Puolivälierä Suomen ja Tsekin välillä oli suomalaisille uusi tilanne. Ensi kerran historiassa pelattiin todellista kuolemankamppailua. Koskaan aiemmin Suomi ei ole saanut puolivälierissä vastaan yhtä kovaa vastustajaa kuin Tsekki, joka kuuluu salibandyn suuriin (lisenssipelaajia melkein yhtä paljon kuin Suomessa). Myös Tsekille tilanne oli sikäli uusi, että joukkue oli sössinyt alkulohkossa. Asetelma näkyi pelissä. Ottelusta tuli kuolemanotteluksi tyypillinen puolustuskamppailu. Voiton veisi joukkue, joka puolustaa ja iskee vastustajan virheistä paremmin.
Puolustustaistelussa Suomi oli selvästi parempi. ”Herhiläisten” viisikkopuolustus ja maalivahtipeli olivat korkealla tasolla. Erikoistilanteet voitettiin 2-1: maalit ylivoimalla ja vapaalyönnistä, päästetty alivoimalla. Ylivoima ja alivoima eivät olleet kummoisia, mutta tällä kertaa tämä taso riitti. Puolustustaistelussa erikoistilanteet korostuvat, koska viisikkopelissä maalinteko on vaikeaa.
Suomen puolustusjärjestelmä näytti jälleen voimansa seisovaa avauspeliä vastaan – kuten kaksi vuotta sitten finaalia myöden. Vastustajat merkattiin karvauksessa W:llä ja omassa päässä noppavitosella. Molempia pelattiin alueellisella miesvartioinnilla. 1v1-tilanteet pelattiin kovaa ja palloon lyötiin omassa päässä kova paine. Tsekki onnistui murtamaan Suomen järjestäytyneen puolustuksen vain muutamia kertoja koko ottelussa, mikä on loistava suoritus. Niissä tilanteissa Henri Toivoniemi oli jälleen mies paikallaan tolppien välissä.
Toivoniemi hoiti myös hyvin tsekkien harvat vastahyökkäykset. Ylivoimahyökkäyksiä olutmaa ei juuri saanut. Vaikka Suomelle keskialueen hasseja jonkin verran tulikin, Herhiläiset täyttivät omaa päätä todella nopeasti. Tsekit juostiin yksinkertaisesti kiinni. Näistä täytöistä ruotsalaistuomarit antoivat Oliver Wardille köykäisen jäähyn.
Suomi siis riisui Tsekin täysin aseista. Ainut takaiskumaali tuli alivoimalla viivavedosta. Tsekeillä ei yksinkertaisesti ollut keinoja Suomen muurin murtamiseen. Maassa kaivataankin hyvin nopeaa pelitavan uudistusta. 90-luvun seisovalla hyökkäämisellä ei enää näissä karkeloissa pärjätä. Nykyään hyökkäyksessä pitää olla liikettä ja paikanvaihtoja. Alueellinen miesvartiointi ei aukea ilman todella nopeita yhden kosketuksen syöttöjen ketjuja liikkuville miehille.
Tsekin kannalta seisova hyökkäyspeli on harmi, koska joukkue osaa puolustaa varsin laadukkaasti. Suomelle Tsekin karvaus aiheuttikin todella suuria ongelmia. Suomen käännöt otettiin pois luomalla välitön paine palloon menetyksen jälkeen. Keskialueella alueelliset W (porrastava 2-1-2, ei 1-2-2) ja mökki (1-2-2) olivat tiiviitä ja kurinalaisia. Välillä Tsekki jopa työnsi karvaustaan ylemmäksi. Sinivalkoisten avauspeli oli aivan tukossa.
Mikä Suomen pelinrakentelussa sitten mätti? Sanalla sanoen se oli kuin hidastetusta filmistä. Pelin kääntäminen oli vaikeaa. Suorat hyökkäykset järjestäytynyttä puolustusta vastaan puuttuivat lähes täysin. Palloa pyöriteltiin seisovin jaloin laidoissa. Avaussyötöt tulivat vartioidulle pelaajalle. Suomi ei kyennyt ohittamaan Tsekin hyökkääjiä. Keskustanmurrot, vauhtilähdöt ja rintamahyökkäykset loistivat poissaolollaan, vaikka niitä on harjoiteltu koko kisaperiodi. Ei uskallettu haastaa alhaalta vastustajan karvaajien väliin. Kolmannessa erässä SSV-kenttä näytti kyllä kaksi kertaa, että noilla keinoilla Tsekin karvaus aukeni varsin helposti.
Huono pelirohkeus johtui todennäköisesti kahdesta seikasta. Kuolemanpelin paine oli niskassa. Tsekkien vastahyökkäyksiä pelättiin. Keskialueella ei siis uskallettu pelata.
On kuitenkin täysin selvää, että jos Suomi mielii kaataa Sveitsin lauantaina Hallenstadionin huutomyrkyssä, rohkeutta pitää taas löytyä. Myös avauspelissä.
Suomen vahvin viisikko oli tänään Kohoset: +2 ja ylivoimamaali. SSV-kenttä pelasi tasakentällisin nollat. Alivoimalla tuli tosin takaisku. KKK-ketju ja puolustajat pääsivät yhteen plus-merkintään Lauri Kapasen maalilla. Tsekillä kaikki viisikot merkkasivat yhden miinuksen.
Jani Hakkaraisen MM-ennakot ja -analyysit:
Saksa-Suomi 1-10
Teesit Saksaa vastaan
Suomen pallottomassa liikkumisessa parantamisen varaa
Suomi–Venäjä 16–1
Teesit Venäjää vastaan
Suomi iski Venäjän ytimeen
Suomi-Kanada 29-3
Kanadan elävät keilat kumoon – Sami Koski 6+3
Suomi-Tsekki 4-1
Suomen viisikkopeli valovuoden Tsekkiä edellä
Hakkaraisen ja Tirsamaan kisavedonlyönti
Tirsamaa: Luvattu mikä luvattu
Hakkarainen: Tirsamaan haaste vastaan
Herhiläiset ??? Ja taas yksi asia lisää, missä sählyväki matkii muita lajeja. Keksitään väkisin lempinimeä maajoukkueelle. Kentällä pelaa Suomi, käytetään sitä.
Asiallinen ja tärkeä kritiikki, hyvä! Se on Soumi prkl! Ensi kisoihin paidoiksi kiitos 39-45 paidat