Naisten uudistetun valtakunnallisen 1. divisioonan lohkojako julkaistiin 14.5. Etukäteen on tiedotettu, että lohkojako pyritään tekemään kausittain mahdollisimman alueelliseksi.
Kirjoitukseen julkaistiin vastine 19.5. 2020 ja voit lukea sen täältä.
Lohkojen jako ei varmasti ole ollut yksinkertainen prosessi. Väitän kuitenkin, että matkustuskilometrien näkökulmasta inhimillisempää ja tasaisempaa jakoa koko sarjan joukkueiden välille olisi ehdottomasti voinut ja pitänyt toteuttaa. Nykyinen malli (A-B-C, tässä kirjoituksessa länsi-, keski- ja itälohko) ajaa sarjassa pelaavat joukkueet keskenään eriarvoiseen asemaan.
Nykyisen lohkojaon eriarvoisuus
Lohkojen ääripäiden matkustusrasite: Nykyinen lohkojako nostaa matkustuskuluja merkittävästi monella joukkueella, suhteessa siihen miten jako olisi voitu toteuttaa. Moni 1. divisioonaan menevä joukkue varmasti kamppailee tällä hetkellä oletetun budjetin kasvamisen kanssa sekä yrittää parhaansa mukaan sitouttaa pelaajia maksamaan ennakko-odotuksia korkeampia kausimaksuja. Lisäksi on huomioitava pelaajien halukkuus matkustaa läpi Suomen, ilman taloudellista näkökulmaa.
Etelä-Suomen joukkueiden keskinäinen eriarvoisuus: Etelä-Suomen osalta liitto on asettanut joukkueet keskenään todella eriarvoiseen asemaan. Nyt osan joukkueiden kulut tulevat kasvamaan merkittävästi maantieteellisen epäsuhdan takia. Vaikutus voi näkyä myös pelaajien joukkuevalinnoissa.
Tasoerot: Nykyisen lohkojaon kolmas epäkohta on merkittävät tasoerot lohkojen välillä. Jos otetaan huomioon vain edellisellä kaudella oman lohkonsa voittajat, löytyy kärkisijalle päätyneitä joukkueita länsilohkosta kaksi ja itälohkosta viisi, kun keskilohkosta ei yhtään.
Nykyisen lohkojaon vaikutukset
Länsi-keski-itä -jako aiheuttaa myös samoja haasteita, mitä on ollut jo aikaisemman 1. divisioonan aikana: omien 2. divisioonalohkojen parhaat joukkueet eivät ole halukkaita nousemaan sarjaan, jossa alueellisuus voi tarkoittaa yli 1000 km yksittäisiä pelimatkoja. Tuleeko Etelä-Suomesta löytymään tulevan kauden jälkeen kahdeksaa joukkueellista pelaajia, jotka ovat valmiita tähän sitoutumaan? Ollaanko Länsirannikolla valmiita? Nykyisen keskilohkon joukkueilla kävi nyt tuuri. On kuitenkin huomioitava, että seuraavaa kautta ajatellen esimerkiksi itälohko voi osua kenelle tahansa pääkaupunkiseudun joukkueista.
Pelaajan näkökulmasta lohkojaon julkaiseminen, ilman sen kummempia käytännön toteutustapoja, aiheuttaa turhaa epätietoisuutta ja huolta tulevasta kaudesta. Mikäli liitolla on jo tiedossa tapa, millä turnaukset saadaan toteutettua kohtuullisella matkustusrasitteella, ei tätä ole viestitty avoimesti. Länsi- ja itälohkoissa pitkiä matkoja on joka tapauksessa edessä.
Esimerkki alueellisesti tasavertaisemmasta lohkojaosta
Matkustuskilometrien (ja edelliseen kauden sijoitusten mukaisten tasoerojen) näkökulmasta lohkojako olisi voitu toteuttaa alueelliseksi esimerkiksi näin:
A: Uusikaarlepyy – Kokkola – Seinäjoki – Isokyrö – Kajaani – Jyväskylä – Tampere – Tampere
B: Turku – Turku – Rauma – Uusikaupunki – Kirkkonummi – Espoo – Vantaa – Helsinki1
C: Mikkeli – Lahti – Porvoo – Kerava – Hämeenlinna – Riihimäki – Helsinki2 – Helsinki3
Jakoa tuskin tarvitsee perustella pääkaupunkiseudun tai Turun alueen joukkueiden näkökulmasta, mutta tässä osviittaa vaikutuksista matkamääriin ehdotetussa uudessa A-lohkossa (laskettu paikkakunnan, ei hallin realistisen sijainnin mukaan, kaikki kilometrit edestakaisena matkana).
Kokkolasta nykyisen lohkon Turkuun on 860 km. Tasavertaisemmassa jaossa eteläisin joukkue on Tampere (640km). Turun alueelta tulee myös enemmän joukkueita, mikä vaikuttaa matkojen määrään. Muutoksen tuloksena pisimmät matkat Kokkolan (ja muiden saman seudun joukkueiden osalta) lyhenevät ja vähentyvät.
Kajaanista katsottuna kauimmaiset joukkueet sijaitsevat nykyisessä lohkojaossa Helsingissä (1100km). Tasavertaisemmassa jaossa matka eteläisimpiin, eli Tampereelle (920km) on edelleen pitkä, mutta vähenee silti noin 200km. Samalla pitkien matkojen määrä vähenee, kun selvästi eteläisimpien joukkueiden määrä puolittuisi. Lisäksi Kajaani – Kokkola välimatka on jo suhteellisen lyhyt, kun edestakainen matka on noin 500km. Muutoksen tuloksena pisimmät matkat Kajaanista katsottuna lyhenevät ja vähentyvät.
Jyväskylästä katsottuna esimerkiksi nykyisen lohkojaon Helsinki (540km) ja tasavertaisemman jaon Kokkola (490km), sekä nykyinen Lahti (340km) verrattuna Tampere (300km), ovat yhtä lähellä tai kaukana. Muutoksen tuloksena Jyväskylästä on edelleen sama matka lohkon joukkueisiin.
Alueellisuuden tasavertaistamisen ohessa tasoittuisivat myös tasoerot lohkojen sisällä, kun edelliskauden lohkovoittajat jakautuisivat 3-2-2.
Kirjoittajana nimimerkki ”Tuleva 1. Divisioonan pelaaja”
—
Mielipide- ja palautepalstalla julkaistaan lukijoiden tai laji-ihmisten vapaamuotoisia kirjoituksia. Julkaisemme tekstejä tarvittaessa myös nimimerkillä kirjoitettuna. Kirjoituksen voi lähettää osoitteeseen vihjeet@paakallo.fi tai muulla tavoin. Vaikkapa tekstiviestitse jos siltä tuntuu. Älä siis epäröi ottaa yhteyttä. Muokkaamme sekä kuratoimme kirjoitusasuja ja -muotoja tarpeen mukaan.