Suomen Salibandyliiton liittohallitus kokoontui marraskuun viimeisenä viikonloppuna Helsingissä. Samalla valittiin Salibandyliiton hallitus ja puheenjohtaja seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Hallitukseen valittiin yhdeksän perusjäsentä, ja hallituksen puheenjohtajana jatkaa Kaarina Vuori, joka korvasi Risto Kauppisen kesken viime hallituskauden. Vuori kaatoi vastaehdokas Petri Hirvosen selkeällä erolla äänin 95-28.

Voitit vastaehdokkaan selkeällä erolla puheenjohtajavaalissa. Mikä oli omasta mielestäsi suurin ero teidän välillä?

– Varmaan siitä voisi lähteä, että olin ennestään jo tuttu seuroille. Ilmeisesti seuroilla oli myös luottamusta siihen, että olin tässä pestissä ollut jo aiemmin, ja hommia oli hoidettu hyvin. Oli halua jatkaa samalla draivilla.

– Jos ajatellaan mielipide-eroja, niin hänellä oli ehkä vähän sellaisia pienempiä nyansseja eri asioista, ja lista oli pitkä, että mitä pitäisi muuttaa. Ei meillä ajatukset kuitenkaan niin hirveästi eronneet, Vuori tuumii.

Salibandyn suhteen on lueteltu viime aikoina erinäisiä madonlukuja. Harrastajamäärien laskeminen, lajin taloudelliset realiteetit ja esimerkiksi erinäiset huippusalibandya vaivaavat ongelmat olivat pinnalla myös vaalien alle.

Mitkä seikat ovat Vuoren mielestä tärkeimpiä seuraavan kolmen vuoden aikana.

– Näkisin, että yksi iso asia on se, että miten me pystytään seurojen kanssa tekemään asioita ja miten saadaan seuroja motivoitua tekemään tiettyjä asioita. Tavallaan me tiedetään ne asiat, joita pitäisi tehdä, jotta laji menisi eteenpäin ja saataisiin lisää harrastajia, mutta tietty pullonkaula on se, että miten saadaan seurat siihen hommaan mukaan. Seuroissa kaikki työ kuitenkin tapahtuu.

Vuori puhuu siitä, että liiton pitää pystyä kohtaamaan ja auttamaan erilaisia seuroja. Hän tarkoittaa sitä, että isoilla ja pienillä seuroilla voi olla hyvin erilaisia haasteita esimerkiksi harrastajien houkutteluun seuran koosta riippuen.

– Meillä on säbäkipinä, mikä on lähtenyt hyvin käyntiin ja siinä on paljon sellaisia elementtejä, joiden avulla saadaan uusia pieniä harrastajia. Isompi kysymys kuin se, että saadaan uusia on se, että miten me saadaan pidettyä nykyiset. Siihen taas sitten pystytään vaikuttamaan sarjajärjestelmillä ja sillä miten sitä pelaamista toteutetaan.

Mutta entä konkretia? Minkälaisia toimenpiteitä tässä vaiheessa tarvitaan?

– Olisi hyvä jos me pystyttäisiin auttamaan seuroja siinä, että he pystyisivät tunnistamaan sen, että missä tilanteessa he ovat seurana. He oppisivat ja pystyisivät arvioimaan, että mitä on ne asiat, mitkä on heidän seuran kehityksen ja jäsenmäärän kehitykselle toimivia, että voi tuottaa parempia palveluita.

– Missä he ovat, ja mitä on ne kriittiset asiat, mitkä estävät heitä menemästä eteenpäin. Seuroilla on kuitenkin aika usein fokus arkitekemisessä. Meidän pitäisi pystyä auttamaan pidemmän tähtäimen suunnittelussa, ja siinä miten resursseista saisi sitä kautta paremmin irti.

Vuori kertoo, että liitolla on aika vähän yhteyksiä seurojen hallituksiin. Yhteistyötä tehdään pitkälti operatiivisella tasolla, ja sen suhteen kaivataan lisää yhteyksiä.

Eli onko tässä alkuun tulossa jonkin sortin auditointi tai tutkimus, jolla kartoitetaan, että mikä on millekin seuralle tulevaisuuden suurin haaste?

– Toivon, että tällainen voitaisiin toteuttaa, mutta en usko, että se on ihan tässä alussa. IFF on rakentanut lajiliitoille vastaavaa, mutta en tiedä saadaanko siitä jotain kättä pidempää seuroille.

– Ensimmäinen asia mitä lähdetään tekemään hallituksessa, on sarjatoiminnan muutokset.

Ja niistäkö on jotain ajatusta jo olemassa?

– Niiden suhteen on jo valmistelut käynnissä. Tullaan käymään keskusteluita aika laajasti, että minkälaista sarjatoimintaa me halutaan eri tasoilla järjestää. On ihan eri puhua alueellisista aikuisten alasarjoista tai junioreiden toiminnasta. On siis ihan eri asia puhua valtakunnallisesta junioreiden toiminnasta. Sitten on taas eri asia puhua ylialueellisista sarjoista, kuten suomisarjoista.

– Paljon on puhuttu kustannusten ja matkojen vähentämisestä ja miten se käytännössä onnistuu. Lähtisin miettimään sitäkin, että onko tämä turnausmuotoisuus kaikilla tasoilla ainut oikea tapa pelata.

Vuori väläyttää ajatusta, että voitaisiinko osa varsinkin paikallispeleistä pelata joukkueiden harjoitusvuoroilla viikolla. Tällöin viikonlopuille vapautuisi enemmän aikaa.

– Ylempien sarjojen alapuolella pelataan vain turnausmuotoisia pelejä. Pitää lähteä oikeasti miettimään sitä. Joihinkin sarjoihin turnausmuotoisuus sopii, mutta voisiko siellä olla sellaista hybridimallia? Eri alueilla voi olla erilaisia malleja.

Huippusalibandyn yleisömäärät huolettavat

Tällä hetkellä tuskaillaan huippusalibandyn osalta yleisökadon suhteen. Aihe nousi esille myös Vuoren vaaliteemoissa. Kysymys on monisyinen, mutta mitä yleisökadolle on tehtävissä?

– Näen, että tuo on ihan ykkösasioita, joita meidän pitää saada kuntoon. Tietysti ne harrastajamäärät on tosi tärkeä asia. Koko lajin kannalta se, että meillä olisi tapahtumia mihin ihmiset haluaa tulla ja haluaa tulla viihtymään, on ihan ykkösprioriteetti.

Vuori puhuu liigasalibandyn lisäksi maaottelutapahtumista. Tärkeintä olisi hänen mukaansa rakentaa hyviä tapahtumia, joissa ihmiset viihtyvät, sillä pelkkä peli harvoin riittää.

– Fasiliteetit pitäisi olla kunnollisia, pitäisi olla palveluita ja nykyisin sen yleisön pitäisi päästä jo vähän osallistumaankin jollain tapaa. Siinä olisi paljon kehitettävää.

Vuori ymmärtää kyllä tilanteen monimutkaisen puolen.

– Kun seuroissa ollaan paljon kädet savessa, niin se ei välttämättä aina ihan onnistu. Se ei onnistu, että vain sanotaan seuroille, että nyt pitää hoitaa tämä, tämä ja tämä kuntoon. Kun taloustilanne toivottavasti tästä vähän paranee, niin pystytään ehkä tekemään sellaisia ohjelmia tai projekteja, joissa voidaan auttaa aktiivisia seuroja.

Vuori nostaa esille markkinoinnin lajikuplan ulkopuolelle ja ylipäänsä katsojakokemuksen otteluissa. Häneen mukaansa seurat tunnistavat ongelmia, mutta alkupanos tehdä muutoksia puuttuu monesti.

– Olen ihan varma, että tuo meidän itse peli on riittävän hyvää. Nykypäivänä ihmiset eivät tule katsomaan pelkkää peliä. Pitää olla se kokonaisuus, ja haluaisin että katsomot olisi täynnä.

Yhtenä konkreettisena asiana puheenjohtaja näkee sen, että paikallisesti mukana ei olisi mukana vain liigaseura, vaan myös alueen pienemmät seurat, joita voisi sitouttaa nykyistä enemmän.

– Sitten kun meillä on katsomot täynnä ja hyvä meininki, niin sitten kiinnostuu media ja myös sponsorit. Näen, että se yleisön saaminen katsomoihin, ja se, että siellä on ne rumpuryhmät, niin se on ihan tärkeimpiä asioita.

Näistä asioista on kuitenkin puhuttu pitkään lajin parissa. Onko mitään konkreettista ehdotusta, että millä niitä ihmisiä saisi lisää katsomoihin? Tuo ehdotus paikallisseurojen hyödyntämisestä on toki sitä, mutta isommissa kaupungeissa se voi olla aika hankalaa. Esimerkiksi halleja ei rakenneta kovin nopeasti. Eli onko mitään konkreettista ehdotusta, kun tiedetään nämä lähtökohdat?

– Se on totta, että halleja ei rakenneta nopeasti, mutta tärkeää on, että mitä me tarjotaan ihmisille niissä olemassa olevissa olosuhteissa. Kuinka helpoksi on tauoilla tehty se, että ostaa esimerkiksi bissen (jos on A-oikeudet) ja hodarin tai kahvin ja munkin.

– Montako myyntipistettä on ja mitä halleissa on ylipäänsä myynnissä. Vaikka et pystyisi hallin seiniin vaikuttamaan, niin siihen pystyy vaikuttamaan, minkälainen katsojakokemus muuten on.

– Minkälaista valoshowta on, minkälaisia efektejä ja onko screeniä. Tämän tyyppisiä asioita, joihin pääsee pienemmillä investoinneilla, kuin se, että lähtee rakentamaan uutta hallia, Vuori luettelee.

Digitalisaatio ja salibandy

Yksi asia mitä salibandy on käyttänyt huonosti hyväkseen, on digitaalinen kehitys. Nyt hallitukseen valittu Mikko Alanko kirjoitti asiasta oivasti aiemmin Pääkallon vieraskynässä.

Digitalisaatio mahdollistaisi paljon asioita, mutta on jäänyt julkisessa keskustelussa aika pieneen rooliin. Onko sitä mietitty, kuinka paljon sitä voitaisiin hyödyntää salibandyn hyväksi? Voidaan puhua esimerkiksi markkinoinnista, jälkimarkkinoinnista, osallistamisesta ja niin edelleen.

– Mun mielestä me ollaan ihan lapsen kengissä sen (digitalisaation) kanssa. Nyt on hyvä, että me saatiin hallitukseenkin sellaista osaamista, josta voi oikeasti olla hyötyä. Muutenkin toivon hallituksen osalta, että me pystytään rakentamaan toimintamalleja, millä me pystytään valuttamaan hallituksen osaamista paljon enemmän kuin nyt organisaation tueksi.

Vuori tarkoittaa sitä, että hallituksen erityisosaajien osaamista saataisiin ohjatusti hyödynnettyä myös liiton operatiivisen puolen käyttöön. Hän haluaa painottaa, että kyse ei ole mikromanageerauksesta.

– Hallituksessa oleminen ei ole sitä, että osallistut vain kokouksiin, ja tiettyihin tilaisuuksiin, vaan että saataisiin jatkuvaa osallistumista. Sitä kautta ajattelen, että osaaminen valuisi myös seuroille.

Vuori sanoo, että digitalisaatiossa on mahdollisuuksia monellakin saralla, lähtien seuratoiminnasta ja ottelutapahtumista. Ei pitäisi kuitenkaan vain puhua digitalisaatiosta, vaan hakea toteuttamiskelpoisia ratkaisuja.

Olisiko pelaajamäärien kasvun suhteen tällaisia mahdollisuuksia?

– Siinä mielessä kyllä, että toivoisin, että meille tulisi tapoja, joilla voisi pelata salibandya pienemmällä kynnyksellä, kuin se, että pitää osallistua vuodeksi sarjatoimintaan.

– Seuroissa voisi olla sellaista toimintaa, että jos tiedät voivasi mennä tiistaina 17-19 pelaamaan, niin voisin ilmoittautua ja mennä pelaamaan, että ei tarvitsisi sen isommin sitoutua. Se miten tällaisen mallin saa toimimaan, vaatii yhteistyötä ja miettimistä. Erilaisten alustojen kautta tuonkin pitäisi olla mahdollista.

Oletko sitä mieltä, että harrastamisen aloittaminen on nykypäivänä jo liian vaikeaa, jos vertaa aiempaan?

– Mun mielestä ihmisten käyttäytyminen on muuttunut. Aikaisemmin se oli ihan ok, että sitouduit koko vuodeksi. Onhan meillä edelleenkin paljon niitä, jotka haluaa sopeutua vuosikymmeniksi joukkueeseen.

– Sitten meillä on paljon ihmisiä, joita me ei tavoiteta sen takia, että me keskitytään vain siihen, että meillä pitää osallistua sarjatoimintaan koko kaudeksi.

Tämä joustava malli kuulostaa melko mielenkiintoiselta.

– Voisi olla, että tulet kuukaudeksi mukaan, tai ostat vaikka jonkin kymppikortin, jolla käyt pelaamassa syyskauden aikana niillä vuoroilla kun haluat tiettyinä päivinä.

– Voi ajatella ihan pelejäkin. Enemmänkin voisi olla kaupallisia turnauksia tässä mielessä. Pitäisi päästä myös lajikuplan ulkopuolelle. Nyt kun me markkinoidaan näitä juttuja, niin me tehdään sitä salibandyihmisille.

Vuori tarkoittaa siis matalan kynnyksen osallistumista pienemmin kustannuksin. Äkkiseltään se kuulostaa perinteisten seurojen kannalta vaikealta mallilta, jos on epävarmaa paljonko rahaa tulee kaudessa, ja minkälaista osallistujamäärää olisi milloinkin mukana. Tarkoittaako tämä siis seuratoiminnan uudelleenajattelua noin muutenkin?

– Nykymuotoiselle toiminnalle on tilausta, mutta lisäksi pitäisi pystyä luomaan toimintaa, johon voi tulla vaikkapa ilman joukkuetta. Miten se sitten käytännössä toimii niin…

– Uskon, että malleja kyllä löytyy, kun laitetaan viisaat päät yhteen. Mihin seurat resurssinsa laittaa, niin se on yksi asia. Tuleeko meille sitten jotain yksityisiä toimijoita, jotka rupeaa tämän tyyppistä toimintaa pyörittämään.

MM-kisoihin tulossa mielenkiintoinen muutos?

Vuori on mukana myös kansainvälisen liiton IFF:n hallituksessa. Salibandyssa kuohui ihan viime vuosina, kun kansainvälisessä liitossa suunniteltiin, että jatkossa huipulla pelattaisiin 4v4 ja pienemmillä kokoonpanoilla.

– Se on oikeastaan käännetty se keskustelu nyt erilaiseksi. Tällä hetkellä näistä mainituista asioista ei enää puhuta. Nyt on laajempi keskustelu siitä, että miten salibandyn houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta lisättäisiin. Millä tavoin laji olisi kansainvälisesti houkuttelevampaa ja kiinnostavampaa.

Pienemmistä muutoksista Vuori mainitsee, että kello voisi jatkossa laskea kahdestakymmenestä nollaan, eikä toisinpäin, mikä helpottaisi pelin seuraamista. Toinen seikka on päällä pelaamisen sanktioinnin poistaminen.

Yksi asia, mikä aiheutti jo keväällä Suomessa myrskyä, on mahdollinen pelaamisen aktivoiminen sääntöjen avulla.

– Kaukalon sisäpuolelta on mietitty sitä, että onko jotain sellaista millä saataisiin vielä aktiivisemmaksi sitä peliä. Olisi vähemmän sellaista alakolmiossa pyörittelyä.

– Sitä on mietitty, mutta siihen ei kyllä ole viime aikoina kuulunut mitään konkreettista ratkaisua. En tiedä onko se jäämässä nyt vähän taka-alalle.

Liittyen aiempaan: Pääkallon toistaiseksi kuulopuheisiin perustuvien tietojen mukaan Suomessa on löytynyt kannatusta varsinkin liigatasolla sille, että joukkuekokoja pienennettäisiin, ja jatkossa pelattaisiin enemmänkin kahdella kentällisellä.

Tästä Vuori ei ole kuitenkaan kuullut mitään, eikä osaa kommentoida asiaa enempää.

Vuori kuitenkin kertoo erittäin mielenkiintoisesta MM-kisojen muutoksesta. Joukkueita olisi edelleen 16 ja sarjajärjestelmä tällainen:

MM-kisojen sarjajärjestelmä uudistetaan kolmilohkoiseksi. A-lohkossa on jatkossa kuusi parasta joukkuetta. Sitten olisi kaksi haastajalohkoa B ja C, joissa molemmissa viisi joukkuetta.

Pelattaan yksinkertaiset alkusarjat, ja puolivälieriin menee kaikki A-lohkon joukkueet, ja B- sekä C-lohkon voittajat. Siitä turnaus jatkuu normaalisti.

– Täten saataisiin MM-kisojen alkulohkoihin paljon lisää mielenkiintoa, kun kotijoukkue pelaisi kaikkia näitä huippumaita vastaan ja kahta kovinta top4:n ulkopuolista maata vastaan. Alkusarjaan saataisiin ihan erilainen jännite, Vuori avaa.

Täten huippumaille tulisi lisää pelejä. Turnausta pitäisi näin ollen pidentää päivällä tai kahdella.

– Kisat on kerran kahdessa vuodessa ja maksimikiinnostusta haetaan. Siinä olisi sauma saada jo alkusarjassa selkeästi enemmän yleisöä. Täten ainakaan MM-tasolla ei ole pelaajamäärä vähenemässä.

Kansainvälisen liitto kokoustaa jäsenmaiden kanssa Singaporen MM-kisojen aikaan, joten erinäisistä päätöksistä kuullaan varmasti myöhemmin lisää. Yksi näistä on tulevien MM-kisojen pituus.

Ne hyvät asiat

Vuoren kanssa käydyssä keskustelussa on kysytty paljon kaikesta negatiivisesta.

Mitkä seikat ovat salibandyssa hyvällä tolalla tällä hetkellä?

– Esimerkiksi säbäkipinä, mikä me ollaan ruohonjuuritasolle tehty. Seurat ei oikein vielä tunne sitä, ja tietysti vielä on tekemistä, mutta kun se saadaan paremmin läpi, niin on paljon paremmat mahdollisuudet saada lapsia ainakin kokeilemaan salibandya. Kysymys tulee siihen, että miten me saadaan ne pidettyä salibandyn parissa.

– Se on parantunut huomattavasti, että miten me keskustellaan seurojen kanssa. Liiton toiminnassa ja joustavuudessa on edelleen parantamista, mutta meillä on enemmän kohtaamispisteitä. Me puhutaan joukkueiden ja seurojen kanssa enemmän. Pitäisi olla vielä enemmän, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa.

– Kyllä mä näkisin, että me ollaan laji, joka pystyy tekemään uudistuksia. Toivon, että kun meillä on uusi hallitus, niin lähdetään rohkeasti tekemään tiettyjä muutoksia. Ei muuteta muutoksen vuoksi, mutta kun meillä on kipukohtia, niin pyritään hakemaan ratkaisuja. Tässä pitää olla koko ajan tarkka keskustelu seurojen kanssa, että miten asiat konkreettisesti näyttäytyy, Vuori linjaa.

Miten positiivisten asioiden viestiä voisi vahvistaa?

– Kyllähän se lähtee ihan meistä jokaisesta lajitoimijasta. Millä tavalla me puhutaan mistäkin ja ollaanko me sellaisia, että me iloitaan onnistumisista ja kerrotaan niistä.

– Vähän suomalainen perisynti, että jos meni hyvin, niin ollaan sillain, että “ihan ok”. Sitten kun menee huonosti, niin sen kyllä kuulee kaikki. Uskallettaisiin olla avoimesti onnellisia kaikki ja kiiteltäisiin toisiamme niin, että “hei, hienosti hoidettu tapahtuma” ja “hienoa kun veitte tapahtuman uusiin puitteisiin” tai “olipa kivaa olla pelissä” -palautteita.

Jos saisit nyt heti päättää jonkin muutoksen lajiin, niin mikä se olisi?

– Jos olisi yksi tietty asia millä voisi vaikuttaa siihen, että meillä olisi enemmän ihmisiä katsomossa, niin mä tekisin sen, mutta mulla ei ole sellaista yksittäistä asiaa.

– Toinen on se, että lähdettäisiin oikeasti muuttamaan tapaa toimia sarjajärjestelmien kanssa, Vuori pohtii.

—

Pääkallo julkaisee keskiviikkona 6.12. klo 9.00 toisen Vuoren haastattelun, jossa avataan laajasti tulospalvelun ongelmia ja vuoden 2022 budjetin ylitystä.