Salibandymaailmassa on kuohunut viime päivinä IFF:n (Kansainvälinen salibandyliitto) uuden päätöksen vuoksi. Sen myötä heinäkuusta 2021 alkaen salibandymailojen grippien tulee olla samaa merkkiä kuin muukin maila.
Varsinainen päätös astuu voimaan 2020, mutta sillä on vuoden siirtymäaika. Päätöstä ei ole ymmärretty missään aktiivisessa salibandymaassa, ja rapaa on lentänyt niin IFF:n kuin mailavalmistajienkin niskaan. Moni näkee asian eritoten siten, että alempien sarjojen pelaajia höykytetään ”turhalla säännöllä”. IFF:n pääsihteeri John ”Pi” Liljelund vastaili aihepiirin herättämiin kysymyksiin puhelimitse.
Pi Liljelund, mihin tämä grippipäätös perustuu?
– Silloin aikoinaan kun mailoja on hyväksytetty, niin grippejä ei ole sisällytetty tuohon hyväksyntään lavan ja varren kanssa. Vuonna 2020 EU:ssa astuu voimaan uusi kemikaalilainsäädäntö. Kemikaalitestaus on vaarallista ja hankalaa.
– Jotta se kokonaisuus saadaan toimimaan, niin mailanvalmistajilta tuli esitys, että gripit otettaisiin mukaan tähän kokonaisuuteen. Sitä kautta saataisiin sekin pikkuhyöty tulemaan lajin levityksen sekä kehityksen eduksi. Siihen taas kuului kemikaalien osalta itseilmoitus siitä mitä tuotteet sisältävät. Ei siten, että niitä vielä testataan kemiallisesti, sillä se on sairaan vaikeaa ja todella kallista, joka vaikuttaisi kuluttajahintaan paljon.
– Siihen samaan esitykseen kuului, että ne kuuluisi olla brändeittäin. Tässä on kaksi ongelmaa. Ruotsissa ongelma on se, että siellä pelataan todella paljon “kolmansien valmistajien” gripeillä (esimerkiksi Klubbhuset). Nyt tilanne on se, että mikään ei estä näitä valmistajia hyväksyttämästä a) omaa mailaa jos haluaa b) tehdä grippejä isommille brändeille ja sopia niiden kanssa, kuten jo jossain tapauksissa tehdäänkin.
– Lähtökohta oli varmistaa lajin turvallisuus ja selkeyttää tilannetta lajin markkinoilla.
Sanoit Floorball Todaylla, että tässä pyritään turvaamaan varustevalmistajien elinkeino. Miksi se on IFF:n tehtävä?
– En tiedä onko se meidän tehtävä, mutta lähtökohta on tietysti se, että teemme yhteistyötä varustevalmistajien kanssa. Ne ovat myös merkittäviä rahoittajia lajin kehityksen kannalta. En sano, että se on meidän tehtävä, mutta tosiasia on se, että nämä yrityksethän ovat suurimpia salibandyn sponsoreita. Käytännössä hyvin monissa tapauksissa myöskin ainoita.
Tähän väliin lisättäköön tieto siitä, että mailamyynti on ollut viime vuosina laskussa. Vielä vuoteen 2017 asti se nousi, mutta vuosien 2017 ja 2018 välillä laskua oli peräti 12 %. Tänäkin vuonna ensimmäinen puolikas on ollut miinusmerkkinen.
Aiotteko valvoa grippien hintakehitystä?
– Eihän me valvota mailojen tai muidenkaan tuotteiden hintakehitystä. Varmasti meidän pitää sitä miettiä ja katsoa mitä tapahtuu, koska pelaajat niitä tuotteita ostavat. Me laitoimme sen siirtymäajan siihen mukaan, jotta pelaajat eivät kärsisi liikaa siitä, että jokin muutos tekee pelaamisen vaikeammaksi tai kalliimmaksi. Tosiasiassa meillä on aina mahdollisuus siihen, että jos me toteamme, että jokin muutos ei toimi, niin voimme kahden vuoden sykleissä tarkistaa sitä asiaa ja jatkaa siirtymäaikaa.
– Toinen kysymys on se, että onko tässä vielä joitain muita aspekteja, joita emme ole vielä edes tajunneet, joiden perusteella voidaan joutua reagoimaan.
Niin olin kysymässä sitä, että kun siirtymäaika on vielä vuoteen 2021, niin onko mahdollista, että tämä säädös vielä peruttaisiin tai se muutettaisiin, mutta vastasitkin siihen.
Ovatko kaikki mailavalmistajat tämän takana yhteisessä rintamassa? (Eli Exel, Fat Pipe, Oxdog, Salming ja Unihoc)
– Ne ovat kaikki Material Boardin jäseniä, joten ovat olleet hyväksymässä tuota.
– En voi sanoa sitä mistä itse idea kumpuaa.
– Se järjestelmä on sellainen, että saimme esimerkiksi aiemmin esityksen, että joku halusi pidentää mailan vartta niin, että se olisi yli 120 cm. Se tulee ensin esityksenä kokoukseen, ja katsotaan onko se teknisesti mahdollinen ja lajia palveleva muutos. Sitten kun se on todettu, niin tehdään tuota puolta hallinnoiman elimen kanssa testejä, jolla tarkistetaan onko se teknisesti järkevää ynnä muuta.
– Silloin tehtiin esitys tuosta pidemmästä mailasta, joka ei ollut tosin 120 cm ja se kaatui. En rupea siis erittelemään sitä, että kuka tai mikä taho on ollut aktiivinen minkäkin esityksen suhteen. Kun tämä viimeisin ehdotus tuotiin kokoukseen, niin kukaan ei sitä vastustanut kokouksessa. Kokouksessa oli paikalla kaikkien näiden viiden yrityksen edustajat.
Liljelund kertoi myös, että materiaalikehityksessä kuunnellaan myös muita salibandyvalmistajia kuin edellä mainittuja.