Viime viikolla virisi jälleen jonkin verran keskustelua ilman maalivahtia pelaamisesta salibandyssa.

Kaikki lähti Sami Vidgrenin otettua ÅIF:n maalivahdin pois Pirkkoja vastaan pelin ollessa tasan. Vidgrenin ratkaisu perustui siihen, että ÅIF haki kolmen pisteen voittoa pelistä. Valmentajan kirjoituksen voi lukea täältä.

Toisaalta ratkaisu näyttäytyi hyvin rohkeana ja Jaakko Tiira kirjoitti perustellusti siitä, että riski oli myös melkoinen tuossa ratkaisussa. Keskustelua virisi puolesta ja vastaan, ja joiden mielestä maalivahditta miesylivoimalla pelaaminen on niin sanotusti kääntämätön kortti. Tiira kirjoitti aiheesta myös analyysin, jossa otettiin alkukauden suoritukset huomioon ilman maalivahtia pelaamisessa.

Valmentajien keskuudessa 6vs5-pelaaminen on nähty myös mahdollisuutena muulloinkin kuin tappioasemassa otteluiden lopuissa. Entinen Indians-valmentaja Mikko ”Qla” Laurikainen on yksi esimerkki näistä valmentajista ja paikoin Laurikainen teki kokeiluja. Kuuluisin lienee Suomen Cupin peli ErViä vastaan, jota Laurikainen avaa audionauhalla.

Viikon kysymys on kuitenkin tässä muodossa: Pitäisikö salibandyssa pelata enemmän ilman maalivahtia?

Perustelethan vastaustasi!