Ensimmäiset suomalaiset Ruotsin liigassa – oliko ammattilaisuutta 20 vuotta sitten?

Kuva: Kuvakaappaus artikkelista.

Kuva: Kuvakaappaus artikkelista.
Kuva: Kuvakaappaus artikkelista. (Salibandylehti 7/1996)

Historian lehtien ja samalla historiallisen Salibandylehden havinaa. Tämän viikon #takaisinheittotorstaina sukelletaan ajassa lähes 20 vuotta taaksepäin.

1996–97 jäi historiaan kautena, jolloin ensimmäistä kertaa suomalaiskaksikko lähti kokeilemaan taitojaan maailman kovimpaan liigaan, länsinaapuri Ruotsiin. Kyseiset pelimiehet olivat nimeltään Janne Tähkä ja Mika Sandell. Ensimmäisiä suomalaisia he eivät kuitenkaan olleet, sillä Jari Pekkola oli pelannut jo Järfallan joukkueessa yhden kauden ajan Tähkän ja Sandellin siirtyessä länsinaapuriin.

MM-kisoissa vakuuttanut parivaljakko sai tarjouksen varsin omaperäisesti nimetyltä IBK Succélta, ja edessä oli muutto Linköpingiin.

Salibandylehden haastattelussa Tähkä ei ollut vielä ehtinyt pelata yhtäkään ottelua alkukauden polvivammansa vuoksi. Sen sijaan Sandellin peli lähti rullaamaan koko muun joukkueen tavoin erinomaisesti. Succén ympärillä ollut mediahuomio oli suomalaisille uutta ja ihmeellistä. Yleisökeskivarvo oli Linköpingissä tuolloin 750 katsojaa ottelua kohden.

– Yläkanttiin on mennyt niin joukkueelta kuin omalta kohdalta. Peli on erittäin tarkkaa ja maalipaikkoja ei pelissä montaa eteen tule, Sandell kertoi.

– Salibandy on hyvässä huudossa kaupungissa. Eräs tv-kanava lähettää tällä kaudella neljä otteluamme suorana lähetyksenä ja paikallinen lehdistö seuraa tiiviisti joukkueen pelejä, Sandell valotti.

Suomalaiset uranuurtajat vakuuttuivat myös pelin tasosta Ruotsissa. Joukkueissa oli hurja määrä yksilötaitoa. Siitä huolimatta ihan kaikessa Ruotsissa ei vuonna 1996 oltu edellä.

– Joukkueet ovat kautta linjan taitavia. Pelaajien henkilökohtainen taitotaso, tekniikka sekä pelitempo on korkeampi kuin Suomessa. Tuomarit sallivat fyysisemmän pelin ja vartalolla saa ottaa enemmän kontaktia, Sandell analysoi.

– Suomessa ollaan menty jo edelle joukkuetaktiikassa. Valmentajan strategiataulu ei ainakaan meidän joukkueessa kulu yhtä paljon kuin Suomessa, Tähkä pohti.

Tässä vaiheessa monella saattaa herätä kysymys, oliko jo vuonna 1996 ulkomaalaisilla mahdollisuus pelata ammattimaisesti liigatasolla. Kaksikon vastauksen perusteella olosuhteissa ei ollut moittimista, vaikka valtavista summista ei tuolloin puhuttukaan.

He pitivät itseään vielä amatööriurheilijoina.

– Seura on järjestänyt meille asunnon, auton sekä ruoka- ja puhelinedun ja muuta materiaalia, kuten verkkaria, lämmittely- ja ulkoiluasuja. Rahaa ei liiku niin, että sitä kannattaisi mainostaa. Saamme kulukorvausta ja pientä päivärahaa pelimatkoilta.

– Ei tänne rahan perässä kannata tulla.

IBK Succén kausi ei päättynyt toivotulla tavalla. Joukkue jäi Elitserienin etelälohkon runkosarjassa lopulta 9. sijalle.

Artikkelin lopussa Tähkä kertoi suunnitelmistaan pelata myös seuraavalla kaudella ulkomailla. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä seuraavat kahdeksan kautta kuluivat Suomessa aina uran päättymiseen asti.

Sandell matkasi Ruotsin-visiitin jälkeen niin ikään Suomeen ja pelasi kaksi seuraavaa kautta VFT:ssä ja HIFK:ssa.

Juttua muokattu 3.3.2016 14.38: Lisätty, että Jari Pekkola pelasi Järfallassa jo kaudella 95–96.

Tämä artikkeli on kaivettu Salibandyliiton entisen Salibandyliiton toiminnanjohtajan, sekä Salibandyliigan toimitusjohtajan Jari Kinnusen arkistoista. Kinnunen toimii nykyisin Salibandyliiton yhteiskuntasuhteiden johtajana. Pitkän linjan salibandymies on tehnyt lajin kannalta vahvaa kulttuurihistoriallista työtä keräämällä vanhoja salibandyartikkeleita blogiinsa.

Tiedätkö sinä hyvän salibandytarinan? Vinkkaa siitä meille. Parhaimmat ja mehukkaimmat tarinat päätyvät Pääkallo.fi:n sivuille. Vihjeen voit lähettää osoitteeseen vihjeet(a)paakallo.fi.

Aikaisemmat juttusarjan artikkelit:
Kun liigavalmentajalle napsahti neljän kuukauden toimitsijakielto – fläppitaulu pääosassa
Muistatko, kun Salibandyliigassa tapeltiin? Seurauksena mojovat pelikiellot
Maalivahti teki historiaa – muistatko tämän ihmemaalin? (video)
Kun maalivahti teki maalin – ”Mahtava pätkä salibandyn historiaa, on peli kyllä muuttunut”
Jääkiekon arkkiviholliset kohtasivat salibandykaukalossa 25 vuotta sitten: ”Tää on h-vetin hyvä laji”
Kuusi pelaajaa jätettiin kesken pelireissun huoltoasemalle – valmentajan opetus meni liian pitkälle vuonna 2003

7 comments

  1. Eikö Jari Pekkola pelannut Järfällassa noihin aikoihin? Jopa 95-96..?

  2. Näin oli. Kiitos Maikkeli huomiosta. Juttua päivitetty.

  3. Ja Salibandylehdessä 1/1991 oli juttu Misa Vuorenmaasta, joka silloin siirtyi Ruotsin Sundbybergs IBK:hon pelaamaan ja kehittymään.

  4. Lämpimät kiitokset huomioimisesta 🙂 Tämä #takaisinheittotorstai on erinomainen idea. Lajihistoriasta löytyy tukulti herkullisia muistelemisen arvoisia tapahtumia ja kommelluksia.

    Tähän nimenomaiseen teemaan liittyen: myös Vuorenmaan Misa kävi testaamassa Ruotsin kentät jo vuonna 1991. Salibandylehti kirjoitti tuolloin: ””Misa testaa Ruotsin kentät”, Salibandylehdessä 1/91 on ensimmäisellä aukeamalla juttu Misa Vuorenmaasta, joka lähti Ruotsiin pelaamaan ja kehittymään. Jutussa toimittaja Tervo toteaa:
    ”SIBK ei paljon Vuorenmaan taitoja mitannut. Hankinta oli kuin sian osto säkissä. Kait seura tiesi, että suomalainen maajoukkuepelaaja osaa muutakin kuin syödä.”

    Linkki Salibandylehden nostalgiapaloihin: http://1.bp.blogspot.com/-IYEfNEwH0ao/Un4VH0u5YlI/AAAAAAAADvg/fxXOp_197lk/s1600/1991_1_2.jpg

    Artikkeli siis vodelta 1991, ei 1961 😉

  5. Itsellä on epämääräinen muistikuva että Tähkä olisi pelannut puolikkaan kauden Sveitsissä. Joukkue mahdollisesti Kloten-Bülach Jets, vuosi ehkä 2004 tai 2005.

  6. Kyllä. Muistin että joku oli Sundbybergissä pelannut, mutta Misan nimeä en koskaan tahdo muistaa. Tilastojen mukaan 13 pelattua peliä tehoin 6+0. Tosin kenelläkään ei näyttänyt olevan syöttöpisteitä.

  7. JEEJEE hyvin muistit. Täky pelasi Klotenissa 2005. Kaudeksi 2005-2006 teki sopimuksen SSV:hen.