Viime viikkoina miesten liigassa on puhuttanut sarjan ottelumäärä.

Maanantaina julkaistiin miesten F-liigan johtoryhmän esitys samalla ottelumäärällä (33 peliä) jatkamisesta. On hyvä huomioida, että päätöksenteon taustalla on ollut marraskuussa toteutettu kausikysely pääsarjaseuroille, viime viikolla käyty liigajoukkueiden palaveri, maanantainen johtoryhmän kokous sekä maanantainen liigapalaveri, jossa esiteltiin johtoryhmän esitys muille liigajoukkueille.

Muita vaihtoehtoja runkosarjan ottelumääräksi olivat 27 pelin runkosarja jatkosarjoilla sekä aluelohkojen malli 28 ottelulla.

Esitys viedään Salibandyliiton hallituksen arvioitavaksi. F-liigan toimitusjohtaja Kimmo Nurminen vastaili Pääkallon kysymyksiin koskien päätöksentekoprosessia, sillä liigan sisältä ei löytynyt selkeää yhtenäistä linjaa.

On sellainen tieto, että alle puolet liigaseuroista kannatti 33 ottelun runkosarjaa. Tämä meni kuitenkin päätöksenä läpi. Miten se on mahdollista?

– Joukkueet kokoontuivat käsittelemään aihetta jo viime viikolla ja sen kautta käytiin hyvä sekä perinpohjainen keskustelu kausikyselyn tulosten perusteella. Sen pohjalta joka kuukauden ensimmäinen maanantai kokoontuva johtoryhmä kokoontui eilen ja teki asiasta päätöksen esittää, että jatketaan 33 runkosarjan ottelulla.

– Perusteena oli se, että riittävää yksimielisyyttä tällaisesta urheilullisesti oikeudenmukaisesta vaihtoehtoisesta järjestelmästä ei siinä keskustelussa, eikä kausikyselyn perusteella tullut esille.

– Nykyistä 33 pelin runkosarjan pelin konseptia on pelattu vain yksi kokonainen kausi ja tämä on vasta toinen kausi jolloin pelataan. Pitää jatkossa käyttää vakaata harkintaa, kun näitä päätöksiä tehdään tuleville vuosille. Tämä oli johtoryhmän keskusteluiden taustalla ohjaavana ajatuksena.

Joka tapauksessa tässä kysyttiin joukkueilta kolmesta eri vaihtoehdosta. Tietojeni mukaan tämä ei ollut vaihtoehto, jota yli puolet olisi kannattanut, vaan alle puolet?

– Siitä kysymyksen asettelusta eilisessäkin kokouksessa paljon keskusteltiin, että se olisi pitänyt selkeämmin osata ohjeistaa, että mitä siinä oikeasti kysytään ja sitä kautta joukkueet osaa vastata.

– Kun kausikysely tehtiin, niin jos joukkue oli sitä mieltä, että vaikkapa alueellinen sarja on paras vaihtoehto, mutta kun se ei toteudu, niin olisivatko kuitenkin olleet sen jälkeen mieluummin 33 ottelun kannalla kuin ylemmän sekä alemman jatkosarjan? Tätä ei pysty yhtä pitävästi todentamaan.

– Siinä oli tulkinnan eroa, ja sitten kun niitä vastauksia Joni (Toivola) sai, niin siellä avoimissa vastauksissa 33 peliä sai kannatusta vaihtoehtona myös niiden osalta, jotka puolsivat alueellista sarjaa tai ylempää ja alempaa loppusarjaa pääasiallisesti. Se ei ollut ihan yksinkertainen asia ja ymmärrän, että se keskustelutti kovin.

Mutta siis joka tapauksessa alle puolet liigajoukkueista oli 33 ottelun kannalla?

– Ihan noin se ei ole. Sitä kannattaa Toivolan Jonilta (pääsarjapäällikkö) kysyä tarkemmin. Ennakkomateriaalissa mitä kysyttiin marraskuun kausikyselyssä oli joukkueita, jotka kannatti 33 ottelua…

Niin, niin, mutta siis kun on 12 liigajoukkuetta, niin alle puolet niistä kannatti tätä 33 ottelun mallia?

– Se ei ole ihan noin yksioikoista tai yksiselitteistä, koska kun tietoa kerätään ja joukkueet vastaavat, niin joukkueet voivat vastata tavalla, jossa ne valitsevat vaihtoehdoista tämän, mutta jos se ei toteudu, niin tietyillä reunaehdoilla voi olla 33 peliä vaihtoehtoma. Tämä ei ole yhden ihmisen päätös, vaan johtoryhmän kollektiivin päätös. Johtoryhmän kokous kesti 2h 45 minuuttia, joten päätös ei ollut ihan yksinkertainen.

– Soita Joni Toivolalle ja selvitä asia.

Soitan Joni Toivolalle, ja selvitän asian:

Toivolan mukaan tilanne on ollut se, että viisi joukkuetta on kannattanut 33 ottelun runkosarjaa, kolme aluemallia, kolme jatkosarjojen mallia ja yksi joukkue täysin uutta mallia. Hän sanoo, että tilanne ei ole kuitenkaan ollut selkeästi ”5 vastaan 7”, vaan vaikka mielipiteet ovat vaihdelleet, on 33 runkosarjan pelin malli ollut vaihtoehdoista suosituin. Mielipiteet ovat myös osalla seuroista muuttuneet marraskuun kausikyselyn jälkeen tammi-helmikuun keskusteluihin mennessä.

Toivola korostaa sitä, että 33 kierroksen mallissa on tarkoitus myös katsoa kauden läpivientiä tarkemmin. Se voi tarkoittaa sitä, että kausi esimerkiksi alkaa aiemmin syksyllä, ja että maajoukkuetauoilla voidaan pelata, jos joukkueissa ei ole maajoukkuepelaajia. Myös esimerkiksi arkipelien määrään kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota.

Johtoryhmässä on liigan vahvoja seuroja mukana, jotka ovat erityisesti olleet tämän 33 runkosarjan ottelun takana. Miksi heidän näkemys painaa tässä asiassa niin vahvasti?

– Joukkueet ovat keskuudestaan valinneet johtoryhmän. Johtoryhmällä on tietyt velvoitteet ja vastuutkin tehdä päätöksiä tai linjauksia. Muutoinhan johtoryhmällä ei olisi virkaa siihen ajatukseen nähden miksi se on aikoinaan perustettu.

– Ottamatta kantaa keitä siinä johtoryhmässä kulloinkin on, niin johtoryhmällä on se vastuu tehdä tämänlaisia linjauksia sekä esityksiä eteenpäin. Sen mukaan johtoryhmä toimii.

Entä jos on sellainen tilanne, että johtoryhmän näkemys ja muiden liigaseurojen näkemys on ristiriidassa, niin eikö silloin liigan pitäisi tehdä päätös?

– Johtoryhmä on se, joka tekee sen päätöksen ja samalla se on myös liigan päätös. Eihän meillä ole toista mekanismia siihen. Me ollaan yhdessä valittu se tapa toimia. Seurat äänestävät kulloinkin seurojen edustajat johtoryhmään. Johtoryhmän jäsenet käyttivät oman vastuunsa tässä kohtaa, ja päätös esiteltiin eilen kaikille joukkueille.

– Tämä meni ihan prosessin, konseptin ja protokollan mukaisesti. Asia mikä tässä keskustelutti, ei ole ihan yksinkertainen. Ymmärrettävästi siihen on erilaisia näkökulmia.

– Yksi asia mikä on hyvä pitää mielessä on se, että kun kausikysely tehtiin, niin siitä saatiin informaatiota, joka on todella tärkeää. Siitä saatiin vilkasta ja hyvää keskustelua, mikä ohjaa tuleville kausille suuntaa sille miten tätä liigaa kehitetään yhdessä.

– Toisaalta jos kausikyselyä ei olisi tehty, niin ei tässä kohtaa kukaan puhuisi 33 runkosarjan ottelua vastaan niin selkeästi, miten tämä keskustelu on tässä hetkittäin edennyt. Hyvä asia, että se on tullut esille ja siitä syntynyt keskustelu myös. Joka tapauksessa prosessi vei meitä eteenpäin. Nyt päätettiin ainoastaan kaudesta 2024-25, että pelataan 33 kierrosta.

*Toim. huom. keskustelua runkosarjan ottelumäärästä käytiin jo kauden 2022-23 jälkeen varsinkin pelaajien osalta.

Oman ymmärrykseni mukaan liigan ja liiton kanta on ollut vahvasti tämän 33 pelin mukainen. Miksi ette linjanneet, että tämä on myös teidän näkemys?

– Kuten äsken avasin, niin se toimintatapa millä ollaan F-liigan ja lajiliiton osalta toimittu on se, että meillä on tietty järjestelmä ja protokolla. Korostan, että liigan miesten tai naisten johtoryhmällä ei ole päätösvaltaa päättää siitä, että 33 tai 22 (naiset) runkosarjan pelillä jatketaan. Näistä voidaan tehdä esitys, mutta liittohallitus tämän sitten aikanaan hyväksyy tai on hyväksymättä. Prosessi menee niin.

– Ottelumäärä on osa sarjajärjestelmää, mutta sarjajärjestelmän sisällä voidaan keskustella myös ottelumääristä esimerkiksi kaudelle 2025-26. Eilisen päätöksen perusteella tehtiin vain esitys, että seuraavalla kaudella pelataan miesten runkosarjassa 33 kierrosta. Sen suuremmasta asiasta siinä ei ole kyse.

Kuuleman mukaan ne seurat, jotka ei ole ihan tyytyväisiä tähän päätöksentekoon (ja ehkei käytyyn keskusteluunkaan) valmistelevat tällä hetkellä vastaehdotusta liittohallitukselle. Miten tilanne on tällaiseksi mennyt?

– En osaa tuohon kommentoida mitään. Jos on tiettyä tyytymättömyyttä tätä prosessia kohtaan, niin sitten he varmaan toimivat tuolla tavoin. Jos sellainen esitys sinne menee, niin totta kai se asianmukaisesti käsitellään. Tuohon ei ole sen enempää kommentoitavaa.

– Mielestäni prosessi meni ihan oikein ja johtoryhmä harjoitti vastuullista sekä perinpohjaista pohdintaa ja teki sen pohjalta esityksen. Sitä käytiin eilen läpi joukkueiden kanssa.

Kuuleman mukaan tästä asiasta joukkueiden olisi pitänyt pysyä hiljaa prosessin ajan, mutta näistä kokouksista on vuotanut vaikka kuinka paljon tietoa julkisuuteen. Minkä takia tämän asian suhteen on pitänyt olla hiljaa?

– En kyllä tunnista, että kukaan olisi tuollaisia ohjeistuksia antanut, että asiasta pitää hiljaa olla. Nämä on sellaisia asioita, joista seurojen pitäisi pystyä keskenään keskustellen päättää sen prosessin mukaisesti mikä on määritelty ja sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu ei saa liiaksi ohjata sitä, että mitä päätöksiä kulloinkin tehdään.

– En kuitenkaan tunnista, että olisi kielletty ketään kommentoimasta tai että asiasta pitäisi olla hiljaa. Jokainen saa tuoda omia mielipiteitään julki ja varmasti sitä on tehnytkin. En tiedä mistä tuollainen tieto on sitten kantautunut, että olisi ohjeistettu olemaan hiljaa.