Julkaisimme tällä viikolla pidemmän jutun, jossa pohdittiin salibandypelaajien urien pituuksia vuoden 2009 U19-kotikisojen joukkueen kautta. Kisäikäluokka oli 1990-syntyneet, eli tänä vuonna 30 vuotta täyttävät pelaajat. Tämän viikon top 5 -listauksessa jatkoimme samasta teemasta ja laitoimme järjestetykseen kyseisen ikäluokan parhaat pelaajat.
Listauksen pääpaino on ollut pelaajien urissa kokonaisuuksina. Lista ei siis välttämättä indikoi sitä kuka on paras 1990-syntynyt pelaaja juuri tällä hetkellä. Yleisesti ottaen ikäluokka on varsin laadukas, sillä listalta jäi ulos muun muassa Jere Oksasen, Perttu Puskan ja Ilari Talvitien tapaisia komean uran tehneitä laatupelureita.
Tämäkin lista on lopulta aiheesta yksi subjektiivinen näkemys. Kärkinelikon järjestyksestä voi keskustella, mutta siitä, ketkä kuuluvat kärkinelikkoon, tuskin saadaan debattia aikaan. Huomionarvoista listalla on se, että yksikään pelaaja ei ole pääkaupunkiseudulta, vaikka 90-ikäluokan taannoisesta kisajoukkueesta puolet tuli nimenomaan Helsingistä tai sen välittömästä läheisyydestä.
5. Petri Hakonen
Listan vitossijalle oli tyrkyllä kaksi jyväskyläläistä puolustajaa: Otto Tikka ja Petri Hakonen. Absoluuttista tasoa mitatessa Tikka olisi edellä. Valinta kallistui kuitenkin Hakoseen. SPV-puolustaja pelaa edelleen ja on raapinut potentiaalinsa esiin ehkä hiukan Tikkaa paremmin. Hakosen palkintokaapista löytyy kaksi SM-kultaa. Yhteensä 22 maaottelua pelannut puolustaja on kahden maalin päässä sadan runkosarjamaalin rajapyykistä. Ei ollut aikanaan yhdelläkään nuorten maajoukkueleirillä.
4. Jonne Junkkarinen
Ei ollut varsinainen junioritähti, mutta liigatähdeksi Junkkarista on voinut tituleerata jo useamman vuoden. Sulavaliikkeinen puolustaja on liigan parhaita jalalla. Pelinlukutaitokin priimaa, samoin pallonkäsittely. Ainoa selkeä miinus on laukaus, jolla ei tehdä tuhoja viivasta. Maailmanmestari vuodelta 2016, SM-kultaa 2013-14. Salibandyliigassa ainoastaan Happeeta edustanut Junkkarinen on pelannut 53 A-maaottelua.
3. Lauri Stenfors
Huittisista lähtöisin oleva Stenfors oli viimeisiä kotikisajoukkueesta pudonneita pelaajia. Nousi aikanaan hyväksi liigapelaajaksi jo TPS:ssä, mutta uran käännekohta oli siirto SSV:n paitaan kaudeksi 2013-14. Nousi tuolla kaudella maajoukkueeseen, jonka vakiokalustoa Stenfors on ollut kolmissa edellisissä MM-kisoissa. Puolustavana puolustajana kovimpia koko lajin historiassa. Viime kausina myös pallollinen peli on mennyt eteenpäin ja on nakutellut parilla viime kaudella yli 20 pistettä.
2. Joonas Pylsy
Tämän hetken tasoa mitatessa, kuuluisi listan kärkeen. Maailman viiden parhaan pelaajan joukossa. Monipuolinen hyökkäyspään taitaja on kehittynyt hiljalleen lajin absoluuttiselle huipulle. Oli laadukas liigapelaaja jo aikanaan Happeessa. Ensimmäisellä Sveitsin reissulla nousi maajoukkuepelaajaksi. Vielä 2016 MM-kisoissa oli enemmän syvyyspelaajan roolissa, mutta viime kisoissa räjäytti pankin ja kiilasi kisojen tähdistöön. Pylsy tuntuu olevan aina parhaimmillaan, kun panokset nousevat. Loppujen lopuksi melko simppelisti, mutta erittäin tehokkaasti pelaavan sentterin pelistä on vaikea löytää minkäänlaisia heikkouksia. Pelasi aikanaan muutaman nuorten maaottelun, mutta ei ollut missään vaiheessa lähelläkään kisakonetta.
1. Eemeli Salin
Listan kärkipaikka kääntyi Salinille Classic-hyökkääjän oltua absoluuttisella huipulla hieman Pylsyä pidempään. Salin kuitenkin pelasi jo vuoden 2014 MM-kisoissa Suomen kakkosketjussa ja oli yksi Suomen onnistujia. Parit viime kisat seurakaverien kanssa samassa viisikossa, missä on jäänyt ehkä aavistuksen varjoon, sillä Classic-kenttää on hahmotettu enemmän kokonaisuutena kuin yksilöiden kautta. Fyysisesti ylivertainen pelaaja, joka nousi liigan eliittiin kaudella 2013-14. Kulmat ovat hioutuneet vuosien varrella ja on onnistunut monipuolistamaan pallollista peliään. Lajin historian parhaita kahden suunnan laitahyökkääjiä. Listan ainoa U19-kotikisoissa pelannut pelaaja.