Viime viikkoina on puhuttu siitä, että miten liigaotteluiden yleisömäärät pitäisi laskea.

F-liigassa otettiin tällä kaudella käyttöön uusi tapa (kesken kauden), jossa lasketaan paikalla olevien katsojien lisäksi peliin myydyt liput ja aiemmin myydyt tai vaikkapa jäsenille myönnetyt kausikortit. Tällöin ilmoitettu yleisömäärä ei välttämättä vastaa ottelussa olevaa yleisömäärää, eli ottelun oikeaa yleisömäärää.

Muutosta perusteltiin F-liigan toimesta sillä, että myös muissa lajeissa toimitaan näin. Ihan näin yksinkertainen asia ei ole, sillä ainakaan jokainen seura ei jokaisessa lajissa toimi tällä tavoin, vaan ilmoittaa yleisömääräksi peliin paikalle tulleiden määrän. Myös F-liigan sisältä on kommentoitu, että laskentatapaa ei aiota tai ainakaan haluta muuttaa. Yksi syy on myös se, että lukemat eivät ole vertailukelpoisia aiempaan nähden.

Esimakua erikoisista ilmoituksista on jo nähty. Esimerkiksi naisten liigan Classic-SSRA -pelin yleisömääräksi ilmoitettiin 997 katsojaa, vaikka yli puolet katsomopaikoista oli suljettu, eikä paikalla voinut olla lähellekään tuota määrää katsojia, ja ilmeisesti seuran kausikortteja on pakko olla paljon liikkeellä. Täten voisi todeta, että nykyliigassa ilmoitetaan ennemminkin potentiaalinen/hypoteettinen yleisömäärä, kuin varsinainen ottelussa paikalla ollut yleisömäärä. Ehkä termistöä pitäisi muuttaa tältä osin.

Seuroille ei ole kuitenkaan laitettu mitään velvoitetta ilmoittaa esimerkiksi myytyjen kausikorttien määrää, tai ilmoittaa julkisesti mistään seuroihin liittyvistä talousluvuista kuten joukkueiden budjetista ja taloudellisesta tuloksesta, joten on vaikea sanoa onko toiminta millään muotoa kannattavaa. Liigan päässä uusi ilmoitustapa nähdään markkinointikeinona.

Yksi seikka on tietysti vielä se, että jos ilmoitukset heittävät paljon siitä mitä peleissä käy väkeä, niin se heittää varjoa myös esimerkiksi Seinäjoen oikeasti koville yleisömäärille. Jos SPV vetää peliin 1100 katsojaa ja toinen seura ilmoittaa 500 katsojan peliin yleisömääräksi 1200, koska seuralla on kausikortteja ja jäsenkortteja tarpeeksi, niin ovatko luvut mitenkään vertailukelpoisia?

Mitä tästä pitäisi ajatella? Kannattaako näin tehdä vain siksi, että niin tehdään muissa lajeissa? Kumpi olisi siis parempi tapa laskea otteluiden yleisömäärä:
a) Laskea paikalle tulleet (vanha tapa)
b) Laskea potentiaaliset katsojat (uusi tapa)?

Aiheeseen liittyy myös parin viikon takainen kirjoitus: Pääkirjoitus: Yleisömäärän voi laskea vain yhdellä tavalla – muut tavat ovat tilastojen kaunistelua