Tulevalla kaudella voimaan tulee sääntö, jolla korvataan viiden minuutin rangaistukset 2+2 minuutin jäähyillä.

Kyseistä muutosta on testattu Sveitsissä ja Ruotsissa kaudella 2020-21. Ruotsissa tutkimus oli ulotettu koskemaan naisten ja miesten Superliigan lisäksi miesten Allsvenskanin kahta lohkoa. Sveitsissä tutkimus koski vain NLA:n miesten ja naisten sarjoja. Tämä selitettiin myös sen hetken koronatilanteella, mikä on ajankohta huomioiden hyvä peruste.

IFF:n suomalainen pääsihteeri John Liljelund toimitti kyselyihin ja jäähymääriin perustuvat tutkimukset Pääkallolle ja ne julkaistaan myös yleisesti tarkastettavaksi.

Sveitsin tutkimus

Sveitsissä kyselytutkimukseen kerättiin kaikkiaan 78 vastausta. Mukana oli pelaajia, valmentajia, tuomareita, tuomaritarkkailijoita, seurojen edustajia ja maajoukkuevalmentajia.

Tutkimuksen taustalla oli kaksi arvioitavaa hypoteesia:
1. Ilman erillistä painotusta tuomarit tuomitsevat enemmän 2+2 minuutin jäähyjä kuin 5 minuutin vastaavia jäähyjä
2. Pelaajien valmius ja halu tehdä suurempia rikkeitä kasvaa, kun rangaistukset pienenevät

Tutkimuksen ensimmäisessä osio oli tyytyväisyyskysely. Samainen kysely toteutettiin Ruotsissa samoilla lähtökohdilla. Väitteitä oli kaikkiaan neljä:

1. Tällä kaudella on ollut enemmän 2+2 minuutin jäähyjä kuin viiden minuutin jäähyjä aiemmilla kausilla
2. Peli on muuttunut kovemmaksi kuin ennen sääntömuutosta
3. 2+2 minuutin jäähy suhteutettuna viiden minuutin jäähyn on positiivinen suuntaus verrattuna viiden minuutin jäähyyn
4. 2+2 minuutin jäähyn pitäisi ehdottomasti korvata viiden minuutin jäähy

Vastaajat oli jaettu kahteen, joista osassa A oli 31 jäsentä (pelaajat, valmentajat, seurat) ja toisessa ryhmässä B 47 jäsentä (tuomarit ja tuomaritarkkailijat). Kyselyssä oli käytössä asteikko 1-4. Siinä 1 oli ”en ole lainkaan samaa mieltä” ja 4 ”olen täysin samaa mieltä”. Keskikohta kyselyssä on siis 2.5.

Vastausten keskiarvot:

A-ryhmä:
1. 1.54.
2. 1.33
3. 2.75
4. 3.12

B-ryhmä:
1. 1.69
2. 1.20
3. 3.09
4. 3.22

Kysymykseen 1 ryhmä A:n vastauskeskiarvo oli 1.54, kun se oli ryhmällä B 1.69. Kakkoskysymyksessä ryhmä A sai keskiarvoksi 1.33 ja ryhmä B 1.20. Kolmoskysymykseen ryhmä A:n keskiarvo oli 2.75, kun taas B-ryhmällä 3.09. Viimeisessä eli neljännessä kysymyksessä ryhmä A:n tulos oli 3.12 ja ryhmä B:n 3.22.

Tämän kyselyosuuden perusteella voi sanoa, että Sveitsissä oltiin eri tahojen osalta ainakin tyytyväisiä muutokseen. Pieni mutta siinä kuitenkin on. Sveitsissä kun tehtiin myös tilastotutkimusta. Vertailen tässä nyt Suomen tilastoihin miesten liigan osalta, koska Suomen tilastoista olen ne laskenut kolmelta viime kaudelta. Naisten tilastoja en ole laskenut Suomesta, mutta Sveitsissä naisten liigassa tuomittiin vuosina 2016-21 joka kausi kaksi vitosta per kausi.

Tutkimuksessa on myös tilasto-osuus, jonka lukemat kuulostavat niin oudoilta, että niissä voisi luulla olevan virhe tai sitten laskentatavassa on jotain pielessä. Sen mukaan nimittäin Sveitsissä olisi tuomittu 20-21 miesten sarjassa yksi 2+2 minuutin jäähy (124 peliä). Sen lisäksi edellisellä kaudella oli tuomittu tilastojen mukaan vain kaksi vitosen jäähyä (153 peliä.

Tällä perusteella vertailukelpoisuus Suomeen nähden on aika vaikeaa, sillä Suomessa viiden minuutin jäähyjä oli runkosarjassa (182 peliä) 23 kaudella 21-22, edellisellä kaudella 23 ja sitä edellisellä kaudella 28. Suomessa siis on jaettu viiden minuutin jäähy (mukaanlukien ulosajo) noin 12-15 %:ssa otteluista. En tiedä onko tähän oikeaa määrää, mutta yksi iso jäähy per seitsemän ottelun pelikierros ei äkkiseltään tunnu (huom. spekulaatiolta) erityisen pieneltä tai suurelta määrältä.

Sveitsissä miesten sarjan viiden minuutin jäähyjä tai ulosajoja on annettu annetun tilastodatan mukaan: 2016-17: 7, 2017-2018: 6, 2018-19: 7, 2019-20: 2 ja kokeilukaudella 2020-21: 1 2+2 minuutin jäähy. Ottelumäärät vaihtelevat ja prosentteina määrät vaihtelevat 0,08 %:n ja 4 prosentin välillä.

Tämän perusteella siis Sveitsissä isojen jäähyjen viheltäminen on todella harvinaista. En seuraa Sveitsin liigaa tarpeeksi, mutta kuuleman mukaan Sveitsissä on nimenomaan hyvin salliva linja kovan pelin suhteen. Tähän pitää kuitenkin vielä lisätä, että jos ja kun tilastoon on luottamusta niin ”kovia rangaistuksia” on annettu jopa vähemmän kokeilukaudella.

Sveitsin kohdalta voinee päätellä, että positiivinen tulos perustuu pitkälti kyselytutkimukseen. Tutkimuksen lopussa on kirjattu, että havaintojen perusteella peli ei muuttunut kovemmaksi. On myös maininta, että muutos koettiin positiiviseksi, vaikka kovia rangaistuksia ei jaettu aiempaa enemmän.

Jokseenkin voisi olettaa, että asiasta on annettu myös kirjallista palautetta, mutta ainakaan koontiin sitä ei ole lisätty. Palautteesta saisi paremmin kuvan siitä mitkä asiat olivat paremmin kokeilujaksolla, koska ainakaan numerodatan perusteella suurempia muutoksia ei tullut oikeastaan mihinkään suuntaan.

Ruotsin tutkimus

Ruotsin tutkimus alkaa saatesanoilla, jossa tutkimusta perustellaan: ”Viiden minuutin jäähy ratkaisee usein ottelun ja vielä useimmin otteluissa, joissa peliaika on lyhyempi kuin 3×20 minuuttia. Yksi tämän seikan seurauksista on se, että viiden minuutin jäähyjä tuomitaan vähemmän. Me uskomme, että todellisuudessa tämän muutoksen vaikutus on se, että rikkeistä tullaan tuomitsemaan kovemmin.”

Samaan hengenvetoon alkusanoihin on lisätty, että rangaistusasteikon muutokset johtavat pitkässä juoksussa siihen, että isoja rikkeitä tulee vähemmän ja peli muuttuu siistimmäksi sekä turvallisemmaksi.

Ruotsin tutkimuksessa ensiksi tuli tilasto-osuus ja siinä seuranta oli kattavampi, kuten yllä mainittuna. Sen mukaan vuosina 2016-2010 jaettiin isoja rangaistuksia 6,1 % otteluista ja testijaksolla 2020-21 lukemaksi nousi 8,4 %. Täten nousua tuli, kun viiden minuutin jäähyt muutettiin 2+2-muotoon. Tekstissä on huomio, että peli ei muuttunut kovemmaksi, mutta tuomioita ”oikeammin” testijaksolla.

Koska Suomesta on datana miesten liigan niin se otetaan tässäkin vertailukohdaksi. Ruotsin tutkimuksessa ei ole eritelty aiempien kausien jäähymääriä, mutta kaudella 2020-21 miesten Superliigassa isoja rangaistuksia jaettiin 20 (11 % otteluista), mikä on melko lähellä Suomen lukemia. Kausien 16/17-19/20 datassa oli 2660 peliä ja niissä jaettiin 161 isoa rangaistusta (6,1 %)

Naisten liigassa ja Allsvenskanissa prosentuaalisesti isoja rangaistuksia oli alle 10 % otteluista (4-9,9 %).

Ruotsissa kyselytutkimuskin oli Sveitsiä kattavampi. Ryhmässä 1 (Sveitsissä A) oli mukana 58 vastaajaa ja ryhmässä 2 (Sveitsissä B) kaikkiaan 68 vastaajaa. Ryhmät on jaoteltu samoin kuin Sveitsissä, joten ensimmäisessä ryhmässä ovat joukkueet ja toisessa tuomaripuoli.

Väitteet vielä tässä:
1. Tällä kaudella on ollut enemmän 2+2 minuutin jäähyjä kuin viiden minuutin jäähyjä aiemmilla kausilla
2. Peli on muuttunut kovemmaksi kuin ennen sääntömuutosta
3. 2+2 minuutin jäähy suhteutettuna viiden minuutin jäähyn on positiivinen suuntaus verrattuna viiden minuutin jäähyyn
4. 2+2 minuutin jäähyn pitäisi ehdottomasti korvata viiden minuutin jäähy

1 on ”en ole lainkaan samaa mieltä” ja 4 ”olen täysin samaa mieltä”.

Vastausten keskiarvot:

1. ryhmä
1. 1.86
2. 1.60
3. 3.47
4. 3.24

2. ryhmä
1. 2.57
2. 1.51
3. 3.48
4. 3.40

Ensimmäiseen kysymykseen tuli selkeästi hajontaa ryhmien välillä. Ykkösryhmän lukema oli 1.86, kun kakkosryhmän lukema oli 2.57. Toiseen kysymykseen ykkösryhmän lukema oli 1.60 ja kakkosryhmän 1.51. Kolmoskysymykseen vastattiin joukkueiden osalta keskiarvolukemalla 3.47 ja kakkosryhmän osalta 3.48. Neloskysymykseen ykkösten lukema oli 3.24 ja kakkosen 3.40.

Ensimmäisen kysymyksen hajontaa selitetään siten, että isoja tuomioita oli suhteellisen vähän, ja osa joukkueista saattoi pelata koko kauden vähäisillä määrillä isoja rangaistuksia. Myös vapaissa tekstivastauksissa oli kommentoitu, että vähäisten määrien vuoksi vastaaminen kysymykseen on vaikeaa. Yleisemmin ei koettu, että isojen tuomioiden rangaistusmäärät olisivat nousseet suuremmin.

Seuraavassa huomiossa sanotaan, että kumpikaan ryhmistä ei kokenut pelin koventuneen ja sen päälle todetaan, että sääntömuutos kannattaa tehdä.

Loppupäätelmässä todetaan, että tilastot tukevat olettamaa, että useammat tilanteet tuomitaan oikein. Samassa lisätään, että kyselyssä mukana olleet tahot tukevat muutosta. Lisäksi todetaan, että Ruotsin kilpailu- ja tuomariorganisaatio näkevät muutoksen positiivisena ja näkevät muutoksen positiivisena salibandyn tulevaisuuden kannalta.

Päätelmät

Kuten aiemmassa viikon näkökulmassa hiukan uumoilin niin päätös perustuu hyvin pitkälti kyselytutkimuksiin. Ne on toteutettu huomattavasti paremmin kuin 3×15 minuutin peliaikaan liittyvät kyselytutkimukset. Eikä näitä tyytyväisyyskyselyitä pidä mitenkään vähätellä, sillä kyllähän pelin ympärillä toimivien henkilöiden mielipiteellä pitää olla merkitystä.

Joskin ainakin vähän herää kysymystä siitä, että onko otos kuitenkaan tarpeeksi kattava ja riittääkö yhden kauden tutkailu vielä oikeisiin johtopäätöksiin? Tämä asia myös nousi esille Ruotsin tutkimuksessa, jossa osa ei oikeastaan osannut vastata pienen otannan vuoksi.

Molemmissa tapauksissa tuomariryhmä oli isompi kuin joukkueiden osuus, mistä on vaikea sanoa onko se hyvä vai huono asia. Joukkueiden ympärillä olevia ihmisiä on huomattavasti enemmän ihmisiä, mutta toisaalta sääntöasioissa tuomarit ovat yleisesti ottaen asiantuntevampia, ja tässä se aktiivinen osapuoli.

Mitä tulee tilastodataan niin sen osalta ei voi päätellä paljoakaan. Ruotsissa kiistatta tuli nousua tuomituissa isoissa jäähyissä (38 %), mutta Sveitsin kohdalla ei tullut muutoksia. Ainakin tämän perusteella jää vielä ilmaan kysymys siitä kuinka toimiva muutos on todellisuudessa isommassa kuvassa. Molemmissa maissa suhtauduttiin muutokseen positiivisesti, joten olisiko tutkimista voinut jatkaa vaikka kahden tai kolmen kauden ajan ennen muutoksen yleistämistä virallisiin sääntöihin?

Toivottavaa olisi myös, että asiassa olisi huomioitu enemmän väitettä siitä, että vitosen jäähyt ”ratkaisevat usein otteluita”, kuten Ruotsin osion saatesanoissakin kommentoitiin. Nythän olisi voitu sitäkin arvioida vaikuttivatko nämä lyhyet jäähyt siihen, että miten pelit ratkesivat. On tietysti niin, että isot jäähyt eivät ratkaise pelejä jos niitä ei juurikaan vihelletä tai varsinkaan uskalleta viheltää, mikä on jokseenkin alaviitteenä ajatuksessa.

Koska oma ”tutkimuksenikaan” Suomesta ei ole kattava niin sitä ei pitäisi yleistää liikaa. Se on kuitenkin todettava, että jos katsoo määriä miesten liigan Suomen, Ruotsin ja Sveitsin välillä niin Suomen lukemat ovat suurempia näihin nähden. Onko Suomessa sitten tiukempi tuomarilinja tai kovempaa peliä? Vaikea sanoa.

Sveitsin kohdalla on näyttäisi olevan ongelma, että isoja jäähyjä tuomitaan datan perusteella todella vähän. Muutosta on perusteltu isojen jäähyjen viheltämisen suhteen sillä, että kynnys madaltuu, mutta ainakaan siellä ei näin 124 ottelun perusteella tapahtunut.

Kyselytiedon valossa kokeilu koettiin onnistuneeksi ja muutos on siksi kannatettava. Vaikka itse tilastotutkimus herättää allekirjoittaneessa vielä kysymyksiä datan osalta niin muutoksen vaikutuksia päästään nyt tarkastelemaan laajassa kuvassa tulevilla kausilla. Toivottavasti ainakin peli pysyy turvallisena, mikä on päälähtökohta.