Nokian KrP haki lauantaina Suomen Cupin finaalista seurahistoriansa ensimmäistä isoa voittoa Riihimäellä. Se joutui kuitenkin pettymään, sillä SPV oli lopulta etevämpi maalein 6-5.

Melkein pelin puoliväliin asti näytti siltä, että KrP laskettelee voittoon, sillä se johti 4-1 ja oli selkeästi pelillisesti edellä. SPV kuitenkin iski nopeasti kaksi kertaa ja iski lisää löylyä kolmoserässä. SPV naulasi kaikkiaan viisi perättäistä maalia voittonsa turvaksi, ja puolusti erinomaisesti johtoaan loppusummeriin asti.

Jarmo Härmän luotsaamalle KrP:lle tämä oli jo viikon toinen tappio SPV:tä vastaan, joka kääntyi hyvästä johtoasemasta karvaaseen tappioon. Päävalmentaja joutui Pääkallon grilliin heti nokialaisittain ikävän näytelmän jälkeen.

Peli oli 28 minuutin kohdalle täysin teidän näpeissä, mutta mitä sitten tapahtui? (Vai onko liian aikaista kysyä?)

– On varmaan, mutta voin minä silti sanoa mitkä fiilikset tuosta jäi.

– Rehellisyyden nimissä nuo on meille tietyllä tavalla ”heikkoja” ja vaikeita juttuja. Se, että kun saadaan pelistä noin hyvä ja vahva ote niin miten peli oikeasti naulataan? Se kävi keskiviikkona Seinäjoella ja tänään täällä. TPS- ja Classic-voitot oli meille todella isoja voittoja, mutta niissäkin peleissä oli tuollaisia vaikeita hetkiä.

– Meidän otteisiin kaivataan sietämistä ja jäntevyyttä. Tässä ollaan vasta matkalla jonnekin, Härmä arvioi.

Keskiviikkona Härmän KrP rallatteli neljän maalin johtoon jo ensimmäsen kympin korvilla. SPV otti kuitenkin kuskin paikan varsinkin kakkoserässä ja iski kahdeksan perättäistä maalia. Lauantaina johtoasema oli pienempi, mutta KrP:n vahva vaihe kesti pidempään ja syöksykierre käynnistyi melko yllättäen.

Härmä puhui sietämisestä ja jäntevyydestä. Jokseenkin voisi ajatella, että kyse on osin henkisen puolen asioista, joissa SPV on taasen erittäin kova historiansa ansiosta.

– On siinä varmasti siitä kyse, että ei olla vielä voitettu kovin paljon asioita. Jänteenkesto näissä hetkissä meillä on vielä aika vajavaista, verrattuna vaikka SPV:hen. Täytyy onnitella kaveria, että pystyy pokaalipeleissä pelaamaan omalla tasollaan ja vielä nostamaan sitä.

– Ehkä meillä tapahtui se tuossa välierässä, että finaalissa emme onnistuneet uudelleen nostamaan rimaa. Vaikeita asioita ja tosi epäkonkreettisia, mutta joka puolella meidän pitää vahvistua. Pitää kunnioittaa lopputulosta, Härmä pohti.

Ikävistä tappioista huolimatta KrP:n paras taso on jo todella hyvä, mutta toisaalta taso heittelee liiaksi, kuten finaalikin osoitti. Joukkue kaatoi välierissä Classicin, mutta sen jälkeen käynnistyi vaikea vaihe. Se on hävinnyt välierävoiton jälkeen Happeelle, Oilersille, Classicille ja SPV:lle kahdesti cup huomioiden. Nurmon Jymy sai sentään kyytiä, mutta se on ainoa voitto kuukauden sisällä.

Sinänsä joukkueen kausi on ollut lupauksia antava. Ennen tappioiden alkua se oli kerännyt vähintään pisteen 15 perättäisestä pelistä. Kilpakumppaneita vastaan tulleet tappiot tarkoittivat sitä, että mahdollisuus kolmen sakkiin katosi, mutta kotietukin on hyvä saavutus.

– Täytyy sanoa, että ei olla varmasti osattu käsitellä näitä asioita. On varmasti valmennuskin syyllistynyt siihen, että on ajateltu, että oltaisiin parempia kuin ollaan. Kyllähän kaikki kuulee mitä meistä puhutaan ja mitä meistä on kirjoiteltu. Onkohan se sitten vienyt keskittymistä vähän väärään suuntaan.

– Jotain positiivista tässä tuloksessa on se, että syö jo niin paljon, että on jo helppo laittaa likaiset työhaalarit niskaan ja siirtyä pudotuspelimähinöihin tuon yhden runkosarjapelin jälkeen. Siitä runkosarjan viimeisestä pelistä vaaditaan jo hyvää esitystä, Härmä vakuutti.

Alasarjoissa tässä vaiheessa pidettäisiin varmasti kriisisaunaillaksi naamioitu tapahtuma, mutta huipputasolla joukkueet käsittelevät asiat hiukan ammattimaisemmin. Härmän kommenttien perusteella ei ole kyse ainakaan siitä, että joukkueessa ei tiedettäisi missä mennään.

– Kyllä me puidaan aina kaikki asiat, eikä jätetä mitään maton alle. Se on meidän tapa ja sitä kautta uskotaan, että homma kehittyy jatkossakin. Välillä vähän tuskastuttaa, kuten tänään tappion jälkeen. Hitain askelin mennään eteenpäin, eikä pikavoittoja saa.

– Ehkä se pronssi vuonna 2018 oli pikavoitto. Muutenhan tämä on mennyt loivasti, mutta mukavasti yläviistoon ja ollaan saavutettu kolme kotietua neljään kauteen. Se on jonkinmoinen merkki kehityksestä samoin kuin kaksi cupin finaalipaikkaa. Ehkä ollaan siis kuitenkin oikeaan suuntaan menossa, pääluotsi kommentoi avoimesti.

Pudotuspelit ovat tosiaan oven takana, joten mitään ihan kovin isoja muutoksia ei voi, eikä varmasti kannatakaan tehdä. Mitä pelillisiä kehityskohteita KrP:lla siis on sen suhteen, että kurssi kääntyisi tärkeimpien pelin kynnyksellä?

– Kyllä siellä on aika selkeitäkin kehityskohteita mielessä valmennuksella.

Eli mitä ne ovat?

– (naurahtaa) Ehkä nuo tärkeät pudotuspelit on niin lähellä, että ei viitsi vastustajalle ihan ilmaisia antaa. Kyllä ne liittyy kuitenkin noihin seikkoihin missä asioissa me ollaan jo kehitytty. Pallollinen maltti on parantunut, mutta se on aina tasapainoilua riskin ja hyötysuhteen välillä.

– Se voi mennä liiaksi pallokontrollin puolelle. Siinä pitää olla tietty ripaus rokkia. Näätärockia, mikä on meidän näköistä. Me ei haeta mitään Classicia, Indiansia tai TPS:aa tai mitään muuta, vaan me haetaan näätää – päivitettyä näätää.

– Mikään joukkue ei pidä omaa tasoaan koko kautta, kuten Classic on myös osoittanut. Kait tämä on meille se vaikea hetki, eikä meillä tällaista ole aiemmin ollut tällä kaudella, Härmä linjasi.