Avausottelussa Saksaa vastaan Suomi ei kyennyt luomaan riittävästi laukaisupaikkoja parhaalle maalintekoalueelle. Kun toisessa ottelussa tiistaina klo 14.30 vastaan astelee rakas naapuri Venäjä, hyökkäyspelin tärkein mittari onkin ykkössektoriin pääsy. Koska alkusarjassa hyökkäyspeli on erikoistilanteiden peruspelaamisen ja yksilösuorittamisen lisäksi tärkeintä, sektorilaukauksiem määrä on Venäjä-ottelun pääpointteja.

Urheilussa fokus tulee kuitenkin olla tekemisessä ja keinoissa lopputuloksen sijaan. Tavoitteeseen ei nimittäin ole oikotietä. Välineistä Venäjän puolustuksen ytimeen pääsemiseen korostuvat Suomen hyökkäyspelitavasta kaksi seikkaa: suorat hyökkäykset ja syöttöjatkomot.

Venäjän pelaaminen tulee vaikuttamaan Suomen suoraan hyökkäyspeliin. Mikäli naapuri pääsee hyökkäämään, Suomelle saa mahdollisuuksia nopeisiin suoriin hyökkäyksiin pelin käännöistä. Ne paikat on syytä käyttää, koska päästään hyökkäämään järjestäytymätöntä puolustusta vastaan. Suorat hyökkäykset järjestäytynyttä puolustusta vastaan riippuvat Venäjän karvauksesta.

Avauottelussaan Kanadaa vastaan joukkue karvasi hyvin erikoisella noppavitosella (2-1-2), kuten alla olevasta videosta näkee. Laitahyökkääjät loivat rohkeasti parina painetta pallolliseen. Muu viisikko ei kuitenkaan seurannut tätä työntämistä. Välillä viisikon etäisyydet olivat siis aivan hurjat. Laitahyökkääjien ja puolustajien väli oli pahimmillaan 30 metriä!

Suomea vastaan Venäjä tuskin kuitenkaan uskaltaa pelata näin. Se olisi itsemurha. Näemme siis varmasti jälleen puolenkentän nopan tai 1-2-2:n eli mökin. Silloinkin Suomen on onnistuttava luomaan jatkuvia suoria hyökkäyksiä Venäjän maalille. Saksaa vastaan tämä pelitavan osa-alue tökki pahasti, vaikka sitä on harjoiteltu koko kisaperiodi. Tämä tarkoittaa vauhtilähtöjä ja rintamahyökkäyksiä.

Hyvin matalaa karvausta vastaan tilaa rintamahyökkäykseen on tietenkin hyvin vähän. Niillä päästään kuitenkin iskemään suoraan Venäjän puolustuksen ytimeen, mikä pistää sen kovaan paineeseen. Seurauksena on varmasti virheitä. Vähintään Venäjän puolustus tiivistyy niin pieneen, että salibandyleijonat pääsevät lähelle maalia ja saavat tilaa pesukoneeseen. Jos pallo menetetään, päästään ainakin nopeasti ja luontevasti samalla liikkeellä tilanneprässiin.

Yksi kisaperiodin keskeisistä pelitavallisista asioista, joita valmennus on ajanut sisään, on rintamahyökkäys ilman varmistavaa pallotonta alatukea. Hyvin matalaa karvausta vastaan olisi kuitenkin varmasti viisasta käyttää pallotonta alatukea. Silloin jo muutenkin tiivisti miehitettyä aluetta ei täytetä neljällä miehellä. Alamies voi myös vaihtaa pelin puolen hyvin nopeasti, heilauttaa painopisteen laidalta toiselle yhdellä syötöllä.

Vauhtilähdöstä ja rintamahyökkäyksestä ei ole kuitenkaan juurikaan hyötyä, sektorille ei päästä, jollei pystytä muodostamaan syöttöjatkumoita. Näin Suomelle kävi juuri Saksa-ottelun vaikeassa vaiheessa. Suomen hyökkäykset pysähtyivät liian usein laitaan 3/4-kenttään. Ei päästy keskelle laidasta eikä päädystä. Syynä tähän oli pallottomien pelaajien huono pelattavuus.

Venäjää vastaan erityisen tärkeää on siis pallottomien oikea-aikainen liike. Jatkuvasti kentällä ei tarvitse pörrätä, kunhan liikkeet ovat oikea-aikaisia. Tiistain ottelussa siis pallottomat vain oikealla ajoituksella pelattavaksi Venäjän viisikon väleihin, varsinkin harmaille alueille, joissa venäläisillä on epäselvyyttä, kuka vartioi ketäkin. Sen jälkeen Suomen peliin tulee minkä tahansa puolustuksen avaavia syöttö-liike-jatkumoita (give and go).

Venäjän pelaajista monet ovat varsin jäykästi liikkuvia karjuja. Toisessa ottelussa onkin odotettavissa enemmän ylivoimaa kuin avauksessa. Silloin mielessä on syytä pitää Saksa-ennakossa mainitut ylivoimapelin perusasiat.

Yksilötasolla erityisen mielenkiintoista on seurata, kuinka Mikael Järven, Sami Kosken, Mikko Kohosen ja Henri Johanssonin turnaus edistyy. Heiltä kaikilta odotetaan selvästi parempi otteita kuin avausottelussa.

Venäjän pelaajistosta Kanadaa vastaan tehoili kolmosketju Pavel Semenov (79), Valeri Maslov (58), Aleksandr Latuhin (19). Maslov ja Semenov pelaavat virolaisessa Jõgeva Tahessa, Latuhin iski neljä maalia Semenovin tarjoilusta. Myös Dimitri Kurahinin kakkosketju esiintyi vakuttavasti. Siinä pelaa Venäjän pitkän aikavälin pistelinko Roman Drutsininski (15). Maalivahti Ivan Ponomarev (30) pelaa tsekkiläisessä Billy Boy Mlada Boleslavissa. Joukkuetta valmentaa Venäjän salibandyn elävä legenda Sergei Taldonov, jonka tukkamuoti on taattua tsekkimallia.

Jani Hakkaraisen MM-ennakot ja -analyysit:

Saksa-Suomi 1-10
Teesit Saksaa vastaan
Suomen pallottomassa liikkumisessa parantamisen varaa

Hakkaraisen ja Tirsamaan kisavedonlyönti
Tirsamaa: Luvattu mikä luvattu
Hakkarainen: Tirsamaan haaste vastaan