Pitkin syksyä ja talvea on niin Pääkallo.fi:ssä kuin monissa muissakin sosiaalisen median sivustoilla keskusteltu Salibandyliigan katsojaluvuista. Viimeaikaisten Salibandyliigaan liittyvien keskustelujen ytimessä ovat olleet muun muassa lippujen hinnat, liigan tämän hetkinen joukkueiden lukumäärä ja jopa tuotteesta nimeltä Salibandyliiga on esitetty mielipiteitä. Olen seurannut mielenkiinnolla näitä keskusteluja, sillä tein aiheesta tutkimuksen viime vuonna.

Tutkimukseni oli YAMK päättötyö. Sen tarkoituksena oli selvittää elementtejä, joista syntyy ihanteellinen salibandytapahtuma sekä kerätä tietoa Salibandyliigan katsojista ja heidän mediakäyttäytymisestään. Ihanteellinen salibandytapahtuma tarkoitti tässä tutkimuksessa nimenomaan (miesten) Salibandyliigan ottelutapahtumaa. Tutkimus toteutettiin kahdellatoista liigapaikkakunnalla ja siihen vastasi 768 liigan katsojaa. Tutkimus kattoikin Joensuuta lukuun ottamatta kaikki paikkakunnat, joilla Salibandyliigaa pelattiin viime kaudella. Koska sekä tutkimusaineisto että lopullinen kirjallinen tuotos ovat varsin laajoja, keskityn tässä kirjoituksessa avaamaan vain tutkimuksen ensimmäistä osiota, eli ihanteellisen salibandytapahtuman elementtejä. Tämä siitäkin syystä, että ensimmäisessä osiossa käsiteltiin juuri ottelutapahtumaa ja sen kehittämistä.

Mistä elementeistä sitten syntyy ihanteellinen salibandytapahtuma? Tähän haettiin vastausta kysymyksellä, jossa oli ennalta määritelty 27 elementtiä sekä jokin muu, mikä -kohta. Vastaajien tuli valita näistä elementeistä kymmenen tärkeintä ja numeroida ne siten, että tärkein sai kymmenen pistettä ja vähiten tärkeä yhden pisteen. Näin ollen ilman pisteitä jokaisella vastaajalla jäi 18 kohtaa. Kun kaikkien vastaajien pisteet laskettiin yhteen ja summa jaettiin kokonaisvastaajien määrällä, saatiin lopulliset vastaukset kysymykseen.

Ihanteellisen salibandytapahtuman ydin koostuu tutkimukseen vastanneiden katsojien mielestä kolmesta asiasta: suosikkijoukkueen pelaamisesta, tapahtuman tunnelmasta sekä ottelun jännittävyydestä. Nämä kolme elementtiä erottuivat selkeästi muista vaihtoehdoista. Vaikka tulosta tarkasteltiin eri kävijäryhmien mukaisesti, nämä elementit säilyttivät asemansa kolmen kärjessä. Tässä tutkimuksessa vakiokävijöiksi luokiteltiin vastaajat, jotka olivat käyneet yli kymmenen kertaa joko Salibandyliigan tai miesten Suomen Cupin otteluissa viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. Ensikertalaiset olivat taas katsojia, jotka olivat ensimmäistä kertaa katsomossa samaa aikaa määritelmää käyttäen. Vakiokävijöitä tutkimuksen vastaajista oli 28 prosenttia ja ensikertalaisia 14 prosenttia.

Niin sanottujen vakiokävijöiden mielestä suosikkijoukkueen pelaaminen ja ottelun jännittävyys olivat kaikkein tärkeimpiä elementtejä ihanteellisessa salibandytapahtumassa. Ensikertalaisille suosikkijoukkueen palaamista tärkeämpää sen sijaan oli tapahtuman tunnelma. Ottelun jännittävyys sijoittui kolmanneksi tärkeimmäksi elementiksi vakiokävijöiden tavoin ihanteellisessa salibandytapahtumassa. Muita tärkeitä elementtejä ihanteellisessa salibandytapahtumassa olivat: kohtuuhintaiset otteluliput, yleisön kannatus, pelaajien taistelutahto, suosikkijoukkueen voitto, hyvä istumapaikka, mahdollisuus viettää kavereiden kanssa aikaa sekä yleisömäärä.

Tämän tutkimuksen vastaajat tulivat siis peliin nauttimaan jännityksestä ja hakemaan elämyksiä. Tämä ei juurikaan yllättänyt, sillä tutkimusten mukaan, ihmisiä kiinnostaa urheilussa juuri sen sisältämä draama, jännitys ja ennalta-arvaamattomuus. Niin ikään on hyvin loogista, että paikalle tullaan kannattamaan omaa suosikkijoukkuetta. Sen sijaan se, että vastaajat eivät pitäneet fanituotteiden ostomahdollisuutta lainakaan tärkeänä, oli pienoinen yllätys. Onko niin, että salibandyssä katsojilla on suosikkijoukkue, mutta sen fanittaminen ei ole ”katu-uskottavaa”?

Mahdollistaako sitten Salibandyliigan tämän hetkinen joukkueiden määrä jännittävän sarjan? Salibandyliiga on ollut pitkään epätasainen. Kun (tätä tekstiä kirjoittaessa 9.2.2016) kauden 2015–2016 runkosarjassa oli pelattu 20 peliä, piste-ero johtavan ja sarjan viimeisen joukkueen välillä on 29 pistettä. Maaliero on tässä vaiheessa ensimmäisellä joukkueella + 76 ja viimeisellä joukkueella -41. Mielestäni onkin selvää, että tämän hetkisessä sarjassa ei ole tarpeeksi tasaisia ja jännittäviä pelejä. Jotain on siis tehtävä, sillä ilman potentiaalista draamaa ja jännitystä pelit eivät vedä katsojia. Ilman katsojia laji ei taas kiinnosta yhteistyökumppaneita ja ilman yhteistyökumppaneita, joukkuetoiminnan pyörittäminen on mahdotonta.

Mistä ottelutapahtuman tunnelma muodostuu? Tapahtuman tunnelmaan vaikuttaa varmasti yleisön kannatus, yleisömäärä, musiikki, pelin jännittävyys ja varmasti myös pelaajien taistelutahto eli kaikki se, joka saa yleisön reagoimaan jotenkin ottelutapahtumassa oleviin asioihin. Aina itse peli ei ole sen tasoinen, että se toisi tapahtumaan tunnelmaa, joten tunnelman aikaansaamiseksi on hyvä tehdä ennalta käsikirjoitus. Tunnelma ei myöskään synny pelkästään erätauko-ohjelman avulla tai tuomalla paikalle yksittäisiä ohjelmanumeroita, vaan sen luominen on oltava osana ottelutapahtumaa, siis myös pelin aikana. Jokereiden KHL-ottelutapahtumat ovat tästä hyviä esimerkkejä

Tuoko siis tarpeeksi alhaiset lippujen hinnat Salibandyliigaan lisää katsojia? Vaikka kohtuuhintaset otteluliput olivatkin viidenneksi tärkein elementti ihanteellisessa salibandytapahtumassa, en itse usko viisasten kiveä löytyvän lippujen hinnasta. Itse uskon vakaasti siihen, että laadukas, jännittävä ja tunnelmaltaan hyvä ottelutapahtuma tuo kyllä katsojia salibandykatsomoihin. Tämä kuitenkin edellyttää kuitenkin sen kuuluisan tuotteen nimeltä Salibandyliiga uudelleenarviointia ja kenties uudelleenrakentamistakin. Kysymyksiä tällä matkalla on paljon. Mikä on Salibandyliigan oikea joukkuemäärä? Miten seurat voivat tehdä itsestään merkityksellisiä omilla alueillaan, jotta he ansaitsevat suosikkijoukkueen statuksen? Miten Salibandyliigaan saadaan fanikulttuuria? Onko säännöissä jotain, jota pitäisi muuttaa, jotta peleistä tulisi jännittävimpiä? Miten laji, jolla on paljon lisenssipelaajia junioritasolla, pystyisi tuottamaan riittävästi liigatasoisia pelaajia?

—

Kaisa Tammisen YAMK:n päättötyö kokonaisuudessaan:
Ihanteellisen salibandytapahtuman elementit : kyselytutkimus Salibandyliigan katsojille

—