Keravalainen salibandyseura Blackbirds perusti elokuussa oman tukirahaston, jonka kautta jaetaan stipendejä vähävaraisten perheiden lasten harrastuksen tukemiseen, kertoi Keski-Uusimaa -lehti maanantaina.
Tukirahasto perustettiin, kun Blackbirdsin juniorijoukkueista lopetti merkittävä määrä pelaajia.
– Viime kaudella 20 pelaajaa on lopettanut meidän arvion mukaan siitä syystä lajin harrastamisen, että ei ole varaa jatkaa. Se on valtavan surullinen tilanne ja olemme nyt parin viime vuoden aikana miettineet, miten onnistuisimme omalta osaltamme auttamaan, toiminnanjohtaja Erkki Enström kertoi lehdelle.
Yksi kimmoke omalle rahastolle on ollut panimojätti Sinebrychoffin harrastestipendijärjestelmä, josta on tuettu vuosittain lasten harrastuksia. Blackbirdsin oman rahaston tukimalli sopii aikataulullisesti paremmin salibandykauteen.
– Meidän lajissa kriittinen piste on elo–syyskuussa, jolloin kausi alkaa ja jolloin on yleensä isompien maksujen hetki, tulee lisenssit ja vakuutukset. Se on kallein kohta vuotta ja mietimme, että miten sitä hetkeä pystyisimme tukemaan.
Yritysten ja yksityisten lahjoittajien myötä rahastoon kertyi parissa kuukaudessa 1350 euroa.
– Pystyimme kuutta meidän lajin harrastajaa tukemaan niin, että he saivat oman joukkueensa kuukausimaksuihin suhteutettuna kolmen ja puolen kuukauden kuukausimaksujen verran stipendeinä.
– Ok, se ei auta kuin kuutta perhettä, mutta heitä varmaan ihan ratkaisevan paljon. Jos pystymme tukemaan yhtäkin lajin harrastajaa, se on mielestämme hienoa, Enström sanoi.
Blackbirdsissa kuukausimaksut ovat 20-150 euroa iästä ja sarjatasosta riippuen. Suurimman kuluerän tuottavat salivuokrat. Seurassa on kaikkiaan 650 jäsentä, joista junioreita on noin 500.
Esimerkillistä toimintaa, Blackbirdsille iso hatun nosto.
Joo, peukut täältäkin.
Mutta sen verran pitää sanoa, eikä liity mitenkään tähän esimerkkiseuraan, että parin juniorin kanssa oli omassa seurassa maksuongelmia. Toinen isä toi lapsensa harjoituksiin aina isolla Audilla ja toinen perhe rakensi omakotitaloa. Mutta 95-euroa kuukaudessa ei ollut varaa maksaa, eikä aikaa osallistua joukkueen talkoisiin, eikä tehdä seuran eteen mitään muutakaan. Ilmaiseksi olisi pitänyt saada harrastaa.
Otetaan ihmiset sellainen asetelma lähtökohdaksi, että laitetaan lapset keskiöön ja luodaan heille puitteet koulutukseen ja harrastamiseen niin pitkään kun halua riittää. Rakennetaan malleja, joilla luodaan mahdollisuus myös vaikeassa talous tilanteissa oleville perheille. Edellisen viestin tapaiset Audi miehet laitetaan jalkapuuhun☺ Edelleen hienoa blacbirds?
Hienoa että jossain seuroissa päästään kuluissa alaspäin. Harrastuskulut alkavat paikoitellen karkaamaan käsistä, kun välttämättä edes 300€ /pelaaja ei riitä kuukaudessa sabaan. Blackbirdsin kannattaa olla ajoissa aktiivinen valmentajien sekä Kurkelan vuorojen haussa ensi kautta ajatellen. Mustarastaiden pesue voi hyvinkin nousta uuteen nousuun, Keski-Uudellamaalla olisi paljon potentiaalisia pelimiehiä jotka tällä hetkellä pelaa muualla.
Tässähän ei sanottu että seurassa päästäisiin kustannuksissa alas, mutta on löytynyt rahoittaja-apua vaikeimmissa tilanteissa oleville.
Pääasia että kaikkeen kulttuuriin riittää rahaa ei liikunnasta niin väliä vaikka siitä puhutaan koko ajan miten tärkeä olisi saada nuoret liikkumaan. Onneksi sentään jotkut tekee tällaista.
Artikkelissa oli mainittu joukkueen pelaajien maksuiksi 20-150€/kk. Iso tekijä Kurkelan uusi halli. Siihen päälle seuran sekä Sinerbychoffin tukirahasto jeesaa osaa harrastajia. Kun vertaa Blackbirdsin harrastuskuluja vastaavan ikäryhmän joukkueeseen kalliissa paikassa, niin ero voi olla jopa yli 150€/kk. Se saattaa hyvinkin houkutella alueen pelaajia suurten maksujen parista Keravalle.
Voisi ErVi ottaa mallia!
Täytyy kyllä todeta että kausimaksut ovat kasvaneet hurjaa vauhtia, varsinkin vanhemmissa junnuissa ja eritoten pääkaupunkiseudun joukkueissa. Kun 10 vuotta sitten oli mahdollisuus pelata omakustanteisesti Nuorten SM-sarjaa, pidin 1500€ liian kovana ja siirryin höntsäämään. Viime vuonna oli erään Nuorten SM-sarjan joukkueen kausimaksu kaikki kulut mukaanlukien n. 6000€. Kenellä on varaa maksaa noin järkyttävät summat pelaamisesta vuodessa? Jotenkin tarvitsisi pienentää kustannuksia, jotta ei käy kuten tekstissä on mainittu. Emmehän me lajina halua että meille käy kuten jääkiekolle, jossa kustannukset ovat omalla mutulla suurin syy, miksi pelaajia lopettaa kyseisen harrastuksen.
Nyt olisi tutkivalle journalismille paikka. Yhteenvetoa kustannuksista eri paikkakunnilla, eri ikäisistä ja tasoista.
Pohjanmaalta jos pääsee junioreiden valtakunnallisiin sarjoihin niin karsinnat mukaan lukien pelkät matkat ja hotellit ovat n. 1500-2000 € luokkaa/pelaaja. Suurin osa joukkueista sarjassa kuin sarjassa on luonnollisesti etelä-Suomesta jolloin Vaasasta tai Seinäjoelta on aina muutaman sadan km matka vieraspeleihin.