Salibandy on lajihistoriansa ensimmäisen kerran mukana monilajikisoissa virallisena lajina, kun 31-vuotias mailapeli kuuluu Puolan Wroclawissa miteltävän World Games -tapahtuman ohjelmaan.
Kansainvälisen Salibandyliiton suomalainen pääsihteeri John Liljelund matkasi Puolaan torstaina, jo viikkoa ennen salibandypelien alkua. World Games -kisojen avajaiset järjestettiin torstaina 20.7. Pääkallo.fi tavoitti Liljelundin puhelimitse paikan päältä perjantaina.
– Täällä oli juuri KOK:n puheenjohtajan Thomas Bachin järjestämä aamiainen, johon oli kutsuttu IWGA:n jäsenjärjestöt. Siellä hän totesi, että World Gamesien ja KOK:n välinen yhteistyö on ikään kuin testilaboratorio, jonka perusteella KOK pystyy arvioimaan miten lajit soveltuisivat olympialaisiin ja mitä teknisiä sekä logistisia asioita lajit toisivat mukanaan.
– Sen selkeämmin ei voi sanoa, että tämä on se paikka, jossa pitää onnistua, jos mielii olympialaisiin. Se kuulostaa tietysti hirveän positiiviselta, kun miettii, että kuinka paljon ollaan yritetty tätä asiaa puskea ja viedä eteenpäin sekä pitää keskustelua yllä.
– Valitettavaa on se, että sama viesti ei ole tarttunut Suomen Olympiakomitealle, sillä World Games ei ole mukana heidän ohjelmassaan. Se aiheuttaa ongelmia Suomessa lajin osalta, mutta ehkä siihenkin tulee vielä muutos, Liljelund valaisi askelmerkkejä.
Salibandypelit käynnistyvät torstaina 27.7. ja finaali pelataan 30.7. Sitä ennen laji pyrkii näkymään mahdollisimman paljon kisapaikalla.
– Meidän yksi ongelma kisoissa on se, että olemme uusi laji kisoissa ja olemme mukana vasta neljänä viimeisenä päivänä paikan päällä.
– Wroclawissa on tämmöinen World Games -plaza, johon olemme yhdessä Puolan Salibandyliiton kanssa rakentaneet sellaisen kuvion, että siellä on viiden päivän ajan tällainen katusählyn kokeilupiste. Siellä on mukana paikallisia pelureita paikallisesta liigajengistä ja kaikki saavat käydä kokeilemassa pelaamista.
– Olemme hankkineet vähän ylimääräistä näkyvyyttä ympäri kaupunkia ja olemme yksi harvoista lajiliitoista, jotka ovat tuohon näkyvyyteen satsanneet rahalla, Liljelund kertoi.
Salibandyn suhteen positiivista on ainakin se, että tupa tulee olemaan täysi pääosassa otteluista.
– Meillä on aika pieni halli, johon mahtuu vain 1100 katsojaa ja se on lajille vähän. Jos kuitenkin mietitään sitä, että me olimme viime vuoden arvokisojen rankingissa 21. isoin, kun mukaan laskettiin kaikkiaan noin 70 arvokisaa tai monialatapahtumaa. Toisaalta se on hyvä sillä perjantai-ilta, lauantai ja sunnuntai ovat nyt loppuunmyytyjä.
– Puolan liiton mukaan olemme top 5 -laji lipunmyynnin suhteen ja toisaalta kuulin, että olemme kahdeksan parhaan joukossa. Joku voi toki sanoa, että meillä on niin pieni halli, että helppohan se on myydä loppuun.
– Olemme kuitenkin olleet yksi aktiviisimmista lajeista, jotka ovat olleet edistämässä World Games -sanomaa ennen kisoja. Syy on ollut siinä, että olemme laskeneet sitä, että mitä lisäarvoa KOK voi arvioida lajille. Aasiassa ja Oseanissa meillä on meneillään semmoinen sosiaalisen median kampanja, että pyritään samaan paikalliset puhumaan ja kiinnostumaan World Gameseista, vaikka sieltä ei nyt osallistujamaita olekaan, Liljelund sanoi.
Salibandyn osalta kisoihin osallistuvat Suomi, Ruotsi, Sveitsi, Tshekki, Puola ja USA. Kolme ensiksi mainittua etenivät kisoihin oltuaan mitaleilla viime joulukuun MM-kisoissa. Tshekki oli isäntämaana toimivan Puolan parhaiten sijoittunut naapurimaa ja USA paras Euroopan ulkopuolinen maa.
Muutamissa asioissa on jonkin verran eroa normaaleihin arvokisoihin nähden. Kaukalon koko on himpun verran pienempi, mutta mistään lajia mullistavasta erosta ei ole kyse, vaikka asia on hiukan herättänytkin keskustalua sosiaalisessa mediassa.
– Kentän koko on 39,5 x 19, joka nyt ei ole varsinaisesti yhtään normaalia pienempi, vaan se on samankokoinen kuin monet liigakaukalot ja se johtuu hallin koosta, joka on liian pieni, Liljelund valaisee.
Kisajoukkueissa on kaikkiaan 12 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia. Joukkueiden pienempi koko on puhuttanut hiukan, mutta tällekin asialle on looginen selitys.
– Ollaan saatu 90 paikkaa kisoista ja joukkueita on kuusi, niin se tarkoittaa, että pelaajia on maksimissaan 14 per joukkue. Tähän lasketaan lisäksi mukaan yksi valmentaja. Kisajärjestäjät hoitavat kisajoukkueiden majoitukset ja ruokailut tältä viralliselta delegaatiolta. Sen lisäksi on neuvoteltu vielä ylimääräisiä paikkoja IWGA:n kanssa siten, että kolme johdon jäsentä saadaan vielä paikalle, että joukkueet pystyvät toimimaan normaalisti turnauksessa, Liljelund paalutti.
Pelaajamäärän vuoksi ottelut pelataan 3 x 15 minuutin pituisena normaalien 20 minuutin erien sijaan.
– Johtuen pelaajamäärästä 12+2 (13+1 olisi myös mahdollinen) pelataan peliaika 3 x 15 minuuttia. Osa tuntuu olevan sitä mieltä, että tämä on ihan pelleilyä, mutta tarjous oli todellisuudessa mallia ”ottakaa tai jättäkää”. Tämä on se mitä oli tarjolla ja tulijoita olisi kyllä ollut tilalle.
– Olympialaisissa mukana on 12 maata, niin 24 x 20 eli 480 urheilijaa olisi silloin sellainen kiintiö, jolla ei koskaan tulla pääsemään olympialaisiin. Se ei ole mahdollista ellei kisoja jostain syystä järjestettäisi Suomessa, joka ei vaikuta järin realistiselta.
– KOK:n Bachin mukaan lajeista katsotaan hyvin pitkältui juuri sitä, että miten ne sopivat olympialaisten ohjelmaan ja mitä logistisia, hallinnollisia sekä organisatorisia seikkoja niiden suhteen tulee ottaa huomioon. Siinä mielessä tämä on oikein hyvä mittari ja päästään testaamaan, että toimiiko salibandy pienemmällä määrällä pelaajia, Liljelund avasi vielä lisää.
Liljelund väläytti aikoinaan, että salibandya voisi pelata neljällä neljää vastaan ja pienemmällä kentällä, jotta laji olisi otollisempi olympialaisia ajatellen. Tuo aate ei saanut lajiväen parissa kovin suurta kannatusta.
Nyt kun kisoissa on mukana pienemmät joukkueet maata kohti, voisi moni luulla, että pelit pelataan nimenomaan 4 vs. 4, mutta kisoissa tullaan mittelemään normaalissa 5 vs. 5 -muodossa.
– Ison pohdinnan paikka on myös se, että 4 vs. 4 vähän pienemmällä kentällä voisi olla tulevaisuudessa yksi mahdollisuus. Meillä oli tarkoitus kokeilla sitä systeemiä Urban Gameseissa, mutta se tapahtuma peruuntui. Silloin oltiin jo päätetty, että ei haluta muuttaa lajin profiilia tähän turnaukseen, koska missään ei olla vielä pelattu sitä 4 vs. 4 -peliä.
– Meidän pitäisi päästä johonkin kokeilemaan, että minkälaista se peli on, kun pelataan 4 vs. 4. Toki tiedän valmentajana sen, että miten se treeneissä menee, mutta toinen seikka on se, että miten se toimii kilpailumuotona. Tärkeä kysymys on se, että muuttaako se peliä jollain tavoin. Taktisestihan siinä on eroa 5 vs. 5 -peliin, Liljelund tiesi.
Salibandyn kannalta World Games on eittämättä iso näytönpaikka. Liljelundilla onkin lähettää lajiväelle terveisiä kisojen tarjoaman näyttöpaikan hyödyntämisen suhteen.
– Yksi mittari, josta kaikki puhuu on lisäarvo. Tärkeä seikka olisi se, että salibandyihmiset seuraavat kisoja, joita voi katsoa Olympic Channelilta ja meidän Youtube-kanavilta, johon ollaan ostettu oikeudet kaikkiin peleihin. Elisan kautta voi seurata kaikki Suomen pelit.
– Olisi tärkeää, että peleistä puhuttaisiin ja ihmiset olisivat aktiivisia somessa ja kommentoisivat sitä kuinka isosta asiasta on kyse.
– Tämä on tärkeä asia salibandyn aseman kohottamiseksi Suomessa, mutta myös kansainvälisesti. Se on se juttu, jota tässä tarvittaisiin. Sen tavallisen salibandyniilon tai -niilottaren näyttämään, että tästä ollaan oikeasti kiinnostuneita. Myös sitä, että tämä ei ole vain yksi salibandyturnaus muiden joukossa, lajin kattojärjestön pääsihteeri päätti haastattelun.
Suomen joukkueen ja kisojen ohjelman näet täältä
World Games -kotisivu
Mielestäni se että pelataan pienemmällä kentällä ei ainakaan ole hyvä juttu, vaikkei eroa nyt paljoa ole. Muutenkin 40x20m on vähän liian pieni alusta. Itse olen ainakin sitä mieltä että tuo 3×15 on ihan pelleilyä. Onkohan World Gameseissa aika juoksevaa niinkuin ala-sarjoissakin, se nyt olisi vielä kaiken huippu. Mitäköhän tästäki tulee:DD
Kyllä hävettää taas suomen olympiakomitean puolesta, toisaalta ymmärtää heidän valintansa kun vanhat jäärät jatkuvasti kompuroivat skandaalista toiseen.
Salibandyllä hyvä noste muutenkin jos omat porukat jaksavat uskoa siihen.
Ymmärrän kyllä Suomen Olympiakomitean asenteen. Jo nykyisten lajien kanssa on vaikeaa saada sopeutettua 11 miljoonan euron budjettia niin, että kaikille työntekijöille saisi maksettua riittävän (ja selvästi sääntöjen ylittävää) palkkaa. Lisäksi ministeriön tilintarkastajat valittavat jostain pienistä 450 000 euron hotellilaskuista Sotshiin liittyen, yhdellä lennolla vain 1200 euron edestä juotujen kuohuviinien tai Kojonkosken itselleen synttärilahjaksi ostaman halvan 2000 euron polkupyörän takia. Ei varmaan paljoa huvita tehdä töitä, kun tollaisiin pikkujuttuihin tartutaan.
Olympialaiset ei varmaankaan ole ainoa vaihtoehto päästä esille. Tehdään hyvää ja järkevää työtä lajin eteen. Uskalletaan olla ylpeitä lajistamme ja panostetaan kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. Sitten tulee päivä jolloin ei tarvitse anoa olympiajäsenyyttä. Hieno laji!!
Kas kun vieheen heiton liitto ei ole panostanut rahaa paikalliseen näkyvyyteen. Tai rantakäsipallo. Luulis hengenpelastusliiton kuitenkin markkinoivan lajia täydellisenä huippu-urheiluna ja -viihteenä.
Ei homma toimi näin, että käsketään pitämään puhetta päällä. Lajin ja turnauksen pitää olla niin kiinnostava, että parran pärinää syntyy. Tällainen turnaus harrastelajissa ei vaan nappaa tarpeeksi. Laji ihmisillä on vielä iso työ kehitellä tuotetta.
IFF sai järjestäjien kanssa sovittua kentän täysimittaiseksi . Hyvä!