Salibandykaudella 2016-2017 C1-poikien (2001-syntyneet) yksittäisinä otteluina pelattava SM-sarja vedetään läpi 12 joukkueen voimin. Pääkallo.fi ennakoi keskiviikkona 21. syyskuuta alkavan sarjan voimasuhteita.
C1-poikien SM-sarjajoukkueet saatiin selville kahden karsintakierroksen jälkeen. Kaikkiaan karsintoihin osallistua 48 joukkuetta. SM-sarjassa pelataan kaksinkertainen runkosarja. Peliaika on 3 x 20 minuuttia. C1-poikien SM-sarjan tilastot ja otteluohjelma löytyvät tuolta.
Viime kaudella C1-poikien mestaruuden vei TPS. Hopealle ponnisti Koovee ja pronssia nappasi SPV. Pääkallo.fi:n viime kevään mestaruusuutisen voi vilkaista tästä.
—
1. EräViikingit Blue, Helsinki
EräViikingit Blue on Tapanilan Erän viime kauden C2-poikien SM-kultajoukkue. On hiuksenhieno mestarisuosikki ennen väkivahvaa Urbansia – pitkälti laajemman materiaalinsa ansiosta. EräViikingit Bluelta löytyy yli kolme ketjullista laadukkaita pelimiehiä ja myös maalivahtiosasto on kunnossa. Urheilullinen porukka on vahva omassa päässä, mutta myös kykyä maalintekoon on roppakaupalla. Taustajoukot myös vahvasti sitoutuneita. Mutta riittäkö nälkä? Haluaako joku muu ryhmä enemmän mestaruutta kuin viime kauden kultaryhmä? Pienenä miinuksena myös pakkiosaston kaventuminen sitten viime kauden.
Paras pelaaja: Onni Porthen
Päävalmentaja: Enis Abrashi
—
2. SC Urbans, Janakkala
Sitoutunut, yhtenäinen, kova rutiini, taktisesti hyvä ja taitoa piisaa. Urbansin ydinryhmä on ollut jo pitkään kasassa. EräViikingit Blueta hieman enemmän kärkipelureiden suorituksiin sidottu, mutta materiaalista löytyy myös tasaisuutta. On myös rutiininsa ansiosta sitkeä ryhmä, joka pystyy nousta syvemmästäkin kuopasta. Yksilökehittäminen on jo pitkään ollut Urbansissa systemaattista ja järkevää – hedelmistä nautitaan nyt. Fyysisesti dominoiva sentteri Jukka Jaakonsaari on tällä hetkellä ehkä koko sarjan paras pelaaja. Jos parhaat pelaajat pysyvät ehjinä, on todella lähellä mestaruutta.
Paras pelaaja: Jukka Jaakonsaari
Päävalmentaja: Marko Stenberg
—
3. EräViikingit Black, Helsinki
Fuusion myötä viime kauden SSV:n C2-poikien rungosta muotoutui EräViikingit Black. Valmennus sekä pelaajisto ovat jonkin verran uudistuneet, joten yhtenäisen sävelen löytäminen voi ottaa aikaa. Omaa todella hyvän ykkösketjun sekä aktiivisen ja monipuolisen pelitavan. Materiaalin leveys ja laatu ei ehkä aivan riitä mestaruuteen asti, mutta kaikki on mahdollista – siitä nähtiin jo osoitus syyskuun puolivälin tietämillä, kun EräViikingit Black kampesi komeasti perinteisen Turun Mestarien Cupin voittoon.
Paras pelaaja: Joakim Lund
Päävalmentaja: Jari Nissinen
—
4. OLS, Oulu
Erittäin fyysinen ryhmä. OLS:n pojilla on kunto kohdillaan, juokseminen maistuu ja työmoraali on kova. Kaupan päälle pelaajat ovat keskimäärin isokokoisia. Saavat kasaan kaksi melko taitavaa ketjua, mutta aivan sarjan kärkipään pelaajiin kuuluvia yksilöitä ei oikein ole. OLS laukoo vaarallisesti läheltä ja kaukaa. Suurimmat kysymysmerkit kohdistuvat oman päähän touhuihin ja maalivahtipeliin. Pudotuspeleihin mennään heittämällä, mutta finaalipaikka olisi jo yllätys.
Paras pelaaja: Sampo Lappeteläinen
Päävalmentaja: Jani Lämsä
—
5. Classic, Tampere
Classicin 2001–syntyneiden joukkue uudistui vahvasti tälle kaudella. Uusiksi meni koko valmennusryhmä ja myös pelaajapuolella kävi ovi. Classic onkin enemmän tulevaisuuden ryhmä kuin tämän kauden menestyjä. Laatua on pelaajistossa, mutta projekti on vasta rakenteilla. Tämän kauden vahvuudet löytyvät tiiviistä puolustuspelistä sekä maalivahtiosastolta. Markus Talvitie on yksi sarjan parhaista torjujista. Aiemmin nähdyn perusteella miinukseksi voidaan laskea ailahtelevaisuus – hyvän ja huonon pelipäivän ero on valtava.
Paras pelaaja: Jimi Jokinen
Päävalmentaja: Vesa-Matti Virtanen
—
6. Oilers NG, Espoo
Elää pitkälti muutamien huippumaalintekijöidensä kautta – tulivoima on kovalla tasolla. Pelitapa on myös hyvin hioutunut ja roolitus on tarkkaan tehty. Mutta miten fyysisyys? Riittääkö jalka ja taisteluvoima? Oilers-pelurit ovat melko pienikokoisia. Materiaali ei myöskään ole kovin laaja, tosin pari täsmähankintaa helpottivat. Voi mennä pitkällekin taitavien yksilöidensä avulla, mutta loukkaantumisiin ei ole varaa – ja valitettavasti tämän vuoden aikana useampi Oilersin kärkinimi on ollut lasaretissa.
Paras pelaaja: Emil Kallio
Päävalmentaja: Raine Salo
—
7. Nurmon Jymy, Seinäjoki
Seuran junioriosaston kruunujalokivi, jonka taustat on kunnossa. C1-pojat on Nurmon Jymyn ainoa SM-sarjajoukkue. Ydinryhmä on pieni, mutta sen kanssa on paiskittu jo pitempään systemaattista työtä, jonka tavoitteena on ollut juuri SM-sarjapaikka. Jymyssä on hyviä yksilöitä, rutiini on kovalla tasolla ja muuntautumiskykyä löytyy. Jymy kykenee muokkaamaan pelitapaansa vastustajan mukaan. Antaa hieman tasoitusta kärkijoukkueille materiaalin leveydessä sekä fyysisissä väännöissä.
Paras pelaaja: Matias Mäenpää
Päävalmentaja: Jussi-Pekka Peltola
—
8. TPS, Turku
Valtava potentiaali. Hyviä pelaajia piisaa ja kasaan saadaan kolme suhteellisen hyvää ketjua. Taisteluasenteen ja itseluottamuksen kanssa on kuitenkin tekemistä. Suorittaminen on ailahtelevaa, eivätkä kärkipään yksilöt oikein saa tsempattua joukkuetta tasaisesti huippusuorituksiin. Tepsin riveistä löytyy joka tapauksessa yksi todella viihdyttävä pelaaja. Tuukka Koski on ehkä koko SM-sarjan pehmeäkätisin taituri.
Paras pelaaja: Tuukka Koski
Päävalmentaja: Petri Aittala
—
9. LNM, Liminka
Limingan ehdoton vahvuus on Juho Hannukselan johtama ykkösketju. Limingalta löytyy myös seuran miesten Divari-joukkueen tavoin periksiantamattomuutta ja taisteluasennetta. Osaavat kääntää peliä myös hyvin. Lisäksi maalivahtiosasto on enemmän kuin kunnossa. Vuonna 2002 syntynyt Aki Karjalainen on käynyt treenipeleissä torjumassa jopa LNM:n miesten Divari-joukkueen maalilla. LNM on kuitenkin ensimmäistä kertaa SM-sarjassa, joten sopeutuminen täysipitkiin peleihin on arvoitus.
Paras pelaaja: Aki Karjalainen
Päävalmentaja: Arto Karjalainen
—
10. LaSB HML, Hämeenlinna
Pelaajat on kerätty Hämeenkoski-Hollola-Lahti-alueelta – ja onpa mukana myös Kainulaisen veljessarjan viides ja nuorin veli eli Jesper Kainulainen. LaSB:n 2001-syntyneet ovat LNM:n tavoin ensimmäistä kertaa SM-sarjassa, joten viimeisen erän väsähdyksiä saattaa olla luvassa kapeahkon materiaalin omaavalle ryhmälle. LaSB puolustaa kurinlaisesti ja iskee hanakasti vastaan. Peli on myös melko suoraviivaista ja eteenpäin pyrkivää. Vahvuuksista huolimatta SM-sarjan tulokkaalle pudotuspelipaikka olisi kova suoritus.
Paras pelaaja: Henry Munne
Päävalmentaja: Joonas Koski
—
11. Steelers, Hämeenlinna
Steelers isoin kysymysmerkki on pelaajativoli. Joukkue on riippuvainen sekä omiin B-junioreihin karkaavista pelaajista että HPK:n kiekkotouhuista. Useampi avainpelaaja kun pelaa sekä salibandya että jääkiekkoa. Toisaalta aukkoja pyritään paikkaamaan seuran 2002-syntyneillä junioreilla, mutta silti joukkueen päivän iskukyky saattaa vaihdella isostikin. Joukkuepelaaminen on parhaimmillaan hyvällä tasolla ja ratkaisemaan tottuneita laatuyksilöitä on useampi – jos vain pääsevät muilta kiireiltään mukaan. Kärki on kuitenkin kapea ja tasoerot joukkueen sisällä turhan suuria.
Paras pelaaja: Pieti Alatalo
Päävalmentaja: Juuso Silen
—
12. Karhut, Pori
Karhut ei ole välttämättä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kasattu maan taitavimmista C1-pojista, mutta puuttuvat taitoyksilöt on saatu korvattua kohtuullisesti tiiviillä viisikkopelillä. Karhut pelaa simppeliä ja suoraviivaista peruspeliä ja pyrkii iskemään vastaiskuista. Ongelmia on hyökkäyspään monipuolisuudessa ja fyysisyydessä.
Paras pelaaja: Leevi Aaltonen
Päävalmentaja: Kimmo Rosnell
—
Pääkallo.fi:n junioriennakot tarjoaa Jopox, jonka salibandyseuroillekin suunnatuista palveluista voi lukea tuolta.