Blogit

Analyysi: Yhden ottelun anatomia – MM-finaali suurennuslasin alla

16.12.
2017
Blogit

Jussi Kauppi analysoi viikko sitten pelatun naisten MM-finaalin MyCoazh -analyysityökalun avulla. Kuva: IFF

Salibandyn naisten MM-finaali on ohi ja seuraavaa saamme taas odotella pari vuotta. Suomalaisesta näkökulmasta saattaa herkästi tuntua, että ”same old story”! Kaksi vuotta sitten Tampereella koettu kirvelevä rankkaritappio sai toisen mokoman jatkokseen tällä kertaa Bratislavassa. Mutta oliko se same old story vai jotakin muuta?

Ohessa on MM-finaali purettu MyCoazh -analysointityökalulla maailmanmestari Ruotsin näkökulmasta. Tätä analyysiä ei ole tarkoitettu niille valmentajille, joiden mukaan joukkueessa ei ole olemassa yksittäisiä pelaajia (lue: persoonia) vaan vain valmentajan taktiikkaa noudattavia pelinappuloita. Muutenkin tässä tekstissä on erittäin vahva tilastovaroitus niille, joilla on aiheeseen liittyvää allergiaa! Onneksi sitä on helppo välttää jättämällä juttu lukematta.

MyCoazhilla seurataan pallonhallintaa yhden joukkueen näkökulmasta joko reaaliaikaisesti tai videolta jälkikäteen. Jokainen yksittäinen tapahtuma (laukaus, syöttö, kaksinkamppailu, harhautus, pallollinen kuljetus sekä tärkeimmät onnistumiset ja epäonnistumiset myös pallottomassa pelissä kaikkiaan 26 eri vaihtoehtoa) kirjataan aina jollekin pelaajalle ja ketjulle ja tuloksia voidaan käyttää sekä reaaliaikaiseen katsomovalmennukseen tai pelin jälkeen palautteenantoon sekä valmennukselle että varsinkin pelaajille.

Jälkikäteen tehty pelianalyysi voidaan yhdistää ottelun Youtube-videoon ja sen jälkeen kaikki ottelun tapahtumat löytyvät ”videoklippeinä” vain nappia painamalla. Vastustajan tapahtumista merkitään tärkeimmät, lähinnä laukaukset ja paikat sekä tilanteet, joissa he voittavat uudelleen pallonhallinnan. Yksittäisessä pelissä kirjattavia tapahtumia (Actions) tulee noin 700 – 900.

Finaali erä erältä

MM-finaali alkoi valitettavan sinisissä (sinikeltaisissa) väreissä. Ensimmäisen erän pallonhallinta oli Ruotsille peräti 56-prosenttisesti, tilanne pelissä 2-1 heille erän jälkeen ja laukauksetkin 17-10 (Corsi). Ruotsin naisten taktiikka Suomea vastaan on usein viime peleissä ollut juuri painaa ottelujen alut ja varsinkin ensimmäiset erät hurjalla paineella ja korkealla karvilla, niin nytkin.

Laskemme nykyisin myös jalkapalloanalytiikan innoittamana maaliodottamaa (xGs) eli teoreettista lukua, kuinka monta maalia keskimäärin joukkueet tuollaisista laukauksista/tekopaikoista tekevät. Maaliodottaman suhteen jokaisella analyytikolla on hieman oma tapansa laskea sitä, mutta olennaisia tekijöitä ovat laukaukset, maalipaikat, vedon suuntautuminen sekä ennen kaikkea vastustajan paine tai sen puute tilanteissa.

Ensimmäisen erän jälkeen Suomi oli onnekas, että tilanne oli vain 2-1 Ruotsille, koska maaliodottama (xGs) oli 2,50-0,75. MyCoazh laskee automaattisesti myös karkeaa ennustetta ottelun lopputuloksesta (EstFT = Estimated Full Time) ajatuksella, jos ottelu jatkuisi samanlaisena kuin mitä se on ensimmäisen erän ollut ja ensimmäisen erän jälkeen MC ennusti Ruotsille voittoa 6-3 numeroin.

Entä jos kurkistetaan tekemiseen ketjutasolla, jossa kuitenkin salibandyottelut lopulta ratkaistaan: ketju vastaan ketju -pelissä. Ruotsin peluutusjärjestyksessä ykkös- ja kakkosketju molemmat tekivät ensimmäisessä erässä maalit ja Anna Wijkin johtama kolmonen hieman yllättäen otti yhden omiin. Kyse oli todennäköisesti Suomen valmennuksen haluamasta peluutustaktiikasta, jossa haluttiin käyttää hyväksi Ruotsin puolustaja Moa Tschöpin innokkuutta nousta hyökkäyksissä.

Cornelia Fjellstedtin johtama Ruotsin ykkösketju pelasi ensimmäisessä erässä yli 5,5 minuuttia ja piti pallon 62-prosenttisesti. Heille tuli kuitenkin myös muutamia oman puolustuspään virheitä. Kuten alempana olevasta syöttökartasta hyvin näkyy, käytännössä sentteriksi merkitty Fjellstedt pelasi enemmän pakin paikalla ja Boberg nousi hanakasti mukaan hyökkäyksiin. Tätä ketjua vastaan pelasi eniten Suomen niin kutsuttu Alankojen ketju. Ketjun Corsi oli ensimmäisessä erässä 4-5 ja xGs 0,75-0,00.

Alice Granstedtin johtama kakkosketju pelasi sekin ensimmäisessä erässä 6,5 minuuttia ja piti palloa aivan käsittämättömät 71 prosenttia tästä ajasta. Tätä ketjua vastaan pelasi eniten Suomen Kujaloiden ketju. Kakkosen Corsi oli 5-3 ja xGs 0,50-0,25.

Ruotsin kolmosketju pelasi yli 7,5 minuuttia, piti palloa vain 39-prosenttisesti ja otti yhden maalin omiinsa. Luvut ovat mielenkiintoisia, koska ensimmäisessä erässä Ruotsin kolmosketjun Corsi oli 8-2 ja maaliodottama 1,25-0,50. Tätä ketjua vastaan pelasi eniten Suomen Kauppien ketju.

Toinen erä

Toinen erä jatkui alkuun aivan samoissa merkeissä kuin ensimmäinenkin. Ruotsi karkasi jo 4-1 johtoon ennen kuin Suomi sai tehtyä ylivoimalla kavennuksen. Kahden erän jälkeen MyCoazh ennakoi Ruotsille koko ottelun voittoa jo 7-3 numeroin ja toisen erän pallonhallinta oli sekin Ruotsilla vielä 52-prosenttisesti. Pallonhallinnasta pitää huomioida se, että ennen ensimmäistä jäähyä (Kauppila 2min) se oli Ruotsille peräti 62-prosenttisesti. Peli oli siis totaalisesti Ruotsin hallinnassa. Jäähyt sotkivat pallonhallintalukuja, mutta sama meno jatkui jäähyjen jälkeenkin: Ruotsi vei peliä 64-prosentin pallonhallinnalla kunnes Suomi sai rankkarin.

Rankkarista ei kavennusmaalia syntynyt, mutta siitä seuranneesta ylivoimasta se tuli. Se oli vain yksi yksittäinen hetki pelissä, mutta samalla erittäin tärkeä, koska siinä Ruotsin puolustajat näyttivät jopa naurettavilta: he keskittyivät niin täysin tilanteeseen maalin edessä, että Nina Rantala käytti tilanteen hyväkseen ja teki vanhanaikaisen.

Ruotsin ykkösketju pelasi 5,5 minuuttia ja piti palloa 69-prosenttisesti. Se vei toista erää mielin määrin kuten Corsi 8-1 osoittaa ja voitti pelinsä kahdella Delgado-Johanssonin maalilla ja ketjun maaliodottamakin oli 2,00-0,00.

Ruotsin kakkosketju pelasi toisessa erässä 5 minuuttia, mutta ei pystynyt enää samanlaiseen pelin dominointiin kuin ensimmäisessä erässä ja pallonhallintaprosentti tipahti itse asiassa 46:een. Ketju otti toisessa erässä kaksi jäähyä ja osaltaan päästi näin Suomea mukaan peliin. Ketjun Corsi oli toisessa erässä 1-1 ja maaliodottama oli 0,50-0,50.

Ruotsin kolmonen pelasi toisessa erässä vain vähän yli 4,5 minuuttia, mutta piti palloa 59-prosenttisesti. Sen Corsi oli 5-5 ja maaliodottama oli 1,00-0,25.

Kolmas erä – kaikki muuttui, mutta miksi?

Suomen valmennus teki muutoksia jo toisen erän lopussa, mutta varsinaisesti muokkasi kokoonpanoja uusiksi kolmanteen erään ja nostivat karvaustasoaan. Muutokset muuttivat koko pelin kulun. Suomi alkoi viemään peliä ja nousi taisteluun ottelun voitosta. Kolmannessa erässä pallonhallinta oli Suomelle 56-prosenttisesti.

Suomi kavensi ensin ylivoimalla 3-4:ään ja Ruotsi reagoi Suomen peluutusmuutoksiin vasta 4-4 tasoituksen jälkeen tiivistämällä kahteen pelaavaan ketjuun. Mielenkiintoisen tiivistyksessä teki se, että Ruotsin valmennus penkitti koko pelin parhaan ketjunsa ja nosti siitä laiturit kolmosketjuun Anna Wijkin rinnalle.

Ruotsin ykkösketju pelasi kolmannessa erässä vain 5 minuuttia ja pystyi pitämään palloa vain 37-prosenttisesti. Ketju päästi yhden maalin, mutta ei muuten ollut minkäänlaisissa pelillisissä vaikeuksissa kuten Corsi 6-3 kertoo, muttei myöskään päässyt enää huipputonteille kuten xGs 0,25-0,50 kertoo.

Sen sijaan Ruotsin kakkosketju oli todella suurissa vaikeuksissa. Se pelasi kolmannessa erässä lähes 7 minuuttia, mutta pystyi pitämään palloa vain 31-prosenttisesti ja ketjun Corsi ja maaliodottama toisessa erässä olivat Suomelle 2-4 ja 0,00-0,50. Kakkosketjun kovasti kehutti nuori sentterilupaus Alice Granstedt oli isoissa vaikeuksissa, joista kertovat mm. hänen ottamansa jäähy (jossa muuten oli kaksi erillistä mailaanlyöntirikettä!) sekä koko ottelun pelaajakohtainen pallonhallintaluku (PlayerBallPossession) 51 prosenttia 217 sekunnin pallollisesta kokonaispeliajasta. Nuo luvut ovat sentterille surkeita. Pääosin tämä ketju oli kehissä, kun Suomi tasoitti lopussa ilman maalivahtia.

Kolmas ketju pelasi lähes 8 minuuttia ja piti palloa 61-prosenttisesti. Se pystyi tuottamaan vielä maalipaikkojakin, mutta 10-10 Corsista huolimatta maaliodottama oli 0,50-1,00.

Jatkoaika

Jatkoaika oli pelillisesti aaltoilua päädystä päätyyn ja pallonhallinta oli melko tasan, mutta Corsi oli jo Suomelle 9-11 ja varsinkin laadukkaat maalipaikat eli xGs 0,25-1,50. Niissä muutamissa vedoissa maalin edestä oli kyse vain siitä, sattuiko veto napsahtamaan päin maalivahtia vai ei. Nyt napsahti kohti, tosin myös yhden hienon torjunnan Ruotsin maalivahti Hjorting poikittaissyöttöön lähteneeseen Kippilän vetoon jatkoajan melko alussa teki.

Rankkarit

Rankkareista ollaan montaa mieltä, mutta se on se tapa, jolla voitto sääntöjen mukaan ratkotaan, jos muuten ei eroa saada aikaan. Rankkarit ovat osin arpapeliä, mutta ne ovat myös taito- ja scouttauskysymys kuten Suomen miesten maajoukkue vuosi sitten näytti. Suomen rankkarit jättivät toivomisen varaa, mutta sallittakoon myös urheilun suola eli jossittelu: minkälainen paine olisikaan ruotsalaisvetäjällä ollut, jos kaksi ensimmäistä Suomen laukausta olisi mennyt maalin. Yritykset olivat melko samanlaisia, nyt toisesta tuli maali ja toisesta ei tullut. Ja samalla tavalla kuin kaksi vuotta sittenkin, historiankirjoitus olisi sen jälkeen ollut todennäköisesti toisenlainen.
Mistä tästä kaikesta opimme?

Jossittelut sikseen, jos salibandypelin haluaa voittaa, kannattaa olla kahdesta paikalla olevasta joukkueesta se parempi. Nyt Ruotsi oli sitä, jos koko 70 minuuttista arvioidaan. Tilanne oli aivan sama kuin kaksi vuotta sitten, silloin vain ei äidytty samanlaiseen maalipaikkailoitteluun loppuottelussa, vaan peli oli paljon enemmän kyttäämistä ja puolustamista.

Ruotsin finaalin parhaaksi pelaajaksi valittiin ansaitusti Amanda Delgado-Johansson. Sen sijaan kisojen AllStarsiin valittujen Moa Tschöpin ja Emelie Wibronin panos finaalissa jäi melko vaisuksi. Wibronilla pallollista peliaikaa koko pelissä 190 sekuntia, josta pallo pysyi omilla vain 46-prosenttisesti.

Ruotsin finaalin MVP Delgado-Johanssonin PlayerResults. Hänellä oli pallollisia kosketuksia 5vs5 pelissä (Activity) 59 ja hänen arvosanansa (Score) pelistä oli 10. Hän teki pelissä tehot 2+1 ja onnistui myös rankkarissa. Delgado-Johanssonilla oli pallollista peliaikaa yhteensä 191 sekuntia ja piti pallon omilla siitä ajasta 87-prosenttisesti. Nämä ovat sniper-tyyppiselle pelaajalle huippulukemia, mutta ehkä hän ei olekaan pelkkä sniper.

Koko Ruotsin joukkueen arvosana (Score) oli 8,4 ja Activity 766. Ruotsi laukoi kaiken kaikkiaan pelissä 61 kertaa ja näistä 26 maalia kohti. Suomen vastaavat luvut olivat 53 ja 22. Koko ottelun maaliodottama oli myös Ruotsille 8,00-5,50. Valitettavasti joutuu siis toteamaan – taas – että parempi joukkue voitti. Suomelle kuitenkin kaikkia kunnia kolmannen erän noususta ja voittokin oli jatkoajalla enemmän kuin lähellä.

Ykkösketjun Corsi oli 18-9 ja se voitti pelinsä 3-1. Sen xGs oli 3,00-0,50.

Ruotsin ykkösketjun Passing Maps (syöttökartta) kertoo kuinka olennainen pelaaja Amanda Delgado-Johansson joukkueelleen oli. Mielenkiintoinen on Bobergin ja Fjellstedtin sijainti PassMapsilla, johon on siis otettu mukaan vain pelinrakennustilanteet ja laskettu pelaajien keskimääräinen sijoittuminen kentällä. Ketjun nimellinen sentteri Fjellstedt on alimpana pelaajana ja Boberg selvästi häntä ylempänä. Samalla tavalla Delgado-Johanssonin merkitystä alleviivaa se, että kaikki paksut nuolet (=paljon syöttöjä) osoittavat kohti häntä.

Kakkosketju pelasi koko pelissä 1-1 tasurin ja sen Corsi oli 12-13 ja xGs 1,00-2,00.

Ruotsin kakkosketjun PassingMaps, josta näkyy miten vahvaa pakki-pakki -peliä tämän ketjun takana Kranz ja Sundberg pelaavat ja miten Sundberg etsi lähtökohtaisesti vain Wibronia, joka puolestaan haki paljon Joelssonia ja häneen suurimmaksi osaksi kaikki syöttöketjut myös päättyivät.

Kolmosketju hävisi oman pelinsä 0-1, sen Corsi oli 27-22 ja xGs 3,00-2,50.

Ruotsin kolmosketjun PassMaps puolestaan osoittaa Wijkin ja Tschöpin välisen yhteyden, josta voidaan jo todeta, että se haittasi koko ketjun pelaamista. He pelasivat koko ajan vain toisilleen, vaikka joskus joku muu ratkaisu olisi voinut tuoda paremman tuloksen. Rydfjällin tehtäväksi jäi varmistaminen alimpana pelaajana ja kahden muun hyökkääjän tehtäväksi jäi vain statistin roolit, vaikka kolmanteen erään sinne vaihdettiin Delgado-Johansson ja Andreasson.

Yksi erittäin hyvin voittojen kanssa korreloiva ja niitä jopa selittävä analytiikan tunnusluku on pallollinen peliaika hyökkäysalueella. Salibandyssä se ei toki ole niin tärkeä tunnusluku kuin se on jääkiekossa. Ruotsilla oli sitä tässä pelissä yli 11 minuuttia. Se on erittäin korkea määrä salibandypelissä! Tavallisesti pelissä kyseinen lukema voi olla yksittäisellä huippuketjulla viiden minuutin tienoilla, nyt Ruotsilla eniten sitä oli kolmosketjulla.

Ruotsilla oli puolestaan oman kenttäpuoliskon ”virheitä” yhteensä 46 kappaletta. Teoreettisesti laskien keskimäärin joka 13. oman pään virhesuoritus on maali vastustajalle, koska keskimäärin joka toista virhettä seuraa laukaus vastustajalle. Joten Suomen ”olisi pitänyt” tämän tunnusluvun mukaan tehdä 3,5 maalia ja se teki 5.

Suomi teki finaalista huippuottelun kolmannen erän nousullaan ja jälleen lähes puoli miljoonaa suomalaista sai kokea joukkueen kanssa koko tunneskaalan huippu-urheiluelämyksiä. Huippu-urheilu on raakaa ja kruunu noususta jäi vielä odottamaan otollisempia aikoja. Riittävän monen pelaajan pitää jatkossa haluta sitä riittävästi, eikä vain MM-kisavuosina.

Tekstin kirjoittaja Jussi Kauppi on MyCoazh -analyysityökalun isä. MyCoazhiin voit tutustua tarkemmin täällä.

Pääkallo.fi
Pääkallo.fi