Kotikisojen pettymyksen jälkeen Suomi lähtee tavoittelemaan haastajana historiansa viidettä maailmanmestaruutta viikonloppuna alkavista Sveitsin MM-kisoista. Jutussa kuvataan miesten salibandymaajoukkueen matkaa perustamisesta nykyhetkeen saakka.
Suomen miesten salibandymaajoukkue perustettiin vuonna 1985, jolloin joukkue pelasi myös ensimmäisen virallisen maaottelunsa. Ruotsi oli ottelussa selkeästi vahvempi lukemin 13-1 ja osoitti olevansa Suomea vielä vuosia edellä.
Vuonna 1994 Suomi sai kunnian järjestää salibandyn ensimmäiset arvokisat, kun Euroopan mestaruudesta miteltiin Helsingissä. Isäntämaa pääsi yllättämään ruotsalaiset alkulohkossa lukemin 5-4, mutta finaalissa länsinaapuri oli parempi maalein 4-1.
EM-kisat pidettiin uudelleen heti seuraavana vuonna Sveitsissä, ja tällä kertaa oli Suomen vuoro juhlia. Ruotsi kaatui tuolloin finaalissa rankkarikisan päätteeksi, ja Suomi kruunattiin ensimmäistä kertaa Euroopan ykkösmaaksi.
Pettymyksiä ennen kirkkainta palkintoa
Salibandyn ensimmäiset MM-kisat pelattiin Ruotsissa keväällä 1996. Turnauksen loppuottelu pelattiin Globenissa yli 15 000 katsojan edessä. Suomen joukkue ylsi hopealle hävittyään finaalin Ruotsia vastaan selkein lukemin 5-0.
Kaksi vuotta myöhemmin Prahan MM-kisoissa pettymys oli entistä suurempi, sillä Suomi kompuroi jo välierässä Sveitsiä vastaan. Ottelun ratkaisua haettiin rankkarikisasta saakka, minkä pääteeksi Sveitsi eteni finaaliin Ruotsia vastaan.
Suomi palasi takaisin hopeakantaan vuonna 2000, jolloin kisat järjestettiin ensimmäisen, ja toistaiseksi ainoan kerran Norjassa. Oslossa pelatussa loppuottelussa Ruotsi oli parempi lukemin 5-3.
Vuonna 2002 oli Suomen vuoro isännöidä MM-mittelöitä ensimmäistä kertaa, ja finaalitappiosta huolimatta kisat olivat salibandyliiton mukaan menestyksekkäät. Medianäkyvyys oli kaikkien aikojen suurin, ja finaalia seurasi nykyisessä Helsinki-hallissa reilu 13 000 katsojaa.
Kaksi vuotta kotikisojen jälkeen pettymys oli jälleen suuri. Alkulohkossa Sveitsille kärsityn tappion myötä hallitseva maailmanmestari Ruotsi tuli vastaan jo välierässä, josta sinikeltaiset myös etenivät finaaliin. Suomi jäi toista kertaa historiassa pronssille.
Globenissa 2006 Suomi oli lähempänä MM-kultaa kuin koskaan aikaisemmin, mutta vielä ei ollut sen aika. Loppuottelu venyi jatkoajalle saakka, mutta mestaruus jäi historian ensimmäisten MM-kisojen tapaan Ruotsiin.
Kaikki muuttui Prahassa
Vuonna 2008 MM-kisat pelattiin ensimmäistä kertaa joulukuussa, mutta ajankohta ei ollut ainoa asia, joka muuttui. Salibandy sai ensimmäistä kertaa uuden maailmanmestarin, kun kuusinkertainen kultamitalisti Ruotsi taipui vihdoin ja viimein Suomea vastaan finaalissa. Sinivalkoiset nousivat finaalin päätöserässä kahden maalin takaa tasoihin, ja Tero Tiitu sineitöi jatkoaikamaalillaan ensimmäisen maailmanmestaruuden Suomelle.
Kahdeksan vuoden tauon jälkeen oli jälleen aika pelata Helsingissä, jossa hallitsevaa mestaria ei pysäyttänyt mikään. Suomi nappasi alkusarjassa selvät voitot Tanskasta, Kanadasta ja Venäjästä sekä puolivälierässä Latviasta. Tshekki kaatui välierässä 6-1, ja finaalissa Ruotsi joutui tyytymään toista kertaa putkeen hopeaan, sillä Suomi oli kotona vahvempi selkein lukemin 6-2.
Ruotsi palasi takaisin kultakantaan vuonna 2012 Sveitsissä, joka ei ole osoittautunut MM-tasolla suotuisaksi paikaksi Suomelle. Tällä kertaa Suomi selvisi kuitenkin finaaliin asti, jossa Ruotsi jyräsi jopa 9-0-johtoon, ja loppulukemiksi jäi 11-5 sinikeltaisille.
Ruotsi oli edellä myös kaksi vuotta myöhemmin kotikisoissa Göteborgissa, jossa Suomi kuitenkin taisteli voitosta loppusummeriin saakka. Suomi johti finaalia kahdella maalilla, mutta Ruotsi käänsi ottelun itselleen ja juhli mestaruutta maalein 3-2.
Prahassa oli jälleen taikaa
2016 MM-karkelot siirtyivät Latvian Riikaan. Suomi tarjoili draamaa jo välierässä, kun Eemeli Salin viimeisteli voittomaalin Tshekin verkkoon vain kuusi sekuntia ennen loppua. Finaalia Ruotsi johti 3-1, mutta Suomi onnistui venyttämään ratkaisun rankkarikisaan saakka. Maalille vaihdettu Jarno Ihme torjui ratkaisevat pallot, ja Suomi juhli mestaruutta kolmatta kertaa historiassa. Pistepörssin voittanut Peter Kotilainen valittiin kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi.
Vuonna 2018 Prahassa Suomi hävisi alkulohkossa Ruotsille, mutta pääsi lopulta vauhtiin pudotuspeleissä kaataen Saksan ja Tshekin ennen uusintakohtaamista. Ruotsi nousi finaalissa kahden maalin takaa tasoihin, mutta Suomi karkasi uudemman kerran johtoon ja sinetöi päätöserässä loppulukemiksi 6-3. Suomi on voittanut Prahassa MM-kultaa kertaalleen junioreissa sekä kaksi kertaa miehissä.
Koronan sotkemien kotikisojen kautta Sveitsiin
Helsingissä oli määrä pelata jälleen vuonna 2020, mutta koronapandemian seurauksena kisoja jouduttiin siirtämään vuodella. Suomi selvitti joulukuussa alkulohkon puhtaalla pelillä, ja pudotuspeleissä taakse jäivät Slovakia ja Tshekki. Suomi johti finaalia avauserän jälkeen 2-0, ja nousi vielä Ruotsin vahvan toisen erän jälkeen kahden maalin takaa tasoihin viimeisen parikymppisen aikana. Ruotsi murskasi kuitenkin unelmat kolmannesta peräkkäisestä mestaruudesta iskemällä voittomaalin reilu minuutti ennen loppua.
Viikonloppuna alkavat Sveitsin MM-kisat ovat järjestyksessään 14. Suomi ja Ruotsi ovat mitalitaulukossa tasamäärässä, sillä molemmat ovat yltäneet tähän päivään mennessä aina kolmen parhaan joukkoon. Mestaruuksia länsinaapurilla on kuitenkin reilusti eniten (9).
Lähde: Suomen Salibandyliitto