Oi aikoja, oi tapoja, mutta kenen hyväksi? Teknologian ja ymmärryksen kehittyminen on tuonut jokapäiväiseen valmentamiseen oman lisänsä, joka enenevissä määrin joko tukee tai ohjaa toimintaa. Omalla tavallaan se selkeyttää toimintaa antaen selitykselle tukea, tai vastaavasti osoittaa väitöksen epätodeksi.

Sitä voidaan kutsua myös tilastotieteeksi, binäärimaailman tuomariksi tai pyöveliksi. Totuus ja epätotuus. Kavereiden kesken dataksi. Tässä tekstissä pohditaan dataa ja datan käyttöä nykypäivän salibandyssa.

Data on tietoa, joka ilmenee luettavina numeroina. Yksinkertaisimmillaan ottelun lopputulosta voidaan sanoa dataksi, sillä se kertoo ottelun lopputuloksen ja sarjamääräysten mukaan jakautuvat pisteet. Numerot ilmentävät siis muuttujia, jotka muodostavat kokonaisuuden. Jos jatkamme tulostaulun tuijottamista, näemme siinä molempien joukkueiden sekä tehtyjen että päästettyjen maalien muuttujat.

Muuttuja siis kertoo meille sen, mitä on mitattu. Jokainen sarjataulukossa oleva joukkue on myös muuttuja, ja toisen muuttujan pistekertymä vaikuttaa toiseen. Hyvä siis olisi, jos mitattavan ajanjakson eli runkosarjan lopussa olisi enemmän pisteitä kuin useammalla muulla joukkueella. Nyt kun perusasiat ovat kunnossa, voidaan perehtyä hieman syvemmälle.

Syvemmälle

Joukkue voi kerryttää omaa dataansa monesta eri pelin osa-alueesta. Koko kansan tietoudessa on maaliodottama eli xG, joka alkaa olla yleisempi käsite kuin pallollinen pakki. Maaliodottama on muuttuja, joka muodostuu useista pelissä tapahtuneista peliteoista, joilla on saatu aikaan maalinteon uhka.

Esimerkiksi poikittaissyötöstä lauottu suora laukaus voidaan määritellä kuljetuksesta lähtenyttä laukausta suuremmaksi arvoksi, koska laukauksen muodostumiseen on tarvittu toisen muuttujan toteutuminen (=syöttö). Nämä peliteot tilastoidaan numeerisesti tietyillä arvoilla, joka vaikuttaa kerrytettyyn maaliodottamaan eriarvoisina tuloksina. Yksinkertaisen kaunista. Jälleen on kerrytetty dataa, ja osataan vastata binäärimaailman puitteissa siihen, näemmekö mustaa vai valkoista. Vaan entäpä jos:

Suoraan syötöstä suoritettu laukaus on todellisuudessa koostunut seuraavista tekijöistä: syöttö on normaalia pelaajan taitotasoa hitaampi. Pallo osuu matkalla siihen ainoaan hiekoituskiveen, joka kunnan säästösyistä on levitetty liukkaan hallin pihalle, aiheuttaen pomppivan pallon -efektin. Syöttäjän onneksi pallo löytää tiensä laukojan luo, joka on odottanut syöttöä lapa pystyssä kauemmin kuin käyttäjäystävällisen tulospalvelun ilmestymistä. Vastoin kaikkia odotuksia, laukoja osuu pomppivaan palloon. Laukauksen lähtökohta on 18 metriä maalista.

Vastaavasti kuljetuksesta lähtenyt laukaus on todellisuudessa pallonriistosta lähtenyt kuljetus keskialueelta, ja laukaisuhetkellä pallon välimatka maaliviivasta on enää kolme metriä. Kysymys kuuluu, näemmekö vieläkin mustaa tai valkoista? Entäpä jos laukojien henkilökohtaisena muuttujana oleva tehtyjen maalien sarake näyttää toisella 47, ja toinen odottaa vielä hetkeä, jolloin saisi käydä poimimassa pallon verkosta muistoksi ensimmäisestä maalistaan. Näemmekö edelleen mustaa tai valkoista?

Salibandyn kaltaisessa invaasiopelissä sattumalla ja todennäköisyydellä on aina muuttuvat arvot. Asiat voidaan nähdä myös prosenttiosuuksien enemmistönä ja vähemmistönä. Sattumaksi voidaan luokitella niitä asioita, joiden todennäköisyys tapahtumiselle on pienempi kuin todennäköisyys sille, että asia tapahtuu.

Näiden arvojen muutokseen vaikuttavat useat erilliset muuttujat joko suoraan yksittäin, tai useamman muuttujan joukkona. Onhan se toisaalta odotettuakin, sillä itse toimintaan vaikuttavien muuttujien määrä vaihtelee ympäristön mukaan. Kaiken nähtävän toiminnan takana on lisäksi ihminen, jonka fyysinen toiminta perustuu ympäristöstä tehtyihin havaintoihin, ja pyrkimykseen vastata oikeaksi koetulla tavalla.

Tuloksena on pelaajan tuottamaa liikkumista, joka joko tukee tai ei tue halutun kokonaistoiminnan syntymistä. Tarkoitusperä on oletettavasti toimintaa tukeva.

Ympäristöön sopeutettu liike rajatulla alueella tuottaa pelipuheessakin usein mainittua tilan täyttämistä ja tyhjäämistä. Kauniisti kuvailtuna pyrkimyksenä on tuottaa omalla toiminnalla etua omalle joukkueelle. Datan kannalta ilmaistuna pyritään parantamaan todennäköisyyttä sille, että sattuman osuus pienenee.

Vastaavasti todennäköisyys oman tavoitellun toiminnan syntymiselle suurenee. Jossain vaiheessa alituisen muuttujien muutoksen ja todennäköisyyksien vaihtelun kertyminen kuitenkin katkeaa. Yleisin syy tähän on ennalta määritetty aika, jonka raameissa toimintaa on toteutettu. On toki mahdollista, että sattuma toteutuu ja ottelu katkeaa ennen määrättyä aikaa.

Mittaaminen

Pelistä ilmenneen datan purkaminen ja käsittely on seuraava askel. Tässä vaiheessa mukaan astuu erityisesti ymmärrys ja johtopäätökset. Miltä peli on näyttänyt binäärimaailman suosikkivärien, mustan ja valkoisen näkökulmasta. Kumpi joukkueista on ollut aukottoman totuuden omaava todennäköisyystehdas, polkien tuloksellaan alleen vastustajan viimeistä mitattavaa arvoa myöten.

Koska binäärimaailman kauniin yksinkertainen tulos on aina joko kyllä tai ei, musta tai valkoinen, totuus tai epätotuus. Suuremman tilastollisen arvon tuottanut joukkue osoittaa erillisen muuttujan hallinnan. Pallonhallintaprosenttia tarkastellessa, yksinkertaisessa maailmassa suuremman arvon tuottaneen joukkueen voidaan todeta olleen pelin päällä pallonhallinnassa. Yksinkertaisen kaunista, ja samalla totta. Samaa johtopäätöstä voidaan soveltaa kaikkiin muihin tilastoihin.

Datan ilmentymä koetaan tiedoksi, joka tukee tai avaa näkemystä pelistä. Samalla se antaa mahdollisesti suuntaa heikkouksille ja vahvuuksille pelin tuottamisessa. Joukkuetason data on ryhmässä toimivien yksilöiden muodostamaa keskiarvoa. Vastaavasti datasta on ilmennettävissä myös yksilötason toiminnan tilastollista arvoa.

Ajattelu voi lähteä niinkin pitkälle, että alamme arvottamaan ihmisiä eriarvoisina muuttujina, perustuen erikoisosaamiseen. Eri pelaajatyyppien erikoisosaamisen muuttujat (laukaus, syöttäminen tai muu taito) voivat itsessään muokata jo ympäristöään.

Yksinkertaisin esimerkki tästä on tiedossa oleva erikoisosaaminen, ja pyrkimys reagoida siihen vaikkapa puolustuspelaamisen osalta. Tällä tarkoitetaan yksilötason tuottaman erikoisosaamisen vaikutusta vastustajan pelin tuottamisen manipulointiin. Pyritään siis vaikuttamaan todennäköisyyksiin omaa toimintaa tukevalla tavalla.

Jättäisitkö sinä Justus Kainulaisen tai Veera Kaupin kokonaan ilman huomiota omalla puolustusalueellasi? Ehkä, mutta vasta pohdinnan jälkeen. Tilastot voivat ohjata pohtimaan uudestaan.

Johtopäätökset

Johtopäätökset luovat perustan, miten tarkastelemme nähtyä tai koettua asiaa. Datan avulla saadut muuttujien muutokset ovat tuottaneet meille tulokset, joita tulkitsemme. Näitä tuloksia voidaan verrata edellisiin, linkittäen tällöin mukaan prosessin tarkastelun. Tuloksista vedettyjen johtopäätösten avulla tiedämme, näemmekö mustaa vai valkoista.

Totuuden näemme joka tapauksessa, onhan se tilastollisesti todettu. Oleelliseksi kysymykseksi muodostuu tämän jälkeen datan mahdollinen hyödyntäminen osana joukkueen tai yksilön toimintaa. Vaihtoehtoiset toiminnan jatkumot määräytyvät sen jälkeen yksilöllisten päätöksien mukaan. Päätöksenteon tueksi kuitenkin olisi hyvä saada dataa helpottamaan.

Tiedon määrä on lähtenyt jyrkkään kasvuun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Merkittävänä muutoksena aiempaan on tiedon saavutettavuus nykypäivänä. Sama ilmiö on nähtävissä myös datan määrässä osana arkipäivän valmentamista. Teknologian mahdollistamat videomahdollisuudet tuovat oman tukensa tilastollisille tuloksille, ja edesauttavat erilaisten tulosten todentamisessa. Niin mustassa kuin valkoisessakin.

Auttaahan tämä teknologia jo varsinaisen pelin aikanakin, kun joukkueen jäsenillä on mahdollisuus katsoa kulunut vaihto uudestaan. Juuri edellisellä NHL-kierroksellakin erään joukkueen pelaaja vaati saada tabletin eteensä enkä millään jaksa uskoa, että kyseessä olisi ollut HayDayn farmaus. Toki, onhan siellä myös juotu Pepsiä kesken pelin, joten varmuutta ei asialle voida todentaa. Sattuma kun on olemassa edelleen.

Eräänlaisena muuttujana voidaan yhtälöön lisätä vielä toimintatapojen yksilöllisyys, jolloin toisen musta on toisen valkoinen. Kenties tässä osittain piilee myös monimuotoisuuden rikkaus tai selitys sille, ettei musta tai valkoinen olekaan ainoita oikeita totuuksia.

Binäärivastauksen me toki jo tiedämmekin. Lienee kuitenkin oleellista ymmärtää ja hyväksyä molempien ilmiöiden olemassaolo. Datan avulla valmentajien näkemykset ja suuntaukset ovat helpommin perusteltavissa ja ilmennettävissä.

Vastaavasti inhimillisyydellä ja datanlukutaidolla kykenemme ymmärtämään paremmin datan tuottamien tulosten alkuperää ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Totuus tai epätotuus muodostuu kuitenkin jokaisen näkemyksessä yksilöllisesti, jolloin yksilön vastuulle jää johtopäätökset.

Esimerkiksi numero 6 on sinulle numero 6. Kuitenkin niille, jotka lukevat tekstiä pitäen näyttöä väärinpäin, numero on 9. Olette molemmat toki oikeassa, mutta samalla myös väärässä. Ainoa ero on tarkasteltava näkökulma.

Ihmiset ja data

Haluatko kenties jotain konkreettista pohdittavaakin? Oletko ajatellut, että kaikki data mitä luemme ja tuotamme, on saanut alkuperänsä meiltä ihmisiltä. Maaliodottaman tai muuttujan jota luemme, on määritellyt joku toinen. Sen jälkeen se on syötetty teknologian ja digitalisaation maailmaan, ilmentämään kerrytettyä tietoa. Viittaan tarkennettuna datan luotettavuuteen, eli reliabiliteettiin. Sen lisäksi voidaan tarkastella validiteettia, eli miten hyvin käytetty mittausmuoto ilmentää mitattavaa ilmiötä.

Kun tökätään keskisormella silmälasien nenätukivartta ja työnnetään pää lähemmäs datan syntyperää, saatamme huomata kyseenalaistamisen käsitteen nousevan esille. Mikäli jokainen joukkue tuottaisi omaan algoritmiinsa perustuvan maaliodottaman samasta pelistä, miten paljon tulokset eroaisivat toisistaan?

Ja olisiko mielipide pelistä edelleen sama? Oleelliseksi asiaksi nousee maaliodottaman algoritmi, eli minkä arvoisina eri algoritmit pitävät kentällä nähtäviä toimintoja. Ja mistä nämä arvot ovat johdettu. Voiko sattuman kautta onnistunut poikittaissyöttö olla jollekin arvokkaampi kuin toiselle?

Datan määrä on saanut aikaan vauhtisokeuden, joka tällä hetkellä tuottaa innostusta, mielenkiintoa ja uteliaisuutta lajia ja lajisuoritusta kohtaan. Sanojen ja numeroiden erona on se, että sanojen kohdalla tulkinnanvaraisuus on huomattavasti suurempaa.

Numeroiden kohdalla ei niinkään. Tilastollisesti tarkasteltuna numeroilla on helpompi perustella ja osoittaa tietoutta asiasta. Vauhtisokeus astuu esille siinä vaiheessa, kun unohdetaan pohtia numeron tai tilaston syntyperän muuttujaa, eli reliabiliteettia.

Herääkin kysymys; ohjaako saatavilla olevan tiedon määrä peliä siten, että tavoitteena olisi voittaa sekä tilastot että itse peli? Oleelliseksi tekijäksi nousee ensimmäisenä joukkueen sisäinen ymmärrys omasta pelistä ja sen tuottamisesta. Datan kohdalla merkittäväksi tekijäksi tulee nykypäivänä suodattaminen.

Kehitys ja siitä seuraavat tuotokset ovat tuoneet datan osaksi arkipäivän valmentamista, ja oleelliseksi tekijäksi valmennusosaamisen kohdalla tulee taito suodattaa se data, joka koetaan relevantiksi omaa toimintaa kohtaan. Toisen musta voi siis ehkä sittenkin olla toisen valkoinen.

Valmennusosaamisen kehittymiseen data on tullut jäädäkseen. Ja hyvä niin, sillä ihminen tuppaa olemaan utelias muutakin kuin naapuriaan kohtaan. Ydin kuitenkin lienee siinä minkälaisen prosenttiosuuden erilaiset valmennusfilosofiat haluavat antaa datalle omassa arjen päivittäisessä toiminnassa. Ja kuinka data ohjaa inhimillisen puolen toimintaa siinä, miten vuorovaikutamme osana joukkuetta tai organisaatiota.

Se lienee kuitenkin joko mustaa tai valkoista, että inhimillisyys ei voi tappaa dataa, eikä data voi tappaa inhimillisyyttä. Paitsi binäärimaailmassa ja terminaattorissa.

—

Kirjoittaja Jiri Kirsilä on Nurmon Jymyn valmentaja. Kirsilä on opiskellut valmennus- ja testausoppia. Kirsilä on toiminut aiemmin U19-maajoukkueen joukkeenjohtajana ja on nyt U23-maajoukkueen joukkueenjohtaja.