Suomen miesten salibandymaajoukkue koki sunnuntaina karvaan tappion Ruotsia vastaan Raumalla. Länsinaapuri voitti pelin 3-2.
Ottelun alku oli vahvaa ruotsalaisnäytöstä ja meni yli 10 minuuttia, että Suomi pääsi kunnolla edes pois omalta alueelta.
– Ensimmäisellä kympillä pallovaihdot taisi mennä 2-8 Ruotsille ja Ruotsi pääsi aina pallon kanssa kentälle. Meidän pelissä oli sellaista kiireen tuntua, jota tulee, jos toinen joukkue pääsee viemään pallon kanssa peliä. Tulee haaste päästä pelin rytmiin mukaan. Se näyttäytyy vähän sellaisina helppoina pallonmenetyksinä ja pomputteluina.
– Jossain vaiheessa päästin paremmin jyvälle pallolliseen peliin ja sitä kautta rikkomaan vastustajan rytmiä. Ensimmäinen erä oli meiltä heikko ja oltaisiin voitu olla enemmänkin tappiolla, päävalmentaja Esa Jussila arvioi pelin jälkeen.
Toinen erä oli hiukan erilainen ja peli virtaili enemmän. Se tuotti myös Suomelle maalipaikkoja ja Suomi pääsi paremmin mukaan peliin.
– Tietynlainen pelin virtaaminen kuuluu meidän peliin, mutta sen pitää olla jossain määrin hallinnassa. Sellainen luomuna edestakaisin meneminen ei ole sitä mitä me halutaan pelata. Siihen auttoi se, että laitureilla päästiin vähän paremmin vastustajan ihoon kiinni ja paineistamaan. Ruotsi ei saanut ihan niin pitkiä hyökkäysralleja aikaan ja me pysyttiin hyvin ja pitkiä pätkiä pallolla. Saatiin jonkin verran laatupaikkojakin luotua.
Kokonaiskuvassa Jussila harmittelee eritoten heikkoa alkua.
– Todennäköisesti oltaisiin tänään pystytty paremmalla startilla pelaamaan isommalla todennäköisyydellä voitosta. Hyvä tasonnosto varsinkin siihen toiseen erään. Ruotsin tasoista joukkuetta vastaan kun pelaa, niin et pysty heitä pitämään nollassa maalipaikassa. Siellä on niin paljon laatua ja taitoa, että he saavat kyllä maalipaikat luotua.
– Tarkoituksena olisi minimoida ihan a-luokan paikkoja. Toisaalta pitäisi myös viimeistellä niistä paikoista mitä heitä vastaan saadaan.
Suomen saldo turnauksessa oli kaksi voittoa. Tshekki kaatui perjantaina 4-3 ja Sveitsi lauantaina 9-2.
– Heikko startti, sillä ensimmäinen erä Tshekkiä vastaan oli heikkoa tekemistä meiltä. Siinä pelissä kuitenkin parannettiin pelin edetessä. Sveitsiä vastaan kokonaisuutena kohtuullisen ehjä kuusikymppinen. Siinä saatiin pelattua sitä pallollista peliä mihin parhaimmillaan pystytään.
– Tänään Ruotsia vastaan ajoittain hemmetin hyvää pallollista peliä, mutta ajoittain liian arkaa. Jos on kolme minuuttia ilman palloa, niin sen jälkeen on vaikeaa päästä rytmiin kiinni. Pallonhallinnan kautta nämä pelit menee, että kumpi milloinkin pystyy tapahtumia hallitsemaan.
Pallollinen peli
Jussila on painottanut aiemmin sitä, että pallollinen peli on tärkeässä osassa Suomen peliä ja sitä lähdettiin parantamaan. Hänen mukaansa se paranikin selkeästi syyskuussa pelatun EFT-turnauksen pallollisesta pelistä.
On kuitenkin pienen tarkennuksen paikka siitä mitä Suomi hakee pallollisessa pelissään. Suomen EFT:ssä joukkue vaikutti olevan omimmillaan silloin, kun peli virtasi, eikä ollut vahvasti kummankaan kontrollissa. Haetaanko pallon kanssa siis pitkiä pallollisia hyökkäyksiä, joista on tarkoitus tehdä maaleja vai haetaanko pallon kanssa puolustamista vai mikä on olennaisinta Suomen pallollisessa pelissä?
– Tarkoituksena on pitkistä pallollisista jaksoista maalipaikkojen luominen, ja mukana pitää olla kärsivällisyyttä, että ihan joka paikasta ei roimita menemään ja lähdetä kokeilemaan. Vastustajan pakkaa pitäisi saada liikutettua ja väsytettyä, ja sitten kun meillä on laukauksen paikka, niin olisi tuet niin lähellä, että olisi prässimahdollisuudet ja voitettaisiin siitä uusia tilaisuuksia ja pallo omille. Sitä kautta olisi tarkoitus ottaa seuraavaa kenttää pallolla sisään.
– Varmaan kaikilla joukkueilla on sama idea siinä. Vähän siinä on tietysti hybridiä, että välillä on tarkoitus hyökätä suoraan ja välillä pysyä pallossa ihan sen puolustamisen kantilta. Vaikea sitä on yhteen lauseeseen tiivistää, että mitä pallollisessa pelissä haetaan, Jussila tiivistää lavean aiheen.
Koet siis, että nimenomaan tämä hybridipelaaminen toimi tässä turnauksessa?
– Palloa ei pidetä vain sen takia, että halutaan pitää palloa, vaan että siinä on oikeasti idea, funktio ja ajatus, että miten niitä maalipaikkoja pystytään luomaan. Ei pelkästään mietitä sitä, että puolustettaisiin pallolla niin, että ollaan 30 metriä vastustajan maalista ja hangataan pakki-pakkia. Voi olla, että peli vaatii sitä, että sillä saadaan pahin momentum otettua pois vastustajalta, mutta isossa kuvassa halutaan olla pallon kanssa aktiivisia ja halutaan luoda itse maalipaikkoja, Jussila jatkaa.
Palloton pelaaminen puolustuspäässä oli ainakin tilastojen valossa hyvällä tasolla. Ihan huippupaikkoja Suomen päässä ei ollut liikaa missään pelissä. Lisäksi Suomi päästi vain kahdeksan maalia kolmeen peliin. Prässipelaamisen suhteen jäi vielä kysymysmerkkejä ilmaan.
– Palloton peli kehittyi turnauksen aikana. Tshekkiä vastaan ei oltu tarpeeksi aktiivisia, eikä lähdetty tarpeeksi työntämään laitureilla ja vastustaja sai vähän liian helposti määriteltyä pelin rytmin. Vähän sama juttu oli tänään pelin alussa, että Ruotsi sai aika lailla omalla hallitulla rytmillään pelata. Kun peli eteni, niin oltiin parempia pallottomassa pelissä ja sitä kautta saatiin se pahin momentum pois Ruotsin pelistä.
Jussila ei lähde kommentoimaan turnauksen onnistujia pelaajistosta. Hän kertoo, että MM-valinnat tehdään noin kolmen viikon päästä. Välissä on vielä liigapelejä ja valmennustiimi kokoontuu analysoimaan EFT-turnauksen pelejä tarkemmin. Suomen MM-joukkue leireilee isänpäivän tienoilla Eerikkilässä, joten siihen mennessä MM-joukkue on julkaistu.