Miesten F-liigassa nähdään tällä kaudella kaksi sveitsiläispelaajaa. Toinen heistä on Happeen Stefan Hutzli, joka pelaa Happeessa toista kauttaan.
26-vuotias Hutzli tuli jyväskyläisjoukkueeseen sveitsiläisestä Floorball Könizistä, joka oli Sveitsin liigan finalisti Hutzlin viimeisellä kaudella joukkueessa. Jyväskylässä sveitsiläissentteri kertoo viihtyneensä hyvin.
– Olen rakastanut täällä olemista tähän asti, hän kertoi.
– Kaikkinensa kokemus on ollut mahtava. Tänne tuleminen oli minulle täydellinen ratkaisu. Tykkään Jyväskylästä paljon. Se ei ole liian iso, luonto on lähellä ja täällä on aika rauhallista.
Niin keskushyökkääjänä kuin puolustajanakin viihtyvä Hutzli ei säkenöi pistepörsseissä, vaan hänen arvonsa tulee esiin puolustuspäässä. Tällä- ja viime kaudella hän on yhteensä tehnyt 49 otteluun tehot 8+8=16.
Parhaalla kaudellaan Sveitsin liigassa 2019-20 Hutzliltä löytyy komea 53 pisteen (26+27) saldo 25 otteluun. Hutzli kertoo F-liigan tason olevan kovempi, kuin Sveitsin liigassa.
– Keskivertopelaaja on parempi ja taitavampi. Peli on hyvin erilaista, varsinkin pallon kanssa. Suomessa pelataan paljon kontrolloidummin ja hallitummin. Se näkyy pelaajien taitotasossa.
– Puolustuspäässä Suomessa pelataan paljon enemmän miesmerkillä. Se luo paljon 1-vastaan-1 tilanteita. Sveitsissä puolustetaan enemmän tilaa. Siellä voit ottaa enemmän riskejä, eikä sinua rangaista yhtä paljon. Suomalainen tyyli on lähempänä sitä, mitä kansainvälisillä kentillä pelataan, Hutzli kuvaili sarjojen eroja.
Pettymys MM-kisoissa
Hutzli oli Malmön MM-kisoissa Sveitsin joukkueessa, joka putosi mitalipeleistä puolivälierän jatkoaikatappiolla Latviaa vastaan. Kisat olivat hänelle uran toiset, ensimmäiset olivat vuoden 2021 kisat Helsingissä.
Vaikka tulos oli yllättävä, on Sveitsin suunta ollut Hutzlin mielestä alaspäin jo pidemmän aikaa.
– Edelliset MM-kisat eivät ole olleet hyviä, ja puolivälierät ovat olleet tiukkoja aiemminkin. En koe, että tulos oli niin yllättävä kuin miltä se näyttää. Totta kai jos voitamme pelin, tilanne näyttää paremmalta, mutta se ei muuta pelimme tasoa mihinkään.
Syitä kysyttäessä Hutzli ei osaa sanoa varmaksi, miksi Sveitsi tuntuu jäävän muista top-3 maista jälkeen. Mahdollisia vaihtoehtoja hän kuitenkin keksii muutaman.
– Sveitsin liiga ei ole samalla tasolla kuin Suomen tai Ruotsin liigat. Moni latvialainen pelaaja pelaa F-liigassa tai heillä on kokemusta Ruotsin liigasta. Se auttaa kansainvälisellä tasolla. Sveitsiläisiä ei niissä sarjoissa ole viime vuosina näkynyt, Hutzli pohti.
Hutzlin ohella F-liigan toinen sveitsiläinen on LASBissa 24 ottelua pelannut Mael Marthaler, jolta ei löydy kokemusta aikuisten maajoukkueesta. Malmön MM-kisajoukkueesta löytyy vain kaksi Ruotsissa pelaavaa pelaajaa, Thorengruppen-kaksikko Noel Seiler ja maalivahti Lukas Genhart.
Myös pitkään Sveitsiin jatkunut pelaajavirta muiden maiden huippupelaajista voi Hutzlin näkemyksen mukaan haitata sveitsiläisten huipputalenttien kehitystä.
– Sveitsin liiga saa muiden huippumaiden parhaita pelaajia isoihin rooleihin. Se ei auta sveitsiläisiä pelaajia, jotka eivät sen vuoksi pääse niihin rooleihin.
Myös sveitsiläisen kulttuurin vaikutus on Hutzlin näkemyksen mukaan todennäköistä.
– Sveitsissä työelämä on tärkeysjärjestyksessä ykkösenä. Sitten tulee perhe, ja ehkä sitten vasta urheilu. Se on hyvin erilaista kuin Suomessa tai Ruotsissa. Täällä perhe, ystävät ja harrastukset ovat töitä tärkeämpää.
Veganismin voimalla
Hutzli kertoo aloittaneensa salibandyn pelaamisen viisi- tai kuusi-vuotiaana isoveljensä esimerkistä.
– Vanhempani ostivat minulle ja isoveljelleni mailat, jotta voisimme pelata pihalla. Jossain vaiheessa isoveljeni alkoi pelaamaan joukkueessa, ja seurasin häntä perässä vähän myöhemmin.
– Lajini oli aina salibandy, en harrastanut mitään muuta, Hutzli paljasti.
Taloushallinnon maisteriksi viime kesänä valmistunut Hutzli kertoo keskittyneensä tällä kaudella puhtaasti salibandyyn. Viime kaudella pelaamisen ohella oli opintojen viimeistely ja etätyöt Sveitsiin.
– Minulla oli opinnoistani enää jäljellä graduni. Sitä oli helppo tehdä täältä käsin. Kun menin kesäksi Sveitsiin, graduesitelmäni oli heti palattuani.
Hutzli kertoi olleensa vegaani neljän vuoden ajan. Muutos lähti alun perin kumppanista, mutta hän kokee muutoksen auttaneen häntä myös salibandyuralla.
– Aloitin sen muuttaessani tyttöystäväni kanssa yhteen, joka oli jo silloin kasvissyöjä. Aluksi vähensin lihansyöntiä. Kärsin samoihin aikoihin paljon loukkaantumisista, ja mietin, miten voisin olla terveempi, hän kertoi.
– Veganismista puhuttiin silloin paljon maailman ja luonnon kannalta. Halusin antaa sille mahdollisuuden, enkä ole haikaillut takaisin sittemmin. Koen olevani paremmassa kunnossa ja energisempi, kun syön niin.
Tyttöystävästä on ollut suurta apua varmistamaan, että Hutzli saa urheilijana kaikki tarvitsemansa tärkeät ravintoaineet.
– Erityisesti proteiinista pitää huolehtia, että sitä saa tarpeeksi. Vaihtoehtoja on kuitenkin paljon, ja joitain lisäaineita on otettava. Se on haastavaa, mutta tyttöystäväni opiskeli ravitsemustiedettä, joten hän auttaa minua sen kanssa paljon.
Tunnusta sai suomalaisten kauppojen lisäksi myös suomalaiset huoltoasemat.
– Syömme usein vieraspelimatkoilla ABC:llä. Heillä on aina jotain, mitä voin syödä. Vaihtoehtoja on Suomessa enemmän kuin Sveitsissä. Kaupoista tuotteet löytyvät todella helposti.