tirsamaa: Luvattu mikä luvattu
Hakkarainen: Tirsamaan haaste vastaan