Maajoukkueet

Näkökulma: Salibandyn peliajan muutos vaikuttaa myös näihin seikkoihin – ovatko lyhyemmät pelit A-maaotteluita?

26.10.
2021
Maajoukkueet

Vuoden 2022 MM-karsinnoissa pelataan lyhyempiä otteluita. Kuvituskuva: Anssi Koskinen

Salibandyssa on puhuttu jo vuosien ajan mahdollisesta peliajan lyhentämisestä kansainvälisen liiton IFF:n toimesta. Käytännössä muutos 3 x 15 minuutin pelaamiseen on perusteltu olympiahaaveilla ja niihin liittyvillä kokoonpanojen pienentämisillä.

Käytännössä suuntaus lyhyempää peliaikaa kohden on outo, sillä lajissa 3 x 20 minuutin tehokas peliaika on vakiintunut vuosien mittaan yksittäisten otteluiden standardiksi. Lajihistoriaan kuuluu kuitenkin myös vaikkapa juokseva peliaika, jota toteutetaan edelleen alasarjoissa ja junioripeleissä. Alasarjoissa 45 minuutin ottelu pitkälti juoksevalla peliajalla on standardi salibandyssa.

Suomessa 3 x 15 minuutin pelejä testattiin ennen koronaviruksen puhkeamista Suomen cupissa. Tällöin yleisluontoinen ilmapiiri oli vahvasti kokeilua vastaan. Tähän päivään mennessä ei ole näytetty, että kokeilusta olisi tarjolla kattavaa dataa suuntaan tai toiseen, joten kokonaiskuvaa on vaikea muodostaa virallisen tiedon valossa.

Joka tapauksessa ajatus lyhyemmästä peliajasta on ollut vastatuulessa varsinkin Suomessa. Ensi vuoden alun MM-karsinnoissa on edessä sellainen todellisuus, että karsinnat tullaan pelaamaan 3 x 15 minuutin peleinä normaalin 3 x 20 minuutin peliajan sijaan. Esitän tähän liittyen muutamia käytännön kysymyksiä, joita ei ole juurikaan puitu liittyen lyhyempään peliaikaan.

Jos salibandyssa aiotaan pelata 3 x 15 minuutin virallisia otteluita niin muitakin sääntöjä pitäisi miettiä peliaikaan sopiviksi. Esimerkiksi 5 minuutin jäähy on 1/9 (11 %) peliajasta, kun 60 minuutin pelissä se vastaa 1/12 (8,3 %) ottelusta. Täten neljän minuutin jäähy vastaisi peliajan muutosta paremmin (ja tokihan 2+2 on myös jo olemassa, mutta se on eri asia kuin vitosen jäähy). Neljän minuutin jäähy veisi kaikkiaan 8,8 % peliajasta. Pitää muistaa, että vitosen jäähy ei katkea tehtyjen maalien myötä, joten rangaistus olisi tosissaan aika kova lyhyemmällä peliajalla, mitä se toki pidemmälläkin on.

Ajatellaan vielä siten, että joukkue x ottaa ottelussa yhden vitosen ja kaksi kahden minuutin jäähyä (ei mahdotonta). Kolmen jäähyn arvoisen rikkeen (joista jokainen voi olla kohtuullisen pieni) myötä joukkue on alivoimalla 20 % ottelusta, jos ei päästä maaleja kakkosten aikana. Pidemmällä peliajalla sama lukema on 15 %. Tässä näkyisi jo 5 %:n ero jäähyjen kokonaisajassa. Pitää ottaa myös huomioon, että jäähyjen ja niiden kautta syntyvien maalien myötä aikaa takaa-ajoon on vähemmän.

Jos tuo ei kuulosta erikoiselta niin 5 minuutin jäähy olisi aina kolmasosan yhdestä erästä, ja sehän ei itsessään kuulosta myöskään kovin viihdyttävältä katsojien kannalta. Kahden minuutin jäähy vie nykyisellä peliajalla 3,3 % ajasta ja lyhyemmällä peliajalla se veisi 4,4 %. Jonkun mielestä nämä ovat semanttisia asioita, minusta eivät. Tämän myötä erikoistilannepelaamisen rooli voisi korostua entisestään ja aivan turhaan.

Viime kauden miesten F-liigan runkosarjassa paras ylivoimaprosentti 26 otteluun oli 57,9 % ja huonoin 23,4 %. Lyhyt peliaika ja nykyiset jäähyjen pituudet korostaisivat entisestään näitä eroja jos puhutaan liiga- tai maajoukkuepeleistä. Jäähyt tai erikoistilanteet ovat tietysti poikkeuksia pelissä, mutta niiden merkitystä lienee turha vähätellä isossa kuvassa. Nythän ei tietenkään ole väitetty, että esimerkiksi liigassa peliaika muuttuisi, mutta yllä nostetut prosentit ovat havainnollistavia esimerkkejä.

Täten myös tuomareiden rooli korostuisi ja sitä eivät varmasti halua tuomaritkaan. Koen tämän aiheuttavan erikoisen spiraalin, jossa pelin poikkeustilanne (rangaistus ja siitä saatu ylivoima) voi saada liian ison roolin.

Toinen asia mitä ruodin ovat itse MM-karsinnat, ja niissä pelattavien otteluiden merkitys. Jos pelaaja x pelaa uransa ensimmäiset maaottelut karsinnoissa niin onko ne saman arvoisia kuin aiemmat maaottelut, joissa on pelattu niin kutsutun normaalin 60 minuutin piirissä? Ovatko tynkäpelit siis A-maaotteluita?

Itse en muista, että ainakaan missään seuraamassani lajissa pelattaisiin eri peliajoilla samoja pelejä. Jos oikein tarkkoja ollaan niin MM-karsinnat ovat osa MM-kisoja. Tällöin käytännössä MM-kisoissa pelataan kahdella eri peliajalla. Jonkun mielestä siinä ei ole ongelmaa, mielestäni se laskee kisojenkin tasoa.

Miten huomioidaan joukkueet, jotka eivät pääse kisoihin? Niiden MM-rankinghan määräytyy nimenomaan karsintapelien kautta, sillä nykyisin ei pelata esimerkiksi B-, C- tai D-tason kisoja. Käytännössä siis esimerkiksi Iso-Britannia pelaa vain karsintoja tällä hetkellä, joten maajoukkueena se pelaa vain 3 x 15 minuutin pelejä. Sitten taas Australia voi pelata kisoissa 3 x 20 minuutin otteluita, ja näiden joukkueiden ranking määräytyy kahden eri peliajan mukaan.

Vielä vähän semantiikkaa ja huomioon henkilökohtaiset tilastot. MM-karsinnat ovat muutenkin sotkeneet maajoukkuetilastointeja, kun tasoerot ovat isoja. Miten huomioidaan 3 x 15 minuutin pelit?

Pitäisikö niillä olla oma tapansa tilastoida? Mielestäni 3 x 15 minuutin pelit eivät vertaudu 3 x 20 minuutin peleihin, mutta tilastoissa niistä saa yhtä monta peliä plakkariin. Tehopisteet 3+1 45 minuuttiin on muuten äkkiseltään parempi suoritus kuin sama 60 minuuttiin.

Nämä ovat joidenkin mielestä pikkuasioita, mutta olisi toivottavaa, että MM-instituution arvoa ei laskettaisi liiaksi kaikenlaisella kikkailulla.

Vaikka asia ei karsintoihin vielä liitykään niin 2+2-minuutin jäähy korvaa vitosen jäähyn 1.7. 2022

Joel Siltanen
Pääkallo.fi:n päätoimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @joelsiltanen