Suomen U19-tyttöjen salibandyn MM-viikko päättyi hopeaan kun Ruotsi oli Puolan Zbaszynissa pelatussa loppuottelussa parempi maalein 6-4 (1-1, 1-1, 4-2). Suomi johti ottelua kahdesti, mutta loppua kohden ote siirtyi kohtalokkaasti sinikeltaisille.
Suomi karkasi finaalissa kahdesti johtoon kun Oona Kauppi teki avauserässä lukemiksi 0-1 ja napautti vielä toisen erän alkuun rystyltä 1-2 kaksoissisko Veera Kaupin ilmasyötöstä. Sitten Oona Kauppi kuitenkin loukkasi polvensa astuttuaan vauhdikkaassa tilanteessa pallon päälle, ja Suomen tehoviisikon hajoaminen näkyi heti pelissä.
Ruotsi tuli tasoihin toisen erän alivoimamaalillaan, ja heti kolmannen erän alussa peli kääntyi kohtalokkaasti. Pitkän pyörityksen päätteeksi Ellinor Berling nousi tolpalle kiepauttamaan Ruotsin ensi kertaa johtoon ja perään Marlene Lennartsson laukoi suomalaisittain epäonnekkaasti My Kippilän jalan kautta alakulmaan 4-2.
Johtoasemassa Ruotsi piti rennosti palloa, ja Amanda Johansson Delgadon 5-2-maalissa oli jo ratkaisun hehku. Ella Holmberg taisteli Suomelle 5-3-kavennuksen, ja tyhjiin vierineen 6-3-maalin jälkeen My Kippilä nosti yläkulmaan päätösnumerot elegantilla rangaistuslaukauksella. Takaisin voittotaisteluun ei Suomi kuitenkaan ehtinyt, ja kaksi vuotta sitten Slovakian Nitrassa voitettu kulta himmeni hopeaksi.
Alle 19-vuotiaiden tyttöjen MM-kisat Zbaszyn, Puola
4.5 Loppuottelu Ruotsi – Suomi 6-4 (1-1, 1-1, 4-2)
1. erä: 9.58 Oona Kauppi (My Kippilä) 0-1, 18.25 Ellen Rasmussen (Marlene Lennartsson) 1-1.
2. erä: 20.30 Oona Kauppi (Veera Kauppi) 1-2, 35.25 Rasmussen 2-2 av.
3. erä: 41.33 Ellinor Berling 3-2, 42.26 Lennartsson (Rasmussen) 4-2, 55.42 Amanda Johansson Delgado (Erica Hellberg) 5-2, 56.02 Ella Holmberg 5-3, 58.16 Lennartsson 6-3 tm, 59.17 Kippilä 6-4 rl.
Jäähyt: Ruotsi 4 min, Suomi 0 min.
Erotuomarit: Roland Brandle ja Remo Niedermann, Sveitsi
Suomen parhaana palkittiin Kristiina Järvinen.
Yleisöä: 950.
Turnauksen pronssiottelussa Tshekki voitti Sveitsin 5-2.
Suomi kaatui täysin My Kippilän henkilökohtaisiin virheisiin!
Yhdyn ”pelin katsoneen” kommenttin My Kippilän virheisiin kaatui mm-kulta haave.
Herätys nyt..3.Erän alussa tilanne vielä 2-2, jonka jälkeen 3 hörppyä maalivahdilta, ja tilanne 5-2 Ruotsille. Kippilä ja Kaupit ei valitettavasti riittänyt tämän pidemmälle näissä kisoissa, mutta toisella maalivahtivalinnalla olisi tämäkin peli voitu silti voittaa.
5-2 maali jopa ylimielisen kippilän kämmi..yyveel ei kiimnostanut puolustaa ja ruotsi tasoitti!ehkä kippilän paikka ylhäällä?
Tämä homma meni niin että Suomella oli vain yski kenttä mj tason pelaajia ja se kenttä jouduttiin peluuttamaan väsyksiin, siitä virheet ja herruuden menetys sveduille.
Pitääköhän tässä nyt syllisiä etsiä? Joukkueena pelataan joukkueena hävitään ja joukkueena voitetaan. Joskus tulee henkilökohtaisia virheitä, mutta en usko että noita tyttöjä valittiin tuonne ihan silmät kiinni. Joskus on huonoja päiviä, ja ruotsi on aina paha vastustaja.
Onnittelut hopeamitallista! Ehkä se kirkastuu muutaman päivän päästä!
Katsotaaan turnausta kokonaisuutena – ilman Myyn panosta ei oltaisi Finussa pelattu!
Ensimmäisessä erässä kolmas kenttä sai syötellä alakolmiota rauhassa – sitten svedut hoksasi, että se ei lähde ollenkaan nousemaan ja ajoi kiinni!Ja onglmat kerääntyi! Oonan loukki vielä harmituksena!
Samaa mieltä, Kippilä tosiaan ylimielinen.Ei yksi rankku maalia auta. YV järjettömiä poikkereita hakee, mistä ruotsi rankaisikin.
Yhdyn tunnelmanpilaajaan, joukkuelajeissa pettymystä on turha lähteä yksilöimään keneenkään tiettyyn pelaajaan. Suurin osa Suomen tytöistä ajattelee tällä hetkellä olevansa maailman huonoimpia ihmisiä, ja jotkut heistä syyttävät tappiosta itseään. Ympärillä on kuitenkin joukkue, joka tietää asian olevan toisin: joukkueena voitetaan ja hävitään, yksi pelaaja ei siihen pysty. Toivoisin meidän suomalaisten kannattajien olevan pettymyksen hetkelläkin sen verran fiksuja, ettei negatiivisia tunteita pureta haukkumalla yksittäisiä pelaajia anonyymina keskustelupalstoilla tai kommenttibokseissa. Tappion hetkellä pitää muistaa, ettei vahvaksi ja voittajaksi voi kasvaa, ellei koskaan koe vastoinkäymisiä. MM-mitaleja ei joka tytön kaapista löydy, ja vain mitalin värin vuoksi on naurettavaa ottaa saavutukselta kaikki arvo pois. Hopea saa harmittaa ja tuntua pahalta, niin kuin se varmasti alkuun tuntuukin, mutta toivon tyttöjen kuitenkin pian ymmärtävän saavutuksensa todellisen arvon!
Ruotsin puolustus kautta ottelun oli kyllä jäätävää, varsinkin johtoasemassa. Turha tästä tappiosta ketään erityisesti on syyttää, varsinkaan Kippilää. Suomen todella vaaralliset maalintekopaikat oli ottelussa harvassa, silloin yleensä käy näin kuten tänään kävi. Ei tästä hopeasta pettynyt tarvitse olla, Ruotsin hyvyys tiedettiin etukäteen.
No huh huh, kylläpä nyt kivitetään yhtä pelaajaa… Tämä on joukkuelaji, joten tuollaiset kommentit on asiattomia ja kertoo enemmän kirjoittajasta kun ko. pelaajasta.
Kyllähän virheitä tekee väkisinkin kun paljon pelaa. Sehän se vasta onkin kamalaa katsoa, kun pelaajat pelkää tekevänsä virheen ja koko pelaaminen ”halvaantuu”.
Kyllä olis tarvinu kaikkien pelaajien ottaa isompaa roolia. Menee yli tää piikittely. Sulkekaa tää keskustelu, on ne laitettu pienemmästäkin kii.
Varmasti monta asiaa olisi voinut tehdä toisin, jälkiviisaana. Tytöt pelasivat viisaasti toki yhdellä ketjulle oli annettu isompi rooli. Eikä aivan onnistuneet viimeisessä koitoksessa. Hyvät pelit kuitenkin ja hyvä tulevaisuus.
Seuraavalla kerralla pelaajat on -97 ja sen jälkeen syntyneitä. Osa jatkaa U19:ssa ja osa ehkä naisten maajoukkueeseen jatkossa.
Hyvä suoritus Suomen tytöiltä. Ei tarvi ketään suolata vaan Ruotsi tiivisti pakkaansa ja oli tuon verran parempi. Oonan polvivamma sekoitti Suomen pelin eikä enää päästy samalla tavalla maalipaikoille. Joukkueena hävitään ja voitetaan. Edelleen sanon että piskuisessa Suomessa on taitavia tyttöjä ja poikia, joten salibandyn tulevaisuus näyttää hyvältä. Pää pystyyn ja kohti uusia tuulia!!
Vaikka peliin mahtuikin muutamia onnistuneita suorituksia, niin hävettävän usein täysin amatööritason peliä pitkiä pätkiä ja junnuvirheitä molemmilta joukkueilta. Jos nyt nopeasti ruodin tuon Ruotsin joukkueen ensin.
-Yksi ok puolustaja ja siinä se pitkälti olikin. Tuolla pelaajamateriaalilla varustettu joukkue ei ole vaarallinen, vaikka minkä taktiikan mukaan pelaisi. Maalivahdista en osaa sanoa juuri mitään. Imi pari hassua.
Analyysi Suomen joukkueesta: Sama ongelma kuin Ruotsilla. Vain yksi näkyvä pelaaja eli Kippilä. Kippilältä ei ehkä nappisuoritus mutta onko tuo pakin paikka hänelle nyt se aivan oikea (ei ole). Ajoittain löytyi jotain paloa, mutta pääosin hyvin tahdoton esitys koko joukkueelta (kaikki pelit mukaan lukien). Haluaisin nähdä tulevaisuudessa valmennuksen, joka voisi todella näyttää sen harppauksen, jolla ohitetaan kaikki ja suvereenisti (ei todellakaan mikään mahdoton tehtävä. Pelaaminen on vuosi toisensa jälkeen sillä kuuluisalla mukavuusalueella. Herätys ihan oikeasti. Videot pyörimään yömyöhään ja katsokaa nyt kriittisesti mitä leipomista noi pelit ovat olleet ja nostakaa nyt viimeinkin sitä pelaajien ja joukkueen vaatimustasoa (vähintään se kuuluisa iso harppaus). Joukkue on yhtä heikko kuin valmennus. Ottakaa vaikka tyttöjen rytmisestä kilpavoimistelusta mallia, kuinka se tehdään. Loppuun se positiivinen ajatus: Ruotsi ei tule olemaan tulevaisuudessa mikään varma mestari.
Kouvalaiselle potkut. Surkea suoritus valmennuksella. Materiaali oli mestaruustasoa.
Mitään muuta säälittävää en tiedä kun tämä nimimerkkien takaa haukkuminen.Hieno taistelu Suomen joukkueelta.Suomi noudatti pelisuunnitelmaansa ja kisakatsomoon idea tuli selväksi.Ykköskentällä oli maalintekovastuu ja vapaammat kädet.Muut kentät pyrkivät pysymään ensisijaisesti pallossa.Lähelle päästiin mutta ei ihan voittoon asti – tällä kertaa.Tässä joukkueessa paljon potentiaalia tulevaisuutta silmällä pitäen.
Pakko tarttua vielä tähän yhteen kommenttiin: itsevarmuus voi näyttää ylimielisyydeltä mutta ne on kuitenkin eri asioita.Kippilä pelasi loistavat kisat ja jos pelaa kovalla itseluottamuksella nk. ylärajoilla niin joskus tulee myös virheitä.Se kaikille sallittakoot.Nk safety-pelaamisella ei kuitenkaan pitkälle pötkitä jos haluaa tulla lajin parhaaksi.My edustaa suomalaisen naissäbän tulevaisuutta: taitoa, itseluottamusta, rohkeutta, joukkuepelaamista, tervettä asennetta, urheilullisuutta. Upea rankkari vielä finaalin loppumetreillä. Kattokaa muutkin ja ottakaa opiksi ja lopettakaa omaan pesään k*seminen – ei palvele ketään!!
Sori vaan, kippilä ei todellakaan ole joukkue pelaaja. Yrittää aina pelata liian pitkiä vaihtoja sekä pilaa seuraavan viisikon pelin menemällä vaihtoon todella hitaasti. Näyttä juoksevan vaan mitää ei tapahdu.
Karseeta ylistystä vielä vaikka (siis kippilä) kyykkäs tosi pahasti. Nyt sit hävittiin joukkueena, mut voiton tullessa kippilä voitti yksin ja ratkas kaiken.
Valmennukselle sen verran pyyhkeitä että kapteenin pitäs olla innostava ja just joukkuehenkeä luova, ei tällä kertaa ollu sellanen.
Se ei poista et suomi teki hyvän suorituksen finaalin kolmanteen erään asti!kippilä olis ehkä edelleeen parempi hyökkääjänä näytti et puoluspeli ei vahvuus..mut mitsku aina mitsku
Ei Myy yksin voinut pärjätä, ei tullut apuja mistään. Ei ketään kelle syöttää, hyökkääjät seisoivat aina puolustajien takana?
Kyllä tämän valmennuksenkin piikkiin voi laittaa kun valitsivat kapteeniksi kyseisen Kippilän, joka ei todellakaan ollut esimerkillinen kapteeni.
Huokaus… kuinkahan moni kommentoijista oikeasti tuntee Myn ja tietää ”ylimielisyyden” olevan yksi hänen luonteenpiirre? Ja kuinka moni on pelannu joukkueessa jossa My on ollu kapteenina ja tietää kuinka My kapteenina käyttäytyy tai luo joukkuehenkeä.. Seuraavaksi voitte vaikka ruveta syyttämää Oonaa kun loukkaantui, eikä ollut enää maaleja mättämässä.. Näissä tytöissä on Suomen naissalibandyn tulevaisuus!
Samaa mieltä tässä suomen naisten tulevaisuuden runko . Turhaan haukutte yhtä pelaajaa vaan joukkueena tässä mennään . My Kippilä tulevaisuuden huippupelaaja ja tämä ei ole edelleenkään mitään amatööriurheilua vaan ammattilaisurheilua .
Nämä sohvavalmentajat ja mielestää huikeet analyytikot ovat jälleen kerran pihalla kuin mitkäkin. Ei nyt ihan kauheesti olisi tarvinnut pelistä älytä, että Ruotsi yritti juuri estää syötöt Kippilälle / jättivät hyvin vähän tilaa syötölle jolloin väkisin tulee pahoja tilanteita. Siellähän oli usein myös heti kaksi pelaajaa estämässä Kippilän syöttöjä eteenpäin, eikä siihen tullut tukia alle helppoa syöttöä varten.
Ruotsi pelasi erittäin laadukkaasti pois vaaralliset syöttölinjat ja antoivat jopa kahdella heti paineen syöttölinjat edelleen peittäen. Erityisen tarkkaan ruotsalaiset yrittävät peittää peliä avaavat syötöt Veera Kaupille. Ruotsalaiset tekivät kotiläksynsä ja ottivat meidän parhaat aseet pois.
Ottakaa myös huomioon, että tämän ikäisistä ei löydy viisikkoa joka pystyisi vaihtamaan lennosta pelisysteemin paremmin toimivaksi omin päin.
Valmennuksen vastuulla olisi ollut tehdä tarvittavat muutokset. Mitä ne muutokset olisivat olleet, niin siihen ei kyllä oma kompetenssi riitä noin nopeasti kesken pelin. Jälkeen päin videoita katsomalla on turha viisastella, siihen pystyy kuka vain suht hyvällä lajitietämyksellä.
Ja aina puhutaan Ruotsin yksilötaidosta ja hyökkäyspelistä, mutta osataan siellä puolustaa myös laadukkaasti.
Ei me huonoja oltu, kaveri vain oli oikeissa asioissa erittäin laadukas.
Ps. jatkossa kannattaa mielummin katsoa mistä ne yksittäiset virheet johtuvat/mikä vastustajan pelissä aiheuttaa näitä hasardeja, ei siihen kuka viimeisenä palloon koski 😉
Ruotsi piti palloa ja suomi sai lähinnä puolustaa. Suomen maalit olivat vastahyökkäysmaaleja. Taisi olla yksi ylivoimamaalikin. Kun kaveri pitää palloa, on vain ajan kysymys milloin puolustavan joukkueen ote hetkeksi herpaantuu ja se pallollinen joukkue tekasee maalin tai pari. Suomen vaihtoaitiosta kuului ohjeita linjojen peittämiseen ja tämä onnistuikin ekasta ja vielä toisessakin erässä. Ruotsi on pelaajien yksilötaidoissa ja taktiikassa vielä suomea edellä.
Nooralta hyvät kommentit. Paineensietokyky kasvaa pelaamalla näitä tiukkoja pelejä. Joukkuepelissä pelataan joukkueena ja hyvä joukkuehenki auttaa tiukoissa paikoissa yksittäisiä pelaajia ylittämään itsensä.
Tosiaan, olen samaa mieltä siitä, että joukkueena pelataan ja joukkueena hävitään. Vaan kun noita ennakoita lukee, näyttäisi siltä, että pelit ratkeavat yksinomaan Ihme-Kippilän, Tähti-Kauppien ja Super-Sallan tekemisiin. Tuosta ei kuitenkaan saa millään enempää kuin neljä pelaajaa, mikä ei tietääkseni riitä kuin alivoimakentälliseen, jos kaksi pelaajaa on jäähyllä. Soisi näissä pääkallonkin otteluanalyyseissä ja ennakoissa puhuttavan joukkueesta kokonaisuudesta, niistä 15 muustakin joukkueen pelaajasta, jotka kuitenkin tarvitaan lopputulokseen, aina.
Tässä joukkueessa oli useampi pelaaja, joka istui naisten joukkueen penkillä fillassa vaikka samaan aikaan pelattiin tyttöjen B-sm sarjaa. Fillassa ei opi pelaamaan eikä saa pelituntumaa. Muutamalla hyvällä pelaajalla ei voi voittaa tai jos voittaa taso muissa maissa on todella huono. Maalivahtivalinta peliin on valmentajan päätös. Ei kelvannut maalivahti, joka on pelannut naistenliigaa ja torjui juuri omlle joukkueelle B-sm kultaa. Joukkue on kuitenkin valmentajien valitsema ja niillä mennään. Muutamalla hyvällä yksilöllä harvoin voittaa joukkuepelissä.
Tämä maalivahti joka pelasi on kyllä treenannut paljon mutta istunut vain naisten ykkösdivarin peleissä penkillä lähinnä, ei siis paljoa ole peliaikaa omassa joukkueessaan saanut.
Miettikäähän nyt mitä kirjoitatte. Te ”viisaat” haukutte nuoria tyttöjä jotka tekivät parhaansa ja edustivat Suomea Suomen MAAJOUKKUEESSA. Tytöt pelasivat hienon turnauksen ja hävisivät ainoastaan paremmalleen. Nyt täällä syyllistetään ja haukutaan näitä nuoria neitejä. Miettikää miltä tuntuu olla kansan sylkykuppina, vaikka on tehnyt loistavan työn ja saavuttanut elämässään jotain jo tässä vaiheessa. HÄVETKÄÄ.
Pieni kritiikki kuuluu urheiluun, ja siitä ei kannata pillastua. Ei pelaajien tai muidenkaan. Jotta suhteellisuudentaju säilyy realistisena, niin termit ”kansa” ja ”koko kansa” ovat turhan suureellisia. Asia kiinnostaa pientä joukkoa laji-ihmisiä. Joten ei tämä sen suurempi asia ole.
Oletko Jonsku lukenut noita kommentteja. Vai vielä pieni kritiikki? Kommenteissa on yhden tai kahden henkilön syyllistämistä. Mennään jopa henkilökohtaisuuksiin osaamisessa ja tekemisessä. Ei riitä analysointi onnistuiko ratkaisevilla hetkillä, vaan lytätään kaikki tekeminen. Mikä oikeus näillä kommentoijilla on arvostella näitä herkässä iässä olevia nuoria näin asiattomasti. On aivan eri asia kritisoida kokeneita aikuisia, jotka on monessa liemessä keitetty ja henkinen kapasitetti on huomattavasti vahvemmalla tasolla, kuin näillä kasvavilla nuorilla. Se on vaan Jnsku semmoinen homma, että haukkuminen ja kiusaaminen kiinnostaa ainakin yhtä ihmistä. Sitä kohdetta. Mieti sitä Jonsku kun läpällä jotain arvostelet. Leikillähän sä vaan. Ei vaan tunnu leikiltä olla haukuttavana.
Komppaan Hilipiliä! Mietin, että mitä kummaa tälläisen ryöpytyksen takana oikein on? Oliko odotukset niin korkealla ja pettymys niin suuri? Ei ihan tervettä meininkiä, eikä kuulu urheiluun! Toivon, että tytöt jättävät tämän p-puheen omaan arvoonsa! He antoivat rohkeasti kaikkensa, pelasivat hienon turnauksen, voittivat hopeaa!
Valmennuksen toivoisi oppivan tästä jotain, mitä voisi korjata ennen seuraavia kisoja 🙂
Kuten jo aiemmin kirjoitin toiseen juttuun niin jonsku on pahin syöpäläinen täällä! Ei uskalla omalla nimellään kommentoida eikä tiedä lajista mitään mutta silti maan paras valmentaja! Nyt oli vuorossa kouvalainen ja tähtipelaajat ja jouluna kettunen ja kumppanit, hyvä jonsku!
noi viistoista tyttöö mietti ku ottelun lopputulos on jotaan 9-1 ja kirjotetaan että tehokutju huilas pelin. Aika kovaa arvostusta hyvin pelanneille tytöille.
Taitaa suomessa seurojen valmennus ”pilata” monta hyvää junioria.
U19 maajoukkueessa tais pelata moinia vilttiketjun pelaajia sekä hyviä yksilöitä jotka ei vaan saa rittävästi peliaikaa ja vastuuta omissa joukkueissaan.
Mistä muusta saat pelirohkeutta ja varmuutta pelaamiseen kun pelaamisesta?
Muutamia pelejä katsoneena oon saannu vaikutelman, että eräässä menestyvässä joukkueessa joku niinsanottu superlahjakkuus saa peliaikaa jos peli kulkee ja jos ei kulje peliaikaa tulee että saadaan peli uomiinsa. ihan sama onnistuu tai ei valmentajat huutaa hyvä idis ja taputtaa selkään.
Vaan kuinka käy jos mietitään seuran muita nuoria pelureita; no jos peli ei kulje ja tulee pieniä virheitä=>viltti kutsuu tai peliaika vähenee
JOs taas peli kulkee ja pisteitä syntyy =>viltti kutsuu tai aletaan hakemaan erilaisia koostumuksia kakkos ja kolmosketjuille.
Näinhän sitä oppii ja itseluottamus kasvaa kohisten.
Mahtaako muilla seuroilla olla sama buumi.
Näiltä kakkos ja kolmos ketjun (seuran peleissä) sekä useasti viltissä istuneilta odotetaan ihmeitä maajoukkueessa, no ei vaan oo mahdollista ei edes hyvä maajoukkue valmentaja pysty ihmeisiin.
Mielestäni (huom mun mielipide ei fakta) seura valmentajien pitäs keskittyä useampaan pelaajaan eikä tukea yhden tai kahden pelaajan ”olympia unelmaa”
Ensinnäkin seuratoiminnassa on tilaa teille kaikille supervalmentajille. Kiitos kysymästä, itse olen toiminut valmentajana 14 vuotta, mutta kyllä sekaan aina uutta verta mahtuu.
Kippilän arvostelu Ruotsin maaleista on mielestäni täysin turhaa. Ainut mistä youtuben perusteella itse antaisin pyyhkeitä kehään Pikku Myylle on tyhjiin tullut maali. Tosin eihän tuosta videolta näe antoiko keisarinpaikka siipeen syötön joka tuli 200km/h ja laidan kautta, vai tuliko kenties suoraan lapaan..?
Alivoima tilanteen puolusti lähes tasuriksi laitaan, mistä pitääkin saada ampua. Sattui vain menemään sinne viimeiseen kymmeneen senttiin maalista. Tätä maaliahan edelsi Myyn hyvä poikkisyöttö josta kanssasisar kauhoi tyhjää.. Muita Myyn virheitä kuin liian kovat syötöt jotka sitten johtivat suomen tappioon?
Ei ole tullut mimmisäbää ihan liikaa (lue: ollenkaan) seurattua mutta kyllähän finaali yllätti positiivisesti..
Tyttö/Nais salibandy on pelkkää harrastelua vain. Ei ikinä lähelläkään ammattisalibandya edes tasollisesti. Siellä kentällä 1 % osaa pelata nais pelaajista ja loput ovat ns. sählyn pelaajia.
Tyttösalibandy EI OLE TIMANTTIA
Jouluna kyllä käsiteltiin Kuussaaren touhuja. Edelleenkään ei pienestä kritiikistä kannata sen enempää hiiltyä, se kuuluu urheiluun. Erityisesti edustustason urheiluun. Nuorten maajoukkueessa olevat pelaajat ovat jo valikoituja pelaajia, ja ymmärtävät olevansa yleisön tarkkailun alla. Se on osa maajoukkuepelaajan elämää. Jos se tuntuu kohtuuttomalta, niin silloin pitää siirtyä harrasteurheiluun.
Kokonaisuutenahan voidaan arvioida kunkin tehneen parhaansa, oli se sitten paljon tai vähän. Hopea oli tuloksena tällä kertaa.
Kouvalainen puhui totta kun sanoi, että jos Oona Kauppi ei olisi loukkaantunut, hän olisi ylivoimassa paukauttanut maalin Myyn loistavasta poikkarista. Tilanne olisi ollut 3-1. Nyt toinen pelaaja veti vain pölyt pallosta ja siitä vastahyökkäys Ruotsille, 2-2. Mutta turha jossitella
Peli on pelattu ja unohdettu toivottavasti. Nyt olisi hyvä aika aloittaa se ammattimainen treenaaminen, jolla sitten varmistetaan ettei enää tule aihetta selitellä.