Muistokirjoitus: Niklas Laurila oli joukkuepelaaja isolla J:llä

Niklas Laurila menehtyi viime viikolla. Arkistokuva: salibandy.fi

SSV:tä, Oilersia, Tiikereitä, UHC Weissenfelsiä, Unihockey Basel Regiota ja IBK Tarkkasta urallaan edustanut salibandypelaaja Niklas Laurila kuoli äkillisesti keskiviikkona 17.1.2024. Hän oli kuollessaan 25-vuotias.

Espoossa syntyneenä Niklas pelasi nuorimmat juniorivuotensa Espoon Oilersissa aina vanhimpaan C-juniorivuoteensa asti, jolloin siirtyy väkivahvaan SSV:n 1998 syntyneiden joukkueeseen. Tämän joukkueen kanssa Niklas saavutti kaudella 2013-14 C-junioreiden SM-pronssia ja kaudella 2015-16 B-junioreiden SM-kultaa.

A-juniori-ikäiseksi kasvaessa Niklas siirtyi takaisin kotikonnuilleen Oilersiin pelaten kaikki kolme A-juniorivuottansa organisaatiossa ja huipentaen sen A-junioreiden SM-kultaan kaudella 2018-19. Näiden vuosien aikana vyölle kertyi myös kuusi ottelua miesten edustusjoukkueessa.

Seuraavaksi kaudeksi kotimaan pelikentät vaihtuivat Saksan Bundesliigaan, jossa UHC Weissenfelsin riveissä Niklas pääsi juhlimaan runkosarjan voittoa ennen kuin koronavirus keskeytti kauden. Seuraavaksi kaudeksi oli aika palata Suomeen ja joukkueeksi valikoitui Tikkurilan Tiikereiden liigamiehistö, kun osa juniorivuosien läheisistä pelikavereista oli seuraan jo edellisellä kaudella siirtynyt. Kausi päättyi suoraan säilymiseen, kun viimeisen kierroksen ottelussa Tiikerit voitti jatkoajalla myöhemmin mestaruuteen edenneen Classicin. Ottelussa Niklas teki 3-3 tasoitusmaalin kaksi ja puoli minuuttia ennen päätöstä.

Samaisten vanhojen pelikavereiden Toni Rintalan ja Yannick Lindroosin kanssa tie vei seuraavaksi kahdeksi kaudeksi Sveitsiin Unihockey Basel Regioon. Sveitsissä ensimmäinen kausi päättyi sarjanousuun maan korkeimmalle sarjatasolle, ja toinen sarjapaikan suoraan säilyttämiseen Sveitsin liigassa. Viimeisellä kaudellaan Niklas edusti monen SSV-aikaisen joukkuetoverinsa tavoin IBK Tarkkasta Etelä-Suomen miesten 2-divisioonassa.

Pelikentällä Niklakselle tyypillistä oli pitkän runkonsa turvin vahva suojauspelaaminen, peliä edistävät ratkaisut, syötön preferoiminen maalin sijasta ja jatkuva peli-ilo. Hän oli joukkuepelaaja isolla J:llä, joka oli aina puolustamassa omiaan pilke silmäkulmassa poliisin ottein. Sekä verbaalinen tsemppaaminen että esimerkin näyttäminen kentällä olivat hänelle ominaista.

Uuden pelaajan saapuessa joukkueeseen, Niklas oli Facebookissa lähettämässä viestejä jo ennen pelaajan ensimmäisiä treenejä ja näin ottamassa uusia pelaajia aina avosylin vastaan. Hänelle oli tärkeää, että joukkue puhaltaa aina yhteen hiileen, mistä johtuen Niklasta oli hyvin helppo lähestyä myös vakavimpien asioiden suhteen.

Kentän ulkopuolella Niklas muistetaan pirskahtelevan iloisesta luonteestaan, elämänmyönteisestä persoonastaan ja muut huomioon ottavista piirteistään. Niklaksen pystyi tyypillisesti löytämään aina sieltä missä tapahtui ja hassuttelevan luonteensa turvin, oli hänet helppo saada lähtemään mitä oudoimpiin asioihin mukaan.

Hän nautti kaikesta mitä ympärillä tapahtui ja ennen kaikkea loi rentoa, mukavaa ja äärettömän iloista ilmapiiriä ympärilleen. Yleensä Niklaksen ääni kuului yli muiden ja lähes aina, se ääni oli naurua, vaikka juttu olisi ollut kuinka huono tahansa.

Niklasta jää kaipaamaan perhe, puoliso, ystävät, IBK Tarkkanen ja koko salibandy-yhteisö.

Muistaen,
IBK Tarkkasen väki

Niklas Laurilan muistoa kunnioitetaan perjantaina F-liigan Oilers-Indians-paikallispelissä, lauantaina IBK Tarkkasen ottelussa ÅIF II:sta vastaan ja Saksassa UHC Weissenfelsin seuraavassa kotiottelussa.