Suomen taival salibandyn MM-kisoissa Sveitsissä päättyi pronssimitaleihin. Päätöspelissä Sveitsi kaatui nihkeän esityksen jälkeen lukemin 5-3.
Ottelun jälkeen useillakin Suomen pelaajilla oli tunteet vahvasti pinnassa, eikä se johtunut pronssimitalin tuomasta ilosta. Yksi heistä oli kokenut puolustaja Mikko Leikkanen, joka oli silmin nähden liikuttuneessa tilassa ja jolta valuivat kyyneleet silmäkulmista.
Leikkanen kertoo alkuun, että jalat ovat siinä kunnossa, että jatko maajoukkueessa ei ole todennäköinen.
– Kauden jälkeen mennyt käytännössä ilman juurikaan lajitreenejä World Gamesiin ja taas vähän sama juttu tänne. Aika haasteellista on ollut.
– Jos ei tässä nyt mitään ihmeellisyyksiä käy niin kuin vähän epäilen, kun rupeaa olemaan kaikki rikki siellä, niin eiköhän tää ollut viimenen tanssi niin sanotusti, Leikkanen sanoo viitateen polvivammoihinsa.
Suomen paras esitys nähtiin välierissä Ruotsia vastaan, mutta länsinaapuri meni rankkarikisan voiton myötä finaaliin Tshekkiä vastaan.
Kokonaisuudessaan Suomi oli melko kehno alkusarjassa ja se johti lopulta Ruotsin kohtaamiseen jo ennen finaalia.
– Ei se nyt alussa mitään valmista ollut, mutta ei se ole ollut aina aiemminkaan, vaikka ollaan pärjätty. Hyvä paikka vielä kehittää peliä ja musta siihen pystyttiinkin. Saatiin eilen kuitenkin kokonaisvaltaisesti selkeesti paras peli tiristettyä ulos kun oli sen paikka.
– Toki se ei kuitenkaan riittänyt. Siihen pettymykseen nähden saatiin rivit kasattua hyvin ja tarpeeksi hyvä esitys aikaiseksi. Tietysti näissä vain voitto merkkaa. Aika kaksjakoinen pelihän se muuten oli. Tulokseen voi siinä mielessä olla tyytyväinen, että voitettiin.
Vaikka pronssi ei ollut se mitä Suomi lähti turnauksesta hakemaan, oli se kuitenkin jatkoa vuodesta 1996 lähtien jatkuneelle mitaliputkelle.
– Totta kai me lähdettiin hakemaan aika paljon kirkkaampaa mitalia, mutta sille nyt ei eilisen jälkeen ollut mitään tehtävissä. Porukka halusi kuitenkin päättää voittoon. Siinä on kuitenkin aika iso ero, että ootko pronssilla vai neljäs. Olosuhteisiin nähden voi olla tyytyväinen, mutta kirkkaampaa haettiin.
Leikkanen valittiin MM-kisoihin ensi kerran vasta 2018 kolmekymppisenä. Loukkaantumiset ovat vaikuttaneet Classic-pakin uraan.
Maajoukkueuran saldoksi jäi näillä näkymin vuoden 2018 MM-kullan jatkeeksi hopeaa ja pronssia.
– Oli maajoukkue tietysti pitkään tavoitteena. Siinä meni monta vuotta, kun en pystynyt jalkojen takia olemaan oikein ollenkaan mukana, mutta onneksi viimeiset 4-5 vuotta aika tiiviisti mukana valtaosassa tapahtumia.
– Aina ollut iso merkitys itelle, että on saanut edustaa kotimaata ja jää kyllä aika iso ikävä näitä pelejä. Ei tällaisia fiiliksiä saa oikein mistään muualta, Leikkanen linjaa.