Suomen Salibandyliiton puheenjohtaja Kaarina Vuori jatkaa tehtävässään seuraavat kolme vuotta. Tässä jutussa hän vastaa viime aikoina esiin nousseisiin liiton ja lajin kipukohtiin.

Yksi asia mikä ei aiemmassa haastattelussa tullut juurikaan esille oli Salibandyliiton hallituksen ja liiton työntekijöiden, eli operatiivisen puolen suhde. Hallituksen yhtenä tehtävänä voidaan pitää operatiivisen puolen toiminnan valvontaa.

Liiton hallitus pitää ylintä toimivaltaa käsissään suomalaisessa salibandyssa ja Salibandyliiton operatiivisella puolella on viime vuosina epäonnistuttu.

Budjetti ylittyi aika raa’asti 2022 ja tulospalvelun kanssa on ollut suuria ongelmia. Miten hallitus puuttuu näihin asioihin jatkossa, kun esimerkiksi budjetin kohdalla valvonta ei ole onnistunut?

– Se on ihan selvä, että siinä epäonnistuttiin ja se tulos oli mitä oli, Vuori aloittaa.

– Sille ei sitä ennen voinut mitään, kun meillä oli pari kuukautta aikaisemmin ollut aivan erilaiset lukemat tiedossa, kun mikä oli loppupeleissä todellisuus. Lopputulos oli hyvin eri, kun mitä meille oli ennustettu.

Liitto teki lopulta tappiota yli 450 000 euroa. Muutoksia on tehty tämän vuoden puolella.

– Todettiin, että eihän tämä näin voi olla, että me ei voida luottaa siihen mitä tietoa meille tulee. Että tieto ei pidä paikkaansa, tai menee niin paljon metsään. Talouden seurantaa lähdettiin uudistamaan isosti. Voisi sanoa, että räjäytettiin koko järjestelmä.

– Siellä on paljon jaksotuksia, joita lähdettiin purkamaan. Se vääristi tilannetta. Olisi pitänyt pystyä näkemään jo paljon aiemmin, että tilanne on niin huono kuin se oli.

Tarkoitus on parantaa vielä tähän mennessä tehtyjä linjauksia.

– Toivon, että kun saatiin uusi hallitus ja siellä on ihmisiä, joilla on selkeästi talousosaamista, että vielä perataan järjestelmä läpi, että voidaan tehdä asioita vielä paremmin.

Vuoren mukaan myös yleistä kulttuuria on muutettu. Johtoryhmätasolla seurataan taloutta tiukemmin ja mukaan on tullut paljon enemmän seurantapisteitä.

Ongelma nimeltä tulospalvelu

Salibandyliiton ehkäpä näkyvin tuote on tulospalvelu ja sen kanssa on ollut suuri ongelmia tällä kaudella. Liiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta lupaili Pääkallolle syyskuussa, että tilanne on parempi lokakuussa. Tulospalvelussa on silti edelleen isoja ongelmia varsinkin luotettavuuden osalta.

Liiton oman arvion mukaan sen kokonaistoimivuus on noin 80% tällä hetkellä, ja nyt mennään joulukuussa. Mikä on tämän hetken tilanne tulospalvelun osalta, ja miksei se ole vieläkään sillä tasolla mitä sopisi odottaa?

– Ensinnäkin täytyy sanoa, että tulospalvelu on yksi meidän tärkeimmistä palveluista, koska niin moni käyttää sitä. Se näkyy monen arjessa, jos se ei toimi. Siinä mielessä on tosi harmillista, että on ollut näin hankalaa, Vuori pahoittelee.

Vuori myöntää, että tulospalvelun suhteen on epäonnistuttu.

– Minkä takia se on ollut, niin siinä on muutamia asioita. Jos ajatellaan projektijohtamisen kannalta, niin se ei ollut mikään menestys. Siinä olisi pitänyt tarkemmin jo keväällä kysellä ja kyseenalaistaa, että miten se projekti etenee. Siinä operatiivinen johto oli vähän turhan sinisilmäinen.

– Kuunneltiin kun sieltä (Torneopal) sanottiin, että näistä muista lajeista voidaan hyödyntää tätä ja tuota, mutta loppupeleissä kun lähdettiin tekemään, niin lajit oli sen verran erilaisia, että ei se onnistunutkaan, mitä siellä oli ajateltu.

Virhearviot johtivat ikävään spiraaliin.

– Kokonaisuus tuottikin sitten aivan älyttömästi lisätöitä. Siinä oli myös huonoa tuuria, sillä sieltä tosiaan yksi henkilö irtisanoutui ja yksi jäi pitkälle sairaslomalla.

– Se on pieni yritys, mistä hallituksessakin puhuttiin, että se on yksi riskitekijä, että se on niin pieni. Asia konkretisoitui siinä, että yhtäkkiä siellä niitä tekijöitä ei ollutkaan. Siitä tuli isoja ongelmia.

Vuori korostaa, että ongelma oli siinä, että luotettiin liikaa lupauksiin, ja ongelmat paljastuivat pikkuhiljaa. Jälkiviisaus on siinä mielessä helppoa.

Joka tapauksessa Vuori sanoo, että paluuta vanhaan ei ollut, vaikka ongelmia ilmeni. Hän kuvailee tilannetta katastrofiksi, kun uusi ei toiminut, ja vanhaan ei ollut paluuta.

– Onneksi se nyt saatiin siihen kuosiin, että pelejä päästiin pelaamaan, eikä yhtäkään peliä sen takia jäänyt pelaamatta. Ei se hyvin mennyt, Vuori huokaa.

Vaikka matkalle mahtui virheitä, antaa Vuori myös krediittiä operatiiviselle johdolle reagoinnista. Kun ongelmia ilmeni, niin palavereja lisättiin ja seurantaa tiukennettiin.

– Se on vielä hyvä ymmärtää, että meillä ei ollut aitoa vaihtoehtoa olla vaihtamatta tulospalvelua. Jotkut ovat kritisoineet sitä tai on ajateltu, että miksi nyt yhtäkkiä vaihdettiin, ja miksi lähdettiin keskeneräisen kanssa liikkeelle.

– Oli selvää, että meillä ei ollut varaa jatkaa edellisellä systeemillä. Se oli järkyttävän kallis ja siihen oli tosi vaikea saada kehitystyötä. Se kehitystyö maksoi vielä enemmän. Kaatamalla lisää rahaa sinne, olisi ollut sama kun olisi kaadettu rahaa kankkulan kaivoon. Se piti saada poikki.

Ilmivalta ei suoraan myöntänyt syyskuun haastattelussa, että kyse olisi taloudellisesta valinnasta, mutta Vuoren kommenteista tulee selkeämpi kuva.

– Meillä oli muitakin vaihtoehtoja, joista me valittiin Torneopal kilpailutuksen kautta. Siinä oli tiettyjä riskitekijöitä, kuten juuri tämä firman pienuus, mutta heillä oli hyvät referenssit ja oletus, että niiltä muilta lajeilta saadaan enemmän valmista.

– Sitä oli käytetty salibandyynkin, mutta se ei auttanut, koska tulospalvelu on vain yksi osa-alue. Siihen liittyy myös palvelusivustot ja edustusoikeudet. Sieltä puuttui ne taustaominaisuudet.

”Ei jääty ilman tulospalvelua”

Missä tässä tulospalveluasiassa mentiin lopulta metsään: oliko se teidän valvonta vai operatiivisen puolen lepsu asian hoitaminen?

– Ei mielestäni voi sanoa, että operatiivinen puoli olisi hoitanut tätä lepsusti. Siellä vain luotettiin liikaa siihen, kun sanottiin, että homma toimii ja asiat menee eteenpäin. Asiat eivät kuitenkaan menneet eteenpäin, ja siihen herättiin turhan myöhään. Ei ehkä turhan myöhään, mutta sitten kun ne asiat alkoivat selviämään.

– On vaikea olla tiukka, jos sanotaan, että kaikki on hyvin. Siellä olisi pitänyt olla tarkistuksia aikaisemmin, että olisi huomattu, että eihän tätä pöytäkirjaa voikaan käyttää, tai eihän tämä ominaisuus toimi, vaikka me luultiin, että tämä toimii.

– Kyllä siellä koko ajan tehtiin töitä, mutta se ongelma oli siinä, että niitä ei osattu kyseenalaistaa. Lisäksi on oleellista huomata, että me ei tehty yhtä uutta tulospalvelua vaan kaksi, yksi liitolle ja toinen F-liigalle. Kahden tulospalvelun yhtäaikaiseen lanseeraamiseen ei osattu riittävästi varautua ja tämä oli virhe, siitä ei pääse mihinkään.

Vuori on kiitollinen siitä, että ongelmista huolimatta päästiin pelaamaan syksyllä.

– Kovastihan he tekivät hommia ja kun se kesällä oli vielä aivan levällään, niin se kuitenkin saatiin siihen kuntoon, että pystyttiin pelaamaan, vaikka oli virheitä ja vääriä termejä.

– Sitä kuitenkin pystyttiin käyttämään. Ei jääty ilman tulospalvelua.

Miten tulospalvelusta on aiemmin muodostunut niin kallis?

– Kyse on siitä miten se järjestelmä oli rakennettu. Se oli jo 10 vuotta vanha. Siinä oli erilaisia toimijoita, ja niiden välillä olevia integraatioita ja rajapintoja, mikä sitten aiheutti ihan hirveästi ongelmia.

– Se maksoi paljon, sitä oli mahdoton kehittää ja sitten ei oikein toiminut. Siitä oli vain pakko päästä eroon. Tämä oli ainoa tie. Kun oli päätetty, että vaihdetaan, niin ei me enää voitu mennä takaisin. Ei olisi ollut varaa maksaa kahta järjestelmää.

Vuorella riittää uskoa valittuun palvelutarjoajaan.

– On uskoa, että tästä mennään parempaan. Vähän paremmalla tuurilla, et jos siellä olisi ollut paremmat resurssit, niin tämä olisi mennyt huomattavasti paremmin. Oli myös huonoa tuuria, mihin ei aina voi vaikuttaa.

Vuoren mukaan edellisestä systeemistä kertyi aika ajoin kalliita it-konsulttilaskuja.

– Jos me ilmoitettiin, että se on rikki, niin he käytti siihen aikaa ja laskutti, mutta sitten se ei välttämättä kuitenkaan tullut valmiiksi. Sitä oli vaikea myöskään budjetoida paljonko rahaa menee, kun siinä oli ongelmia mitä ei saatu korjattua. Oli kuitenkin pakko yrittää korjata, kun järjestelmä ei toiminut.

Vuoren mukaan hallituksessa järjestelmän vaihtaminen oli ollut jo pidempään pöydällä. Kilpailutusten ja muiden seikkojen suhteen meni kuitenkin oma aikansa.

– Pitää painottaa vielä sitä, että ollaan tosi pahoillaan siitä, että se oli noin keskeneräinen siinä vaiheessa, kun sitä lähdettiin käyttämään. Edelleenkin siellä on tiettyjä ongelmia, mutta mun mielestä se toimintavarmuuskin on jo parantanut.

– Liittyen siihen Pekan lausuntoon, että se olisi lokakuussa parempi, niin ehkei lokakuussa ollut, mutta kyllä tämä marraskuu on ollut jo. Korjauksia tehdään ja homma menee eteenpäin. Iso usko siihen, että loppujen lopuksi meillä on paljon parempi ja kustannustehokkaampi järjestelmä.