Suurin osa valmennuskirjallisuudesta ja -tutkimuksesta keskittyy yhä harjoittelun ympärille. Tätä voidaan pitää hullunkurisena, sillä urheilijan kehittyminen ja adaptaatio tapahtuvat levossa palautumisen aikana. Harjoittelulla kehon homeostaasia järkytetään, jonka jälkeen palautumisen aikana kehossa tapahtuu rakenteellisia muutoksia, jotka nostavat urheilijan suorituskykyä harjoitusta edeltävää tasoa korkeammalle. Keskityn tässä kirjoituksessa palautumiseen. Kerron, miten palautumista voidaan edistää, ja löytyykö käytännössä hyväksi todetuille palautumista edistäville metodeille tieteellistä näyttöä?
Mistä salibandyssa täytyy oikein palautua?
Ennen palautumista täytyy tietenkin tapahtua jotain mistä palautua. Salibandyottelu aiheuttaa elimistössä useita väsymystä aiheuttavia tekijöitä. Väsymyksen aiheuttajat voidaan jakaa hermostollisiin ja perifeerisiin tekijöihin. Jälkimmäinen tarkoittaa lihaksissa tapahtuvia biokemiallisia tai mekaanisia muutoksia, jotka haittaavat sen toimintaa. Aivot lähettävät signaaleja lihaksille, mutta väsyneet lihakset eivät pysty toteuttamaan aivojen käskyjä. Jalka ei vain liiku. Lihasten toimintaa voi haitata useampi tekijä: happamoituminen, energialähteiden loppuminen tai tulehdustila.
Salibandy on pääasiallisesti maitohapoton eli alaktinen nopeuskestävyyslaji. Siitä huolimatta lihakset tuottavat maitohappoa pelin aikana jonkin verran. Lihaksissa syntynyt maitohappo muuttuu verenkierrossa laktaatiksi. Suorituksen aikana pelaajien veren laktaattipitoisuudet nousevat hieman yli 5 mmol/l (Hokka 2001). Ruotsissa Ekelund (1993) on mitannut laktaattinäytteiden keskiarvoksi jopa 7,43 mmol/l. Mikäli kesä on mennyt löhöillessä, ja intoa on enemmän kuin kuntoa, niin saattavat laktaattipitoisuudet toki yltää jopa 400 metrin juoksijoiden tasolle (n.15mmol/l) (Hill 1999). Laktaattipitoisuuden nousu lihaksissa happamoittaa elimistöä ja haittaa tehokasta energiantuottoa.
Salibandyn nopeuskestävyysluonteesta johtuen pelaajien pääasiallinen energiantuotanto tapahtuu hiilihydraattien eli lihasten glykogeenivarastojen avulla. Nämä varastot ovat varsin pienet, sillä jo kaksi tuntia intensiivistä aerobista harjoittelua kuluttaa ne lähes loppuun (Ivy 1991). Salibandyottelun jälkeen pelaaja onkin käyttänyt pelin aikaiseen energiantuottoon suurimman osan lihasten ja maksan glykogeenivarastoista. Glykogeenivarastojen tyhjentymistä voidaan pitää pääasiallisena väsymyksen tunteen aiheuttajana.
Salibandyssa pelitilanteet vaihtuvat nopeasti ja pelaajat tekevät jopa yli 200 suunnanvaihdosta pelin aikana (Hokka 2001). Suunnanvaihdokset sisältävät aina jarruttavan komponentin. Jarruttaessa lihas tekee eksentristä lihastyötä, joka aiheuttaa lihakseen pieniä repeämiä ja tulehdustilan. Seuraavana päivänä eksentrisen lihastyön tunnistaa armottomana jumina ja lihasarkuutena. Kesälaitumilta vasta palanneiden onneksi täytyy todeta, että lihasten tottuessa salibandynomaiseen liikkumiseen suorituksen jälkeinen lihasarkuus onneksi vähenee.
Lihaksen väsymiseen on siis useampia syitä, mutta palautumisen aikana sen toiminta palautuu ennalleen ja kehittyy. Ja mikä parasta, palautumista voidaan edistää usealla eri tavalla.
Peridiosaatio
Venäläinen liikuntatieteilijä Lenoid P. Matveyev keksi harjoittelun jaksottamisen eli peridiosaation jo 1960-luvulla, mutta salibandyyn se ei ole ihme kyllä rantautunut vieläkään. Peridiosaation ideana on ohjelmoida ja jaksottaa harjoittelua niin, että taataan urheilijalle maksimaalinen kehittyminen ja tarvittava palautuminen. Ohjelmointi tapahtuu säätelemällä harjoittelun kolmea komponenttia: volyymia, intensiteettiä ja frekvenssiä. Peridiosaatiosta tulee tekstiä vielä myöhemmin, mutta palautumisen kannalta tärkeintä on muistaa keventää harjoittelua esimerkiksi viikoksi aina kolmen tai neljän viikon välein (Bompa 1999.)
Neste ja ravinto
Salibandyottelu tyhjentää glykogeenivarastoja eli maksaan ja lihaksiin varastoituja hiilihydraatteja. Tyhjentyneet glykogeenivarastot hidastavat lihasten energiantuotantoa. Snyder ym. (1995) osoittivat lihasten glykogeenivarastojen tyhjenemisen aiheuttavan jopa ylikuntoon viittaavia oireita. Suorituksen jälkeen tulisikin hiilihydraatteja nauttia n. 1-1,5g tunnissa henkilön painokiloa kohden (1-1,5 g/kg/h) glykogeenivarastojen täydentämiseksi. Karppaus tai muu hiilihydraattien välttäminen ei siis ole suositeltavaa mikäli suorituksesta aikoo palautua.
Hiilihydraattien määrää tärkeämpää on ruokailun ajoitus. Hiilihydraatteja tulisi saada heti suorituksen jälkeen, sillä glykogeenin eli hiilihydraattivarastojen muodostus lihaksissa on suurimmillaan 30–60 min suorituksen jälkeen (Jentjens & Jeukendrup 2003). On tärkeää, että lihassoluissa on tällöin glukoosia eli hiilihydraatteja näiden varastojen täydentämiseen. Välitön hiilihydraattien nauttiminen on tärkeää erityisesti nuorille ja lapsille, kun pelataan useampi ottelu samana päivänä.
Hiilihydraattien lisäksi on suotavaa muistaa myös kohtalainen proteiinin saanti heti suorituksen jälkeen. Proteiinit toimivat rakennuspalikoina lihaksen korjatessa vaurioitaan.
Elimistömme kaikki kemialliset reaktiot tapahtuvat soluissa vesiliuoksessa. Siksi onkin ilmiselvää, että nestetasapainosta huolehtiminen ottelun aikana ja sen jälkeen on ensiarvoisen tärkeää. Jo 1%:n nestehukka kehon painosta mitattuna vaikuttaa negatiivisesti suoritukseen. Nestetasapainon on todettu olevan yhteydessä lihasten glykogeenivarastojen täydentymiseen. Nestehukan on todettu hidastavan glykogeenin muodostumista ja näin hidastavan palautumista (Keller ym. 2003).
Loppuverryttelyllä palautuminen käyntiin
Salibandyssa on varsin mukavasti ymmärretty loppuverryttelyn tarkoitus. Loppuverryttelyn hyödyille on myös tieteellisiä todisteita. Suorituksen jälkeisen kevyen hölkän on todettu nopeuttavan maitohapon eli laktaatin poistumista (Martin ym.1998) ja vähentävän suorituksen jälkeistä lihasarkuutta (Reilly & Rigby 2002).
Loppuverryttelyn on todettu myös laskevan keskushermoston aktiivisuutta ja näin ollen helpottamaan unen päästä kiinni saamista (Smith & Reilly 2004.) Loppuhölkän tulisi olla erittäin kevyttä (n.50 % max sykkeestä), jotta vältettäisiin enempi maitohapon tuotto. Laktaatin poistosta ei tosin kannata olla liian huolissaan, koska ilman loppuverryttelyäkin laktaattipitoisuus laskee suoristusta edeltävälle tasolle noin puolessa tunnissa (Menzies ym. 2010).
Loppuverryttelyn jälkeen voidaan suorittaa staattisia venytyksiä jäykistyneille lihaksille. Käytäntö on osoittanut myös liikkuvuusharjoitusten tekemisen suorituksen jälkeen lisäävän selvästi pelaajien venyvyyttä ja liikkuvuutta. Liikkuvuusharjoittelussa enempi on parempi. Urheilijoille ei voi koskaan korostaa liikaa liikkuvuusharjoitusten tärkeyttä vammojen ehkäisyssä.
Uni
Ravinnon ja loppuverryttelyn lisäksi unella on suuri vaikutus palautumiseen. Unen aikana tapahtuu erityisesti oppimista (Maquet 2000). Salibandyssa pelireissut usein venähtävät ja matkaa taitetaan bussilla. Mikäli takapenkillä nukkuminen ei onnistu, niin seuraavana päivänä otetut päiväunet voivat auttaa edellisen illan pelistä palautumiseen. Waterhouse ym.(2007) nimittäin osoittivat päiväunien parantavan fyysistä suorituskykyä univajeesta kärsivillä henkilöillä.
Hieronta, kylmävesihoito ja lääkkeet
Hieronta ja kylmävesihoito ovat harvemmin käytettyjä palautumiskeinoja salibandyssa. Hieronta on kallista ja kylmävesihoitoon soveltuvia tiloja suihkua lukuun ottamatta on harvoin tarjolla heti suorituksen jälkeen. Niiden tehosta ei myöskään olla kovin yksimielisiä. Hieronnalla näyttää kuitenkin olevan palautumista edistäviä vaikutuksia. Farr ym. (2002) osoittivat hieronnan vähentävän suorituksen jälkeistä lihasarkuuden tunnetta. Hilbert ym. (2003) kuitenkin totesivat, että vähentynyt lihasarkuus ei välttämättä korreloi lihaksen parempaan voimantuottoon.
Edistää hieronta palautumista tai ei, niin käytännön tasolla se varmasti rentouttaa ja edistää henkistä palautumista suorituksesta. Hieronnan ohella kannattaa kokeilla lihaskalvoja rentouttavaa foam rollausta. Useat pelaajat ovat todenneet foam rollauksen auttavan lihaskipuun ja jäykkyyteen. Allekirjoittanut löysi foam rollauksesta apua myös polven rasitusvammaan. Tieteellistä tukea sen hyödyille on kuitenkin vielä hyvin vähän. Tekniikoita esiteltiin edellisen artikkelin videolla.
Kylmävesihoito on ollut tapetilla viime aikoina. Yleisurheilussa sitä on käytetty jo pitkään suorituksesta palautumiseen. Varsinkin loppuverryttelyn yhteydessä tehtynä siitä saattaa olla hyötyä palautumiseen (Yanagisawa ym. 2003). Kylmävesiallasta ei välttämättä tarvita vaan kylmävesisuihku kipeytyneeseen lihakseen saattaa paikallisesti jo auttaa.
Lihasarkuuteen käydään myös usein hakemassa apua huoltajanlaukusta. Tulehduskipulääkkeet saattavat auttaa lihasarkuuteen, mutta palautumisen edistäjäksi niistä ei ole. Tulehduskipulääkkeiden yletön käyttö saattaa jopa haitata lihasten palautumista vähentämällä suorituksen jälkeistä lihaksen kasvua eli proteiinisynteesiä (Trappet ym. 2002.)
Yhteenvetona:
1. Kevennä harjoittelua vähintään kolmen viikon välein
2. Syö banaania, riisikakkuja tai muuta hiilihydraattipitoista heti suorituksen jälkeen. Muista myös proteiinit
3. Tee loppuverryttelyhölkkä, käytä foam rolleria ja tee liikkuvuusosiot suorituksen jälkeen
Lähteet:
Bompa,T.O. Periodization Training for Sports. HumanKinetics, USA. 1999
Ekelund. U. Hjärtfrekvens, blodlaktatkoncentration ock vätskeförlust under landskap i innebandy. Julkaisematon tutkimus. IUC, Örebrö, Ruotsi.1993
Farr T, Nottle C, Nosaka K, et al. The effects of therapeuticmassage on delayed onset muscle soreness and muscle function following downhill walking. J Sci Med Sport. 2002;5(4): 297–306.
Hilbert JE, Sforzo GA, Swensen T. The effects of massage on delayed onset muscle soreness. Br J Sports Med. 2003;37(1): 72–5.
Hill, D. W. (1999). Energy system contributions in middle-distance running events. Journal of Sports Sciences,17, 477–483
Hokka, J. Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa. Pro Gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 2001.
Ivy, J.L. (1991) Muscle glycogen synthesis before and after exercise. Sports Medicine 11, 6-19.
Jentjens R, Jeukendrup A. Determinants of post-exercise glycogen synthesis during short-term recovery. Sports Med. 2003;33:117-44
Keller U, Szinnai G, Bilz S, et al. Effects of changes inhydration on protein, glucose and lipid metabolism in man:impact on health. Eur J Clin Nutr 2003 Dec; 57 Suppl. 2:S69-74
Maquet P, Laureys S, Peigneux P, et al. Experience-dependentchanges in cerebral activation during human REM sleep. Nat Neurosci. 2000;3(8):831–6.
Martin, N.A, R.F. Zoeller, R.J. Robertson ja S.M Lephart. The comparative effects of sports massage, active recovery, and rest in promoting blood lactate clearence after submaximal leg exercise. J Athl Train 33:30-35, 1998
Menzies P, Menzies C, Mcintyre L, Paterson P, Wilson J, Kemi O. Blood lactate clearence during active recovery after an intense running bout depends on the intensity of the active recovery. Journal of Sport Sciences, 2010; 28(9):975-982
Reilly, T ja M.Rigby. Science and Football, London: Routledge,2002
Smith, R. S., & Reilly, T. (2004). Sleep deprivation and the athlete. In C. Kushida (Ed.), Sleep deprivation (s. 313 – 334). New York: Marcel Dekker.
Snyder, A.C.,H.Kuipers,B.Cheng, R.Servais ja E.Fransen. Overtraining following intensified training with normal muscle glycogen. Med Sci Sports Exerc 27:1063-1070, 1995
Trappet, A, White, F, Lambert, CP, Cesar, D, Hellerstein, M, Evans, WJ. Effect of ibuprofein and acetaminophen on post exercise muscle protein synthesis. J Physiol Endocrin Metab 282: E551-E556,2002.
Waterhouse J, Atkinson G, Edwards B, et al. The role of a short post-lunch nap in improving cognitive, motor, and sprint performance in participants with partial sleep deprivation. J Sports Sci. 2007;25(14):1557–66.
Yanagisawa,0.,Y. Miyanaga, H. Shiraki,H.Shimojo,N.Mukai, M.Niitsu, Y.Itai. The effects of various therapeutic measures on shoulder strength and muscle soreness after baseball pitching. J Sports Med Phys Fitness 43:189-201, 2003
Jälleen kerran aivan loistavaa tekstiä! Loistavaa että joku jaksaa kirjoittaa kysyisestä aiheesta näin paljon ja laaja alaisesti!!
Hyvä teksti vaikka olisin toivonut vähän tarkennuksia loppuverryttelyn aikoihin ja mahdollisia vaihtoehtoja. Mahdollinen vertailu erilaisten ”loppuverryttelyiden” välillä olisi ollut mielenkiintoista. Tietenkin onhan asia mistä ei hirveämmin uusia tutkimuksia löydy
Loppuverryttely on ainut sallittu doping. vrt. tavoite ja vaikutus
Oletteko kuulleet BEMER fysikaalinen verisuoniterapia laite jota käyttää noin 400 Olympia urheilijaa, Tero Pitkämäki, Rami Hietniemi, Hanno Möttölä, FC jaro , ym.
Seuraava luento Espoossa 28.10 tai tulen pitämään teille oman luennon kotiin tai salille.
kts http://www.bemer-partner.vom/hyppynaru
Loistavaa tekstiä. Tässähän oikeen odottelee jo seuraavaa kirjoitusta.
Hyvä teksti tärkeästä aiheesta!
Kielipoliisin on kuitenkin pakko puuttuua periodisaatio-sanan kirjoitusasuun. Olen tän huomannut Jalangon teksteissä aiemminkin, joten ei taida ihan kirjoitusvirheestä olla kyse. Sana on siis periodisaatio, ei peridiosaatio (vrt periodi)
Kiitos hyvästä jutusta. Olisi mukava kuulla sb-joukkueiden loppuverryttelystä, miten se heidän joukkueissa toimii.
Miksei olutta ole ensinkään mainittu tekstissä? Itsellä olennainen aine palautumisen kannalta.
Oluthan onkin palautusjuomana ihan kelvollinen, jos ei liikaa sitä nauti. On hiilaria, magnesiumia, hyvin energiaa… proteiinia siinä ei kyllä hirveästi ole, joten rullakebabbi kylkeen?
Optimaalisesta loppuverkasta en osaa sanoa, mutta yks on ainakin liigajengeillä pelin jälkeen ollu hölkkäily kentällä ilman kenkiä. Taitaa tehdä nilkoille, akillesjänteelle, pohkeille ja jalkapohjille hyvää ottaa ne kengät pois? Tietty sit foam rollaus ja venyttelyt perustoimina..? Joku osaavampi tarkentakoot 😉
Mikään mikä sisältää alkoholia ei auta palautumisessa. Alkoholi heikentää mm. unenlaatua ja uni on palautumisen kannalta erittäin tärkeää.
paljon tuollaisen loppuverjyttely hölkän tulisi kestää 15-30min???
Niin heikentääkin suuremmissa määrissä, tai just ennen nukkumaan menoa nautittuna… muttei yksi pieni olut koko yön unta taida pilata, kun palaakin jo tunnissa tai parissa pois elimistöstä??
http://www.makuja.fi/artikkelit/1710505/juomat/hurja-vaite-olut-on-parempi-palautusjuoma-kuin-vesi-2/
24 annosta olutta tuo hyvin unen.
Hieno juttu.
Loppuverkka yleisurheilussa 15-30 min. sisältää koordeja, kiihdytyksiä ym. liikkuvuus osioita. Kevyttä venyttelyä mutta laajempi venyttely tunnin-kahden kuluttua. Ehtivät lihakset hieman rauhoittua, eivätkä ole enää shokkitilassa treenistä johtuen.
Ehkä sopisi myös säbään.
Koordinaatiot kai yleensä pitäis tehdä tuorein jaloin, ei liene kovin hyvä tehdä niitä esim. 3×20 säbämatsin jälkeen kun jalat on jo ihan tukossa. Pari spurttia vois ollakin ihan hyvä, laittaa maitohapot liikkeelle..?
Koordit treenin lopuksi liikkuvuutena ei koordinaation hakijana, tarkoitin.
Venyttelyssäkin on monenlaista mahdollisuutta.
Tämä kirja muutti ainakin oman ajatus maailman venyttelystä->http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522203181
Täältä hieman lisää-> http://www.suomenvalmentajat.fi/?x138327=399793
Jo puolikas alkoholiannos näkyy seuraavan yön unen laadussa ja siis nakertaa palautusvaikutusta. Totesin tämän myös käytännössä First beat mittauksella.
Nykytiedon valossa jopa legendaarisesta ”lasillinen punaviiniä” on enemmän haittaa terveydelle kuin hyötyä. Lisäksi hyvin yksinkertaisesti nuo punkulasin hyödyt on saatavissa toisin keinoin, ilman alkoholin haittoja.
Toki moni väittää ja etenkin haluaa uskoa kun lasi punkkua tekee hetkeksi mukavamman mielen..
Kiinnostaisi tietää jotain taustaa ja lähdettä näille? Etenkin punaviinilasillisen osalta.
Tässä jutun lopussa on viite tieteelliseen tutkimukseen, josta voi aloittaa selvittämään alkoholin haittoja unelle. Alkaen laillisesta punkkua.
Tutkimuksessa on mukavasti tuotu esiin etanolin kuluttava vaikutus, mutta hintana vaan on se ettei uni ole yhtä laadukasta. Niinpä punkkulasi näyttäisi lopulta tuottavan enemmän haittaa kuin hyötyä unen suhteen.
http://yle.fi/uutiset/alkoholi_auttaa_nukahtamaan_mutta_huonontaa_unta/6462808
Saisiko vastauksia kysymyksiisi?
Oliko tämä siis oma tutkimuksesi vai onko jossain laajemmin? Etenkin kun tuosta punaviinistä on aika paljon tutkimuksia, niin olisi kiva kuulla faktoja kun tulee päinvastaista väitettä. Eli oisko jotain lähteitä? Pieni määrä olutta tai viintä kun näkyis pikasen nettietsinnän perusteella parantavan unta, eivät vaan oo tämän vuoden tutkimuksia. Ja noista punaviinin hyödyistä löytyy aika paljon matskua, haitoista taas ei…
P.s. aiempi kommenttini sensuroitiin, onhan tämä vähän off-topiccia mutta kuitenkin ihan asiaa. Poistakaahan sitten kaikki alkoholikeskustelu täältä, jos tämän aiheettomaksi koette..
sorry, mulla oli selaimessa vissiin joku välimuisti päällä ja näytti että aiempi kirjoituksenikin oli poistettu…
Oli kyllä tiedossa, että kohtuullinen alkoholinkäyttö auttaa nukahtamaan mutta huonontaa unen laatua.
Sekoitit kuitenkin kaksi asiaa: lasillinen punaviiniä ja lasillinen punaviiniä _juuri ennen nukahtamista_.
Jälkimmäinen voi olla hieman haitaksi unen laadulle, aiempi taas on yhä erittäin terveellisenä pidettyä. Myöskin aiemmat tutkimukset olivat sitä mieltä, että sopivan pieni annos alkoholia ei häiritse unen laatua. Voi toki olla että tämä on nyt kumottu.
Luitko tutkimuksen? Ei ollut todellakaan omani.
Mutta, itse lähden siitä, että tarkoituksena on parantaa palautumista, ei perustella punaviinilasillisen etuja.
Alkoholi eli etanoli, ei kokonaisuutena paranna palautumista. Saattaa näyttää, että etanolilla saa jotain hyötyä, mutta väistämättä sen mukana tulee myös haittoja, jotka vievät hyödyn pakkaselle. Jos toisin väittää niin siitäkin olisi hyvä saada joku pätevä paperi tai lähde. Aihe on monelle kovin tunteellinen ja uskomuksia on todella paljon edelleen. Harva edes yrittää tarkistaa onko uskomusten takana faktaa vai ei.
Punaviini lasillista pidetään jotenkin terveellisenä etenkin viinin tuottajamaissa. Riippumattomattomat tutkimukset näyttävät vähäntoiselta, kuten tuon Ylen jutun lähteenä ollut tutkimuskin nyt osoittaa.
Esimerkiksi jos yömyssyllä hakee rentoutumista, niin kaippa se sitä vähän tekee. Mutta palautumista se hieman heikentää verrattuna vaikka siihen, että rentoutuu meditoinnin avulla tai vastaavalla hallitulla rentoutumisella. Meditoinnilla nukahtaa yhtä nopeasti, eikä uni häiriinny yömyssystä. Huipputuloksiin ja huippupalautumiseen jos pyrkii, niin kannattaa tunnustaa ettei lempijuoma ehkä ole paras.
Itse otan välillä oluen ja samalla tunnustan, että tehoistani tämä valinta vie vähän pois. Mutta elämä on valintoja.
Oliko sinulla lähteitä yleiselle uskomukselle, että lasi punkkua on erittäin terveellistä?
En missään nimessä lähdekään suosittelemaan alkoholia palautumiseen. Ravinto ja lepo muutenkin ovat todella tärkeitä, siinä olet oikeassa. Proteiinin saanti varsinkin off-seasonilla ja hiilarit ennen ja jälkeen suorituksia. Lukaisin tutkimuksen abstraktin ja pari muuta vanhempaa tutkimusta, sekä alkoholista ja nukkumisesta että viinin terveellisyydestä.
En myöskään missään nimessä suosittele punaviiniä enkä kirkkaita palautumiseen. Olutta ”suosittelisin” paremman puutteessa. Maito on myös oikein hyvä palkkari salibandyn jälkeen. On parempi juoda rankan matsin tai treenin jälkeen olutta kuin vettä, koska palautumiseen tarvitaan mm. energiaa, suoloja ja hiilihydraattia, joita olut sisältää.
Punaviini ei näitä sisällä, mutta on muuten pienissä määrissä ”kiistatta” terveellistä, esim. ruuan kanssa. On tutkittu muissakin kuin viinimaissa ja todetta paljon erilaisia positiivisia terveysvaikutuksia.
Kumpaakaan alkoholituotetta ei kannata juoda juuri ennen nukkumaan menoa ainakaan pikku tilkkaa enempää, vaan ajoissa heti suorituksen jälkeen, kun unta ei kuitenkaan pariin tuntiin luultavasti saa tai haluakaan saada jos matsi on jo aikaisin. Tällöin vaikutukset eivät haittaa unta, joka tottakai on tärkeää palautumiselle.
Olut voi myös olla nautiskelua ja pääkopan rentouttamista siinä sopivassa 1-2 annoksen koossa, koska sekin puoli pitää kunnossa olla eikä kaikessa syömisessä ja juomisessa kannata pipoa liian kireällä pitää, ettei mee ressin puolelle 😉
Olut on nimenomaan nautintoaine. Siihen tarkoitukseen toimii, mutta alkoholin kanssa on viisautta tunnustaa sen ongelmat. Etanoli on keholle myrkkyä, ihan yksiselitteisesti ja sillä tavalla keho siihen myös reakoi.
Salakavala etanoli vaikuttaa mieleen ja kehittää riippuvuutta krapulan ja mielihyvän kautta. Siksi en lähtisi sitä suosittelemaan missään tilanteessa kenellekkään, etenkin kun ne hyödyt jota sillä haetaan, voi saada monesta muustakin ihan ilman mitään ongelmia.
Olisi mukava nähdä joku tutkimustulos väitteellesi että punaviini on terveellistä. Vai perustuuko väitteesi kansanperintöön, uskomuksiin ja iltapäivälehtien ”tutkimuksiin”?
Alkoholiton olut on hyvä palautusjuoma, sanottiin tuossa jutussakin. Vain alkoholisoitunut suomalainen idiootti saa keskarista hyvän palautusjuoman.
Perussuomalaista on nimittää viinilasin tai yhden tuopillisen juovaa ihmistä alkoholisoituneeksi.
Kuten monissa asioissa, niin tässäkin ne muut hyödyt voittavat sen pienen pahan haitat myös miedon oluen kohdalla, mutta ei sitä ihan jokaisen hölkän jälkeen tietenkään tartte alkaa olutta kittaamaan. Alkoholitonta olutta voi tosiaan ilman muuta vetää vielä mieluummin tai sitten ihan oikeasti hommata jotain urheilujuomaa tai palautusjuomaa, jossa on omiin suorituksiin optimoidut ainesosat. Mieto alkoholillinenkin olut on silti parempi kuin pelkkä vesi.
Punaviinin terveellisyydestä en nyt taida alkaa linkittelemään, kun voitte itse samat googlaukset tehdä. http://en.wikipedia.org/wiki/Health_effects_of_wine tuoltakin löytyy lähteistä monta tutkimusta ja aika moneen eri vaivaan auttaa
Alkoholi urheiluun liittyen ei tuo mitään hyötyä vrt. haitat, vaikka kuinka haluaisit kipata sen ison huurteisen treenien päälle. Alkoholin vaikutuksista kokonaisterveyteen voi kyllä keskustella, mutta se keskustelu pitää irrottaa palautumisesta, jossa siitä ei hyötyjä ole.
Eipäs liioitella. Ketään ei ole nimitetty yhden lasin jälkeen alkoholistiksi. Sen sijaan alkoholin puolustaja tuntuu suhtautuvan asiaan monesti kuin uskontoon.
Siksipä todella kaipaisin jonkin tieteellisen lähteen sille että punaviini on kiistatta terveellistä. Wikisivulla puhuttiin paljon historiasta. Sitten osa lähteistä oli tyyliin ”kohtuullinen käyttö _voi_ ehkäistä kurkkusyöpää”. Artikkelissa ei otettu ollenkaan huomioon alkoholin haittoja. Se oli kuin puhuisi roskaruuan hyödyistä samalla unohtaen niiden haitat täysin.
Tai karut syöpälääkkeet. Tehoavat kyllä syöpään hyvin, mutta samalla menee paljon muutakin.
Palautumisessa alkoholista ei ole hyötyä, jos sen haitoille annetaan jokin merkitys.
Nykytieteen valossa sama pätee yleisterveyteen, vaikkei sitä moni halua uskoa.
Itse nautin lasillisen silloin tällöin vaikka tiedänkin että siitä on pelkästään haittaa. No, elämä on. Mitä siihen muuta voi sanoa.
Voisitko poimia noista lähteistä jonkun jossa alkoholia käsitellään hyödyt ja haitat huomioon ottaen?
Vertaat punaviinilasillista roskaruokaan? Kannattaisi ehkä hieman perehtyä asiaan enemmän. Oliko sulla vastaavaa tutkimusta, jota itse huutelet?
Nyt seuraa naurettavan pitkä kirjoitus melko off-topic-aiheesta, mutta kun harmittaa se p***apuhekin ”vakavasta” asiasta. Menee jo vähän huumorinkin puolelle…
Ne haitat tulee suurissa kerta-annoksissa, lasillinen punaviiniä illallisella ei aiheuta merkittäviä haittoja, mutta merkittävää hyötyä kylläkin. Kossusnapsi joka ilta ennen nukkumaanmenoa varmaan aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Alkoholilla kokonaisuutena eli ongelmakäyttäjät ja ylisuuret annokset huomioituna on varsinkin Suomessa enempi haittoja kuin hyötyjä… mutta jos useammat käyttäisivät alkoholia ”kuten välimeren maissa” näin ei ehkä olisi.
Tieteellisissä tutkimuksissa yleensä käsitellään yksi asia kerrallaan, mutta sellaisesta tutkimuksesta en ole kuullut, jossa punaviinin kohtuukäytöstä olisi haittaa terveelle ihmiselle (ei allergioita jne). On tutkittu alkoholin haittoja yleisesti, mutta kohtuukäytön haitoista ei taida juuri olla tutkimuksia. Paitsi että naisilla(!) joidenkin syöpien riski on pienessä tutkimuksessa hieman kohonnut absolutistiin verrattuna. Hyödyt saattavat silti tilanteesta (mm. sukurasitteet) riippuen olla suurempia kuin haitat, varsinkin jos suvussa on taipumusta sydän- ja verisuonisairauksiin (http://www.medpagetoday.com/HematologyOncology/BreastCancer/29392). Tämän tutkimuksen löysin sattumalta tänään… no, en ole nainen.
Tieteessä myös yleensäkin ilmoitetaan tuloksissa sanamuodot juuri noin kuin sanoit, eli ”may” (saattaa), koska tulokset ovat yleensä jotain pieniä korrelaatioita prosenteissa mitattuna pienestä otoksesta ja juuri tietyissä olosuhteissa. Ne eivät välttämättä kerro koko totuutta.
Minua ei kiinnosta tästä aiheesta enempää jauhaa. En ole itse ravintotieteilijä tai muutenkaan alan ammattilainen, mutta seuraan harrastuksena. Kuvan asiasta saa jo uutisoinnin laadusta. Eivät lehdet huvikseen huutele jatkuvasti, miten joku on terveellistä. Jutuissa myöskin aina muistutellaan kohtuukäytöstä.
Faktana pidän tätä: Lasillinen on terveellistä, kolme lasia tai pullollinen viiniä ei. Samoin tuopillinen olutta palautumiseen hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa on OK ja parempi kuin vesituoppi. Ei ehkä kaikista paras palkkari, mutta ihan hyvä varsinkin jos siitä pitää. Kun hyödyt on moninkertaisia haittoihin nähden, niin silloin ei tarvitse niitä haittoja harmitella. Kuten yllä linkitetyssä tutkimuksessa todettiin, jopa pienestä syöpäriskin noususta huolimatta on viini terveellistä kun hyödyt ovat suurempia kuin haitat (ja ko. tutkimus on saanut laadusta ja laajuudesta kritiikkiä).
Ja näin se menee muissakin aineissa: esimerkiksi seleeni on ihmiselle välttämätön hivenaine hyvin pienissä määrin, mutta suurissa määrin tappava myrkky. Sama se on vaikka D-vitamiinissa jos syöt sitä kilon sen 50 mikrogramman sijaan. Maksa ei tykkää.
Pieni määrä kerrallaan suojaa maksaa, pieni määrä punaviiniä mm. laskee yleisesti matala-asteisia tulehduksia, siten ehkäisee kolesterolia, syöpiä, sydän- ja verisuonitauteja, lihomista, sokeritautia… Ja punaviinin sisältämät resva
Tässä nyt pari linkkiä:
http://www.pronutritionist.net/anti-inflammatorinen-eli-tulehdusta-vahentava-ruokavalio/
http://www.pronutritionist.net/viini-ja-olut-yhta-terveellisia/
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=882 (3 lasillista on liikaa, 1 ei)
P.S. Terveet elämäntavat on hyväksi kaikille, ruokavalio on suuri osa terveyttä. Punaviinillä ei ole vielä minun tietääkseni mitään tekemistä palautumisen kanssa, mutta terveyden kanssa on…
P.P.S. oluissa ja viineissä on myös eroja ravinnepitoisuuksissa. En suosittele suomalaista peruslageria (Koff, Karjala) vaan jotain aromikkaampaa, niissä luultavasti on ravinteitakin enemmän. Maistuvat myös paremmalta. Viineissä terveellisyyteen voi vaikuttaa rypälelaatu:
http://www.prevention.com/food/healthy-eating-tips/red-wines-vary-health-benefits
P.P.P.S. En myöskään lähde suosittelemaan jokaiselle säännöllisen alkoholinkäytön aloittamista, koska on aina pienenä riskinä riippuvuuden kehittyminen.
Tämä taitaa muistuttaa jo uskonnosta kinaamista. Yritin sitä välttää mutta epäonnistuin.
Itselle käänteentekevä kirja oli Selvästi juovuksissa. Työterveyslääkärin kirjoittama ja hän sai minut mm. Ajattelemaan että miten punkkulasi oleva etanoli on jotenkin terveellisempää kuin vaikka vodkassa oleva. Sama kemiallinennyhdiste.
No joo oli siinä paljon muutakin. Etenkin siitä miten etanoli vaikuttaa psyykkeseen.
Oli miten oli. Itse en enää perustele lasillistakaan millään muulla kuin että siitä paranee hetkeksi fiilis, ja sitten se huononee entisestään. Välillä tulee silti otettua. Urheilla kun yritän, niin yritän välttää jokalasillista ja nykyään se onnistuu paremmin. Ja tuloksissa näkyy.