Erän liigajoukkue on nuorentunut viime kaudesta selvästi, ja uusilla nimillä on herkullinen tilaisuus nousta otsikoihin ratkaisijoiksi. Päävalmentajaksi palannut Petteri Bergman muistuttaa kuitenkin, että ryhmässä on nuorten lahjakkuuksien tukena myös kokemusta.

Erän A-nuoret Suomen mestareiksi luotsannut päävalmentaja Bergman kertoo seuran tiedotteessa liigajoukkueen rakentamisesta ja valmistautumisesta.

Erä lähtee liigaan varsin nimettömällä ryhmällä. A-junnut näyttivät, että menestyksen ei tarvitse olla siitä kiinni kuten Bergman kertoi Pääkallon Vieraskynä-tekstissä.

Onko liigajoukkuetta nyt rakennettu samalla idealla? Millä periaatteella joukkue on valittu?
– Jokainen joukkue on omalla tavallaan aina erilainen, mutta tässä tapauksessa löytyy toki paljon samaakin ja joukkuetta onkin rakennettu saman yhteisen sinisen ideologian mukaisesti. Pelaajia valittaessa halusimme ryhmään pelaajia, joilla on mahdollisuus ottaa seuraavia askeleita urallaan, sekä myös halua ja kykyä tehdä töitä sen eteen.
– Elämme tietyllä tapaa siirtymävaihetta edellisen menestyssukupolven ja seuraavan välillä. Kolme Erän poikajuniorijoukkuetta pelasi SM-finaaleita keväällä, joten tulevia potentiaalisia huippupelaajia löytyy jatkossakin omasta talosta runsaasti.
– Lisäksi viime kauden liigajoukkueessa oli pelaajia, joilla on edellytyksiä aiempaa isompaan rooliin. Viime kauden joukkuehan oli varsin kokenut. Tälläkin kaudella joukkueessa on aikalailla vahvaa kokemusta nuorten tukena, vaikka nuoresta joukkueesta puhutaankin. Esimerkiksi Tom Strömsten, Sami Lehtinen ja Jussi Kosola ovat pelanneet Erässä liigaa jo yli kymmenen vuotta. 90-luvulla syntyneet Jere Oksanen, Mikko Pasanen, Tomi Palin ja Tuomas Iiskola ovat olleet joukkueen runkoa jo viitisen vuotta, joten nuorista lupauksista heidän osaltaan ei tarvinne puhua. Nyt on aika kantaa vastuuta. Kaikki heistä ovat olleet A- tai B-maajoukkueen ringissä.

Millaisia ovat pelaajat, jotka pukevat Erän liigajoukkueen pelipaidan ylleen ensi kertaa?
– Seuran ulkopuolelta haimme täsmähankintoina Janne Salosen ja Aaron Fagerholmin, joita molempia yhdistää urheilijanluonne sekä halu kehittyä ja ottaa seuraavat askeleet urallaan. Emme halunneet hakea ulkopuolelta pelaajia, joille ei olisi ollut roolia joukkueessa, tai jotka eivät olisi sopineet ideologiaan. Nämä kundit ovat sopeutuneet nopeasti ja tuovat molemmat selkeää lisäarvoa joukkueeseen.
– Lisäksi nostimme seuran sisältä joukkueeseen useita nuoria lahjakkuuksia, joista monet ovat viime kauden nuorten Suomen mestareita. Nuorten SM-sarja on tänä päivänä varsin kovatasoinen ja erityisesti playoff-vaiheessa mukana on runsaasti miesten peleissä jo läpimurtonsa tehneitä pelaajia. Haluammekin nyt antaa pojille ansaitun mahdollisuuden näyttää oman osaamisensa liigajoukkueessa.

Mitä Erä on tehnyt kesällä? Miten joukkueen uudistuminen ja kohtalainen kokemattomuus on vaikuttanut ja otettu huomioon kesätreenauksessa?
– Toukokuun alusta on nyt tultu noin 10 viikkoa ja olemme hyvin aikataulussa. Kyse on prosessista, jonka pitää mennä jatkuvasti eteenpäin. Kaikessa toiminnassa olemme pyrkineet huomioimaan kokonaisvaltaisesti yksilön osana joukkuetta ja eriyttämään harjoittelua tarpeiden mukaan. Joukkue on kokonaisuutena erittäin sitoutunut ja joukkueessa vallitsee hyvä positiivinen ilmapiiri. Itse asiassa meillä on erittäin hauskaa keskenämme.

Millaista salibandya ensi kauden Erä pelaa?
– Tavoitteemme on pelata aktiivista, rohkeaa ja tasapainoista salibandya. Tähän edetään suunnitelmallisesti askel askeleelta.

Onko koossa nyt lopullinen joukkue?
– Kyllähän tässä kohtaa joukkue on jo aikalailla kasassa, mutta toki huippu-urheiluun kuuluu luonnollisena osana myös se, että mahdollisiin muuttuviin tilanteisiin pitää pystyä reagoimaan tarvittaessa nopeastikin – myös joukkueen rakenteeseen.

Miten vaikuttaa vai vaikuttaako mitenkään peliin, että kotiotteluita pelataan eri halleissa?
– Urheilullisesti ajatellen pelaisimme toki mieluiten kotiottelumme Mosahallissa, jossa harjoittelemme ja jossa käytännössä koko seuran toiminta pitkälti tapahtuu. Vastustajille Mosahalli on aina ollut vaikea paikka pelata.
– Toisaalta ymmärrämme hyvin, että lajin katsojamäärien kasvu ei ole mahdollista, jos halliin mahtuu vain 500 ensimmäistä ja hallitilanne yleisöpelien osalta pääkaupunkiseudulla on todella heikko. Tulemme panostamaan entistä enemmän ottelutapahtumien markkinointiin ja Pasilan otteluista halutaan tehdä Erän näköisiä tapahtumia. Pelillisesti ajateltuna kenttä on kuitenkin saman kokoinen 800 neliön laatikko ja tossujen alla identtinen pelialusta, joten keskitytään olennaiseen – voittamiseen!