Pääkirjoitus: Hyvä, parempi, Savonen

Maila, pallo ja mies. Krister Savosen taitotaso oli poikkeuksellisen korkeaa luokkaa. Arkistokuva: Anssi Koskinen

Maila, pallo ja mies. Krister Savosen taitotaso oli poikkeuksellisen korkeaa luokkaa. Arkistokuva: Anssi Koskinen

Krister Savosen, 28, menestyksekäs salibandyura päättyi aivan liian varhain kauden 2021-22 alussa.

Useammista päävammoista urallaan kärsineen tähtipuolustajan uran traagista loppua on käsitelty eri medioissa ansiokkaasti. Merkityksellisin kirjoituksista on ollut Jaakko Tiiran kirjoittama Urheilulehden juttu, jossa Savonen kertoo uran loppumiseen sekä sen jälkeisiin aikoihin liittyvistä ikävistä tapahtumista omin sanoin.

Tampereen Classic kunnioittaa tänään perjantaina Savosen peliuraa kotipelissään, ja tässä kirjoituksessa on tarkoitus nostaa esille se kuinka poikkeuksellisen hyvä pelaaja Savonen oli.

Ensimmäinen muistikuva Savosesta on Salibandy-lehdestä, jonka henkilökuvassa tuolloin 16-vuotias pelaaja esiintyi. Savonen oli herättänyt huomiota vuoden 2010 Suomen Cupin finaalissa, jossa hän taiteili 170-senttisen vartensa kanssa Ilveksen Divari-joukkueen riveissä SPV:tä vastaan.

Liigakentillä hänet näin vasta seuraavalla kaudella, jolloin liigapelejä kertyi 22, mutta rooli oli pienehkö. Kaikkiaan varsinkin nuoresta Savosesta paistoi sekä ennakkoluulottomuus että ajoittain liiallinen itsevarmuus, joka sai hänet näyttämään paikoin vielä hiukan raakilemaiselta junnutähdeltä pyöreine poskineen.

Savonen oli läpi uransa taitava pallon kanssa, kokonaisuudessaan yksi maailman taitavimmista jo ensimmäisillä liigakausillaan. Pallollisen taidon valjastamisessa pelaamisen ehtoihin Savonen oli lajin kaikkien aikojen parhaita. Hän ei ollut ilmaveivaaja tai näyttävä jonglööri, vaan käytti taitoaan pääosin pelin edistämiseen ja pieniin asioihin, jotka saivat salibandyn näyttämään sekä helpolta että esteettisesti sulavalta. Kyllä hän toki näyttävästikin osasi pelata, ja pelasi jos tilanne niin vaati.

Keväällä 2011 nuorten MM-kultaa 17-vuotiaana voittaneen Savosen rooli kasvoi kausi kaudelta Classicin kovassa liigamiehistössä. Puolustaja kehittyi sekä pelaajana että varsinkin urheilijana.

Classicin ja kahden superlahjakkaan vuonna 1994 syntyneen pelurin Savosen ja Nico Salon urat mullistuivat samalla kaudella 2014-2015 – tai tarkemmin ottaen vasta sen jälkeen.

Savonen oli pelannut kauden sentterinä ja pärjäsi myös siinä roolissa erinomaisesti, vaikka ei ollut ulkoiselta olemukseltaan perinteinen salibandyn keskushyökkääjä. Salo pelasi kauden 2014-15 pakkina MM-kisoja myöten. Molempien kausi päättyi pettymykseen liigassa, mutta nuorten SM-kultaan keväällä.

Seuraavalla, Petteri Nykyn valmennuskaudella, Savonen siirtyi takaisin puolustajaksi ja Salo nostettiin sentteriksi. Tämä pieni pelipaikkojen muutos oli merkittävä pidemmällä tähtäimellä Classicin ja jopa maajoukkueen kannalta. Savonen oli viimeistään kaudella 2015-16 sarjan elittipakki, ellei paras, kun Classic juhli kultaa keväällä.

Savonen oli raivannut tietään jo maajoukkueeseen, mutta fyysinen olemus herätti osalle vielä kysymyksiä vuosien varrella. Lyhyehkö Savonen näytti varsinkin parikymppisenä ”ei niin atleelliselta” ollakseen eliittitason pelaaja. Loistokauden pelannut Savonen valittiin vuoden 2016 kisajoukkueeseen, Riian MM-kisoihin.

Viimeistään Riika oli kansainvälinen läpimurto Savoselle ja muille Classic-kentän pelaajille. Kentällinen, jossa Eemeli Salin, Salo, Sami Johansson, Janne Lamminen ja Savonen pelasivat, ei päästänyt koko turnauksessa maaliakaan. Suomi voitti yllättäen MM-kultaa.

Ennakkoluuloton ja rohkea Savonen nousi samalla suuren yleisön tietoisuuteen. Puolustaja oli paljon enemmän kuin mitä hän ulospäin näytti. Vaikka hän oli pieni kooltaan, hän voitti kaksinkamppailut taidolla ja erinomaisella pelinäkemyksellä. Hän oli myös periksiantamaton kamppailija, mikä ei helpottanut asiaa vastustajan kannalta. Hän oli myös nopeampi miltä näytti, joten juoksukilpakaan ei ollut vastapuolen hyökkääjältä fiksu ratkaisu.

Kevääseen 2019 asti Savosen ura oli yhtä gloriaa Classicin ja maajoukkueen kanssa. Jos maailman parhaaksi valittaisiin aina oikeasti maailman paras pelaaja niin Savosen olisi pitänyt saada palkinto jonain vuonna välillä 2016-19. Hän oli kiistatta maailman paras puolustaja, mielestäni myös parina vuonna jopa selkeästi paras kenttäpelaaja ylipäänsä.

Sveitsin koronan sotkemia vuosia on vaikeampi arvioida. Savosen huippuvuosien tasolle ei ole yltänyt salibandyhistoriassa monikaan pelaaja. Ehkä ongelma oli siinä, että Savonen teki niin paljon oikeita asioita, että siinä ei aina ollut mitään erityisen näyttävää, ja siksi se jäi paikoin huomioimatta sen isommin.

Hän ei myöskään ollut mikään suuren luokan pistenikkari, vaikka tehopisteitäkin kertyi varsinkin syöttöjen muodossa. Lisäksi, vaikka en häntä henkilökohtaisesti tuntenut, hän ei persoonana tuonut itseään esiin, mikä on voinut vaikuttaa asiaan ainakin vähän. En väitä, etteikö hän olisi ollut arvostettu pelaaja – oli hyvinkin laajalti varsinkin Suomessa. Jopa sellainen pelaaja, jonka hyvyydestä ei varsinkaan huippuvuosina tarvinnut kiistellä.

Joskus tuntuu, että tulee liioiteltua ja käytettyä liikaa superlatiiveja pelaajien kohdalla. Savosen kohdalla näin ei ole. Hän oli poikkeuksellisen taitava ja kadehdittavan erinomaisella pelisilmällä varustettu pelaaja, joka nousi sattuman yläpuolelle ja teki pelikavereistaan aina parempia. Lyhyehkön varren huomasi ehkä katsoja tai vastustaja, mutta hän ei itse antanut sen koskaan haitata, ja se on lopulta kaikkein tärkeintä.

On surullista, että Savoselle kävi kuten kävi, mutta hänellä on nyt uudenlainen taistelu meneillään kuntoutumisen osalta ja siihen ei voi muuta kuin toivottaa onnea, koska elämässä on onneksi tärkeämpiäkin asioita kuin urheilu. Classicille voi tässä tapauksessa nostaa hattua, sillä seura on mukana puolustajan matkassa kohti parempia päiviä.

Muistan nähneeni Savosen tiukan paikan edessä monesti pelikentälläkin. Sieltä kaikkein pienimmästä tilasta ja epätodennäköisimmästä suunnasta hän kierähti monesti vapauteen, ja sitten olikin taas koko kenttä avoinna. Toivotaan, että näin käy myös elävässä elämässä.

Krister Savonen voitti urallaan viisi Suomen mestaruutta Classicissa ja kaksi MM-kultaa aikuisten tasolla. Hän on myös nuorten maailmanmestari, moninkertainen Suomen Cupin voittaja ja Champions Cupin mestari. Savosen peliuraa kunnioitetaan 13.1. klo 18.30 alkavassa Classic-EräViikingit -ottelussa Lempäälän Ideaparkissa.

Savosen peliuran tribuuttivideo

Savosen hienoimmat rankkarimaalit

Savosen top10-maalit