Suomen miesten U19-maajoukkue aloittaa keskiviikkona 26.4. MM-urakkansa Tanskan Fredrikshavnissa pelattavissa MM-kisoissa.
Suomi lähtee kisoihin kirkastamaan vuoden 2021 MM-kisojen hopeamitaleita. Joukkueen päävalmentajana toimii Jarmo Härmä, joka johti joukkoja myös edellisissä MM-kisoissa.
Minkälainen Suomi nähdään MM-kisoissa?
– Monipuolinen nippu ja suhteellisen kookas joukkue, jos vertaa viime ikäluokan kisajoukkuetta. Jossain verrattiinkin, että silloin oli ”Teletapit” vs. ”Körmyt” (Tshekki). Ei olla tietoisesti haettu mitään kokoeroa, mutta nyt on kookas ja taitava joukkue jalkeilla.
– Pelitaitavuus on todella hyvällä tasolla. Siinä näkee sen pelitaitavuuden mitä he ovat keränneet pitkällä aikavälillä seuroissa ja liiton tapahtumissa. Ymmärrys pelaamista kohtaan on hyvällä tasolla. Termi ”kokonaisvaltainen” sopii hyvin tähän jengiin, Härmä sanoitti puhelimen välityksellä.
Rightin tähtiä
Ihan viime hetkillä Suomen joukkueeseen tuli muutoksia, kun Divarin runkosarjan pistepörssin SaiPan paidassa voittanut Aapo Kilpeläinen joutui jäämään pois. Tilalle kutsuttiin kevään liigakarsinnoissa hyvin esiintynyt EräViikinkien Lassi Koivisto.
– Ei isossa kuvassa tehnyt mitään muutosta meidän suunnitelmiin. Kyllä Aapo Kilpeläisen hyvyyden pelaajana ja myöskin joukkuetoiminnan osalta tietää laajalti, että todella ikävä juttu Aapon kannalta. On tähdännyt pitkään noihin peleihin ja hyvä kausi alla, niin totta kai joukkue olisi mielellään ottanut hänet mukaan.
– Hänen itsensä kannalta tietysti valtava takaisku, mutta uskon, että hän pääsee vielä myös sinivalkoisissa näyttämään taitojaan myöhemmin, kun jatkaa kehittymistään. Kyseessä on sairastuminen, eikä ollut lääkäreiden mukaan varmuutta, että on pelikuntoinen, Härmä arvioi.
Poissaololla on toinenkin puoli.
– Sitten taas toisaalta Koiviston Lassilta todella hyvät näytöt liigakarsinnoista, ja pitkin kautta noususuhdanteista tekemistä. Hän pääsee nyt sitten mukaan, joten nämä ottaa ja antaa. Raskaita asioita tietysti, Härmä mietti.
Äkkiseltään näyttää siltä, että joukkueessa oli ja on vahvoja rightin puolen hyökkääjiä. Divarissa M-Teamin Joona Hokkanen ja Kilpeläinen ovat olleet joukkueidensa kantavia voimia pääsarjatasolla. Liigassa kovinta jälkeä on tehnyt OLS:n Luukas Hyvärinen, joka on hänkin rightin puolelta operoiva hyökkääjä.
Voi kuitenkin todeta, että joukkueen pelaajistossa leimaavammin vahvimpia näyttöjä on annettu Divarin puolella toistaiseksi, mikä ei ole automaattisesti huono asia.
– Jotenkin sitä luontaisesti vertaa edelliseen ikäluokkaan, että siellä oli enemmän liigapelureita, se on totta.
– Itse näen sen mahdollisuutena, että nämä pelurit ovat pelanneet Divaria tai junnusarjoja, sillä he ovat olleet isoissa rooleissa. Sen näen ehdottomana positiivisena juttuna, että sitä vastuunkantoa on opeteltu jo pitkän tovin. Ei olla väkisin kituuttelemassa liigassa pienissä rooleissa ja pienellä peliajoilla. Se on positiivinen puoli tuossa.
– Toisaalta mukana on esimerkiksi Hyvärinen, joka on jo aikamoiset näytöt laittanut pöytään liigakentillä. Löytyy myöskin sitä kärkiosaamista.
Kaikkien aikojen tasaisimmat kisat?
Suomi kohtaa alkulohkossaan maailmanmestari Tshekin sekä Puolan ja Latvian. Minkälaiset ovat maiden väliset voimasuhteet kisoihin lähdettäessä?
– Sinä aikana kun olen seurannut liigavalmentajana ja nyt maajoukkuevalmentajana toistakymmentä vuotta tätä U19-tasoa niin täytyy käsi sydämellä sanoa, että nyt on kärkinelikko lähempänä toisiaan kuin mielestäni ikinä tänä aikana mitä olen itse seurannut, Härmä valisti.
Härmän mukaan kärkinelikko erottuu jälleen muista, mutta nostaa jokaisesta positiivisia puolia esille.
– Sveitsistä ovat itsekin myöntäneet, että tuo 2004-ikäluokka on heillä se keihäänkärki ja eteen- ja taaksepäin katsoen sellainen ikäluokka, josta pitää synnyttää aikuistasolle helmiä. On hyvä joukkue myöskin.
– Ruotsi on Kohosen (Gabriel) johdolla tietynlainen ennakkosuosikki ennakkoarvailuissa. Löytyy Superliigassa jo pärjääviä ja siellä pelaavia pelaajia.
– Tshekissä on tehty todella hyvää juniorityötä. Totta kai siitä osoituksena sekin, että viime aikuisten kisoissa oli mukana kentällisen viimeisen nuorten MM-joukkueen pelureita. Kovia juttuja, mutta tääkin ikäluokka on heillä hyvä.
Miten Suomi palaa kultakantaan?
Nuorten MM-kisojen lisätwistiksi voi nostaa tältä vuodelta F-liigan draftin, sillä nyt jos koskaan on mukana pelaajia, joita saatetaan nähdä vielä Suomen liigassa tulevaisuudessa. Potentiaalisia nimiä löytyy tietysti varsinkin kärkijoukkueista, mutta entä Suomen alkulohkosta?
– Meidän lohkossa ei ole oikein. Latvialta pelaa jo Suomessa ja Ruotsissa mitä on. Puolalaisilla nyt tuskin riittää taso. Tshekillä on jälleen vahva ikäluokka, joten siinä mielessä potentiaalisena voi pitää koko joukkuetta. En nyt osaa ihan yksittäisiä nimiä lähteä luettelemaan.
– Ykköskenttä varmasti sellainen, että voisi kokonaisuudessaan pelata jo ensi kaudella F-liigaa. Isoja vahvoja sällejä. Ehkä tietty biologinen ikä menee tässä kohtaa pikkuisen edellä, kun näitä ikäluokkia yleisesti vertaa. On aika jämerää sälliä tuossa iässä.
Suomi voitti U19-kultaa viimeksi 2017. Suomalaisittain 2010-luku oli vahva, sillä mestaruudet tulivat vuosina 2011, 2015 ja 2017. 2019 saldona oli MM-pronssi ja viime kisoissa Suomi hävisi täpärästi Tshekille finaalissa. Miten Suomi palaa kultakantaan?
– Jos miettii niitä joukkueita jotka voittivat 2010-luvulla, niin ne olivat vahvoista nimekkäistä pelaajista muistettavia nippuja. Varmasti joukkuetoimintakin on ollut hyvää, Härmä pohti.
Juonet ja lääkkeet menestykseen ovat kuitenkin selkeät.
– Kyllä meidän pitää iskeä sillä millä suomalainen palloilu-urheilu on tähänkin asti voittanut ja ylittänyt odotukset sekä itsensä. Se on vähän tylsä vastaus, mutta joukkueena toiminta nivoutuu pelaamiseen. Sen pelaamisen pitää olla kansainvälisen tuomarilinjan ja kansainvälisen fyysisen linjan harmaalla alueella. Meidän pitää pelata tosi kovaa.
– Pallollinen peli pitää olla jiirissä ja kentän tilan käyttö pitää olla jiirissä. Uskon, että tuo meidän palloton pelaaminen on mallikasta ja laadukasta. Me pystytään prässäämään ja antamaan painetta vastustajalle, mutta pystytään menemään myös alempaa.
– Mulla on semmoinen luotto, että myös valmennustiimi on oppinut viime kisoista, että nyt on vielä parempi pallottoman pelin suunnitelma, vaikka silloinkin 1,5 minuuttia vaille vajaaksi jäätiin siinä MM-finaalissa. Isot ne erot ei ole varmaan tälläkään kertaa, Härmä linjasi.